Arkisto tammikuu 2010

Joka päivä jossain palaa

tammikuu 22, 2010

Hesarissa oli 17.1. juttua tulipalosta, joka tuhosi puolet teollisuushallista Espoossa. Mukana meni mm. arvokkaita kilpailu- ja keräilyautoja. Suomessa sattuu noin 11.000 palovahinkoa vuosittain.

 

Yksi sairaalaan teollisuushallin palosta Kivenlahdessa Espoossa

2 500 neliömetrin tehdashalli kärsi noin puolen miljoonan euron vahingot Ruukintiellä Espoon Kivenlahdessa.

Palopaikalta vietiin sairaalaan yksi palokaasuja hengittänyt ihminen. Hänellä ei ole hengenvaaraa

 

Olin itsekin sopinut autoni korjaamisesta kyseisessä hallissa. Nyt taitaa jäädä autovanhuksen pohja hitsaamatta.

Samoin katsastus tekemättä. Mutta viis siitä.

Toivottavasti kiinteistönomistajalla kuten käyttäjilläkin olivat vakuutukset kunnossa. Muutaman satasen vuosimaksulla (muutaman tuhannen korkeintaan) saadaan korvattua tuhoutunut omaisuus. Jos ylipäätään saadaan korvattua (miten korvataan esimerkiksi harvinainen keräilyauto – ei mitenkään).

Lisäksi monen eri tahon toiminta keskeytyy ennalta arvaamattomaksi ajaksi. Saattaapa loppua kokonaankin.

Vakuutus korvaa mitä korvaa, mutta vahinkoja voitaisiin myös välttää toimimalla huolellisesti ja panostamalla riskienhallintaan, eli ennakolta valmistautumiseen.

Tulipalo aiheuttaa lähes poikkeuksetta suurimmat omaisuusvahingot. Usein luotetaan viranomaisten tekemään paloturvallisuustyöhön. Sen avulla ei kuitenkaan ekäistä paloja, vaan ainoastaan rajoitetaan vahinkoja.

Paloriskien hallinta sisältää kolme osa-aluetta:

  • ennaltaehkäisy
  • sammuttaminen, pelastaminen ja rajoittaminen
  • toiminta onnettomuuksien jälkeen

 

Ennaltaehkäisy sisältää syttymislähteiden eliminoimisen ja rakenteellisen paloturvallisuuden. Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi palo-ovet, savunpoistoluukut, erottavat rakenteet, poistumistiet, jne.

Rakenteellisista ratkaisuista rakennusvaiheessa tinkimällä voi säästää lyhyellä tähtäimellä, mutta vahingon kohdatessa menettää moninkertaisesti.

Automaattisilla paloilmoittimilla ja sammutuslaitteistoilla voidaan vahinkoja vähentää, varsinkin kohteissa, joissa ei ole välitöntä valvontaa.

Palotilanteessa onnistunut ja turvallisesti suoritettu alkusammutus pienentää vahinkoja. Sammutuskaluston on luonnillisesti oltava kunnossa ja saatavilla.

Etukäteissuunnitelmaan perustuva jälkivahinkojen torjunta ja toiminnan palauttaminen ennalleen rajoittavat omaisuusvahinkoja ja samalla pienentävät välillisiä menetyksiä.

Keskeistä paloriskien hallinnassa on tunnistaa syttymisen kannalta kriittiset asiat ja pyrkiä vähentämään niiden määrää. Kiinteistön, koneiden ja laitteiden asiamukainen huolto, palo-osastointi, palamattomien materiaalien käyttö, virheellisten käyttötapojen estämien auttavat estämään vahinkojen syntyä. Automaattisilla sammutus- ja hälytyslaitteilla voidaan helposti pienentää vahinkojen suuruutta.

Päivän Iltalehdestä poimittua

tammikuu 13, 2010

Pelasti hoitolapsen ja satutti itsensä, oli jäädä korvauksetta

Ke 13.01.2010 15:02 (KOTIMAA)

Hoitolapsen auton alta pelastanut ja itsensä loukannut perhehoitaja oli jäädä ilman vakuutuskorvausta.

Vasta korkein oikeus (KKO) katsoi, että tapaturma oli tapahtunut hoitajan työssä ja vahingot pitää korvata tapaturmavakuutuslain nojalla.

Perhehoitajana ympärivuorokautisesti toimiva oululaismies vaihtoi eräänä kevätpäivänä autoonsa renkaita kotinsa pihalla. Perhehoidossa ollut tyttö juoksi päin tunkkia, jonka varaan kulkupeli oli nostettu. Auto lähti luisumaan ja tunkki kaatui.

Hoitaja esti auton putoamisen lapsen päälle tarttumalla lokasuojaan. Hän satutti oikean kätensä ja olkapäänsä.

KKO:n mukaan sillä seikalla ei ollut merkitystä, kuuluiko renkaiden vaihto miehen vapaa-ajan toimiin vai työtehtäviin. Se tulkitsi, että vuoden 2005 tapaturma sattui miehen varjellessa hoidettavanaan olleen tytön terveyttä.

Pohjola Vakuutus katsoi loukkaantumisen vapaa-ajan tapaturmaksi. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeuskin olivat sitä mieltä, ettei miehellä ollut oikeutta korvaukseen.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.