Avainsanaan ‘vakuutus’ liitetyt artikkelit

Vanhemmat artikkelit

Ripuli ja hjärtslaaki.

tammikuu 20, 2012

Verkkouutiset 19.1.2011:

Matkatoimisto Tjäreborg kysyi oppailtaan matkailijoiden terveysriskeistä.

Yksi eniten mainintoja saanut ongelma oli käsienpesun laiminlyönti sekä huono elintarvikehygienia. Niiden seurauksena voi olla paitsi loman pilaava turistiripuli myös A-hepatiitti.

Valtaosa oppaista oli kuitenkin sitä mieltä, että suomalaiset huolehtivat terveydestään matkalla paremmin kuin muut pohjoismaalaiset matkailijat. Mielipiteensä kertoi viitisenkymmentä matkaopasta.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset tekivät toissa vuonna lähes neljä miljoonaa ulkomaanmatkaa. Siihen suhteutettuna matkaajan terveydentila pääsee harvoin siihen pisteeseen, että hänet jouduttaisiin tuomaan sen takia kesken kaiken Suomeen.

Ambulanssilentoja ja muita kotiutuksia on vuodessa yhteensä 400–500, arvioi vastaava lääkäri Ari Kinnunen Ema Finland -yhtiöstä. Hän on työskennellyt yli 25 vuotta kuljetuslentojen järjestelyissä ja matkailijoiden lääkäripalveluissa.

Vakuutus ei korvaa kaikkea Valtaosa kotiutuksista tapahtuu Kinnusen arvion mukaan sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi. Jos sydänoireita on ollut jo aiemmin, matkaajan pitäisi olla tarkoin perillä siitä, mitä matkavakuutus korvaa.

Jos sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimus on käynnissä matkan alkaessa, vakuutus ei yleensä korvaa mitään. Tällöin potilas tai hänen omaisensa joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja kulut mahdollisesta kotiuttamisesta.

Kinnunen kehottaa soittamaan matkavakuutusta otettaessa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijälle eikä luottamaan pelkästään vakuutuksen myyjän antamaan tietoon. – Korvauskäsittelijältä voi kysyä, että jos minulla on tällaisia ja tällaisia kroonisia sairauksia, mitä rajoituksia vakuutuksen kattavuudella on sen suhteen.

Kaikki vakuutusyhtiöt eivät myöskään tarjoa palvelua, jossa lomakohteesta voisi soittaa suomalaiselle lääkärille tai hoitajalle joka päivä mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

Avainsanat:, , , , , ,
Kategoria(t): Vahingot, vakuutus, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Hyvä vakuutustapa

tammikuu 20, 2012

Hyvän vakuutustapa on alun perin vakuutusyhtiölain käsite, jota on vakiintuneesti käytetty vakuutusalalla. Finanssisektorilla tunnetaan myös muita vastaavia hyvän tavan normistoja, esimerkiksi vaikkapa hyvä vakuutusmeklaritapa.

Hyvän vakuutustapa kuvaa sitä, että vakuutusalalla päätösvaltaa käyttävien toiminnan on oltava paitsi muodollisesti lain mukaista myös eettisesti kestävää, kohtuullista ja oikeudenmukaista.

Hyvään vakuutustapaan on vedottu muun muassa vakuutussopimuslain perusteluissa, tuomioistuinten ja lautakuntien päätöksissä, valvontaviranomaisten ohjeissa ja oikeuskirjallisuudessa.

Aikaisemmin valvontaviranomaisena toiminut Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut hyvää vakuutustapaa näin:

Valvontaviranomaisen näkökulmasta hyvän vakuutustavan olennainen osa ei ole ”tapa” vaan ”hyvä”. Kyse ei siis ole siitä miten yhtiöt yleensä tai ‘hyvät’ yhtiöt toimivat, vaan siitä, miten niiden tulisi toimia.

Tavan hyvyyttä ei arvioida yhtiöiden vaan niiden asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden, korvauksensaajien ja vakuutettujen kannalta.

Hyvässä vakuutustavassa ei siis ole kysymys vain vakuutusalan sisäisestä toimintakulttuurista vaan pikemminkin vakuutusyhtiöiden ja niiden ulkopuolisen maailman välisestä suhteesta.

Hyvää vakuutustapaa voidaan kuvata niinkin, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, ei ole välttämättä sallittua.

Hyvän vakuutustavan täsmällinen määrittely ei ole mahdollista. Sen sisältö muuttuu ajan arvostusten ja toimintatapojen mukana.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): Vakuuttaminen, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Kun ajat ja otat

joulukuu 6, 2011

Turun Sanomat 5.12.2011

Hetken typeryys kännipäissään voi johtaa jopa vuosien velkavankeuteen.

Jos onnettomuuden aiheuttaneella kuljettajalla on ollut alkoholia veressään yli törkeän rattijuopumusrajan (1,2 promillea), vakuutusyhtiö perii kaikki onnettomuudesta maksamansa korvaukset takaisin.

Menettely on sama, jos liikenneonnettomuus on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla.

– Humalassa ajava kuljettaja joutuu siis itse korvaamaan täysimääräisesti omaisuusvahinkojen lisäksi kaikkien kyydissä olleiden ja muidenkin onnettomuudessa vammautuneiden sairaanhoitokulut, kuntoutukset, ansionmenetykset ja eläkkeet, muistuttaa viestintäpäällikkö Veikko T. Valkonen Liikennevakuutuskeskuksesta.

Jos rattijuoppo kuolee itse, korvaukset peritään hänen kuolinpesältään. Käytännössä perintä tapahtuu ulosoton kautta.

Takaisinperinnän lisäksi törkeässä humalassa onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ei saa lainkaan korvauksia omista vahingoistaan.

Vakuutusyhtiöillä on oikeus alentaa tapauskohtaisesti myös lievemmässä humalassa ajaneiden kuljettajien omia henkilökorvauksia.

Alentamisharkinnassa otetaan huomioon teon laatu sekä huolimattomuuden ja rattijuopumuksen aste.

Tällöinkin rattijuopon oma henkilökorvaus voidaan ääritapauksessa evätä kokonaan.

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Vahingot, vakuutus, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Vanhentumisajat vastuuvakuutuksen ongelma

marraskuu 1, 2011

Vakuutuksenottajan on vaadittava vakuutusyhtiöltä korvausta vuoden kuluessa siitä kun hän on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta vakuutuksesta. Joka tapauksessa vaatimus on tehtävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta.

Vastuuvakuutuksen osalta yllä oleva Vakuutussopimuslain 73§ on jossain määrin tulkinnanvarainen.

Missä vaiheessa vakuutuksenottaja on saanut tiedon mahdollisuudestaan saada korvausta?

Siinä vaiheessako, kun hän sai tietää vahingosta?

Vai silloin kun oikeus on päättänyt, että vakuutuksenottaja on korvausvelvollinen?

Korvauksen vanheneminen ei tietenkään voi alkaa ennen kuin vakuutuksenottajalla on varma tieto siitä, että hän on lainvoimaisesti korvausvelvollinen.

Kymmenen vuoden vanhentumisaika on erityisen ongelmallinen vastuuvakuutuksissa, jotka korvaavat tapahtumaperiaatteen mukaan. Tällöin vakuutuksesta korvataan vahinko joka on tapahtunut vakuutuksen voimassa ollessa. Sillä ei ole merkitystä, milloin vahinko on aiheutettu, milloin se todetaan tai milloin siitä vaaditaan korvausta.

Yleisimmin vastuuvakuutukset ovat toteamisperusteisia, eli vakuutus korvaa sellaisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassa ollessa. Silloin korvausvaatimuksen vanhemtumisajat ovat selkeämmät. Myös muita korvausperusteita voi vielä olla käytössä.

Vahingonkorvauslaissa taas on omat vanhentumissäännöksensä.

Vahingon aiheuttajalta vahingonkorvausta on vahingonkorvauslain mukaan vaadittava kymmenen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Jos muussa korvausvastuuta koskevassa laissa on erikseen säädetty muu vanhentumisaika, on sitä nodatettava. Jos vahinko on aiheutettu rikoksella, ja oikeus panna rikos syytteeseen kestää pidemmän ajan, saadaan vahingonkorvausta hakea saman ajan kuluessa.

Vanhentumisajan lasketaan alkavan silloin, kun vahinko tapahtuu. Tämä ajankohta voi poiketa suurestikin siitä, milloin vahingon aiheuttanut teko tai laiminlyönti on tapahtunut.

Laiminlyönnin ajankohta määräytyy sen mukaan, milloin tietty velvoite olisi viimeistään pitänyt täyttää.

Teko tai laiminlyönti aiheuttaa usein vahingon heti, mutta yhtä hyvin vahinkoseuraamus voi syntyä vasta myöhemmin. Vahinkoa käsineen kannalta tällä on oleellinen merkitys. Hänhän ei ennen seuraamuksen syntyä ole käsinyt vahinkoa, eikä siten voi vaatia korvaustakaan.

Lähde: Hällström & Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

 

Avainsanat:, ,
Kategoria(t): Vahingot, Vakuuttaminen, vakuutus | Jätä kommentti »

Vakuutusrikollisuuden torjunta

lokakuu 24, 2011

Vakuutusyhtiöillä on niitä vastaan suunnatun petosrikollisuuden torjumiseksi käytössään väärinkäytös- ja vahinkorekisterejä. Oikeastaan ne eivät ole varsinaisia rekisterejä siinä mielessä kuin esimerkiksi henkilötietolaissa tarkoitetaan.

Voidaankin paremmin puhua vakuutusyhtiöiden yhteisistä tietojenvaihtojärjestelmistä. Niiden avulla vakuutuslaitokset voivat keskenään vaihtaa omissa rekistereissään olevia tietoja, jotka muuten olisivat vaitiolovelvollisuusen piirissä.

Vakuutusyhtiöt pitävät yhteistä rekisteriä tehokkaana tapana havaita ja torjua petosrikollisuutta. Petoksia arvellaan tehtailtavan parillasadalla miljardilla eurolla vuosittain. Niiden vakuutusmaksuvaikutus on noin 10%.

Vakuutusrikollisuuden tyypillisin muoto on se, että asiakas antaa vääriä tai puutteellisia tietoja ja saa vakuutusyhtiön maksamaan perusteetonta korvausta. Yleistä on esimerkiksi vahingon määrän liioittelu ainakin omavastuun verran.

Tietojen vaihto perustuu vakuutusyhtiölakeihin. Niissä vakuutusyhtiöille annetaan oikeus luovuttaa toisille vakuutusyhtiöille vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja niihin kohdituneista rikoksista ja niille ilmoitetuista vahingoista.

Vakuutusyhtiöiden väärinkäytösrekisteri on ollut käytössä vuodesta 1995. Väärinkäytösrekisteri tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiöt voivat luovuttaa toisilleen tietoja henkilöistä, jotka on tuomittu vakuutuspetoksesta tai joista vakuutusyhtiö on tehnyt rikosilmoituksen tai tutkintopyynnön poliisille.

Tiedot on poistettava rekisteristä, jos henkilö on tuomioistuimessa todettu syyttömäksi tekoon tai oikeusprosessista on luovuttu. Tiedot on joka tapauksessa poistettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun väärinkäytös on ensimmäisen kerran rekisteröity.

Rekisteröidylle henkilölle on ilmoitettava ensimmäisestä häntä koskevasta merkinnästä väärinkäytösrekisteriin. Samoin on ilmoitettava, jos vakuutusta ei myönnetä tai tehdään muu henkilöä koskeva kielteinen päätös väärinkäytösrekisterin perusteella.

Väärinkäytösrekisterin tietoja voidaan käyttää vakuutuksia myönnettäessä, niitä irtisanottaessa tai korvauskäsittelyssä. Väärinkäytösrekisterissä on vuosittain noin 400 henkilön tiedot.

Vahinkorekisteri on ollut käytössä vuodesta 2002. Sen avulla vakuutusyhtiöt voivat käsitellä toisilta vakuutusyhtiöiltä saatavia luonnollisten henkilöiden vahinkotietoja.

Tietojärjestelmään tallennettujen perustietojen (henkilötunnus, vakuutulaitos, vahingon sattumisajankohta, vahinkonumero, ajoneuvon rekisteritunnus, vakuutuslaji ja vahinkotyyppi) avulla voidaan saada vihjeitä mahdollisesta vakuutuspetoksesta.

Jos perustiedoista on arvioitavissa, että ilmoitettuihin vahinkoihin saattaa liittyä rikos tai sen yritys, on vakuutusyhtiöllä mahdollisuus kysyä tarkempia tietoja toiselta vakuutusyhtiöltä.

Tietoja voidaan kysyä jos epäillään, että useille vakuutusyhtiöille on tehty korvaushakemus samasta vahingosta, tai korvauksen hakija on ilmoittanut lyhyen ajan sisällä useita vahinkoja, tai hakija on tehnyt useita samantyyppisiä vahinkoilmoituksia.

Tietoja muiden vakuutusyhtiöiden vahingosta voidaan käyttää vain korvauskäsittelyn yhteydessä. Tietoja voivat käyttää vain kosvausasioita ja vakuutuspetoksia käsittelevät ja tutkivat henkilöt.

Vahinkorekisterin tietoja ei voida luovuttaa enää sen jälkeen kun on kulunut 10 vuotta vahingon rekisteröimisestä. Terveydentilatietoja voidaan luovuttaa vain asianosaisen henkilön suostumuksella.

Lähde: Lehtipuro et al, Vakuutuslainsäädäntö, Finva 2010

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): Vahingot, vakuutus, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Huominen pelottaa?

syyskuu 27, 2011

Iltalehti 27.9.2011

Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.

Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

 

Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.

Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.

Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.

Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.

Avainsanat:, , , , , , ,
Kategoria(t): Kilpailuttaminen, Säästöt, Vakuuttaminen, vakuutus, Vakuutusmeklari, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Verkkopalvelu myös pienyrityksille

toukokuu 17, 2011

Edellisessä jutussa oli puhetta Marsh Oy:n uudesta kilpailutuspalvelusta yksityistalouksille.

Myös pienyritykset voivat kilpailuttaa vakuutuksensa verkossa, osoitteessa vakuutustenkilpailutus.fi

Avainsanat:, , , , ,
Kategoria(t): Kilpailuttaminen, Vakuutusmeklari | Jätä kommentti »

Laiskanpulskeita kolleja.

huhtikuu 6, 2011

Kannattaako vakuutusten kilpailutus?

Taatusti.

Ainakin jo on uskominen toteutuneita kilpailutuksia. Ja miksei olisi.

Kilapailutuksissa vakuutuskokonaisuuksien hinnat ovat laskeneet jopa yli 50%. Tyypillisesti 25% – 30%.

Äkkiseltään voisi luulla, että vakuutuksissa, ja varsinkaan lakisääteisissä vakuutuksissa, ei ole mitään eroa. Käsitys on niin väärä kuin väärä voi olla.

Suurimmat säästöt syntyvät usein juuri lakisääteisten vakuutusten maksuista.

Ja jos ei suomalaisten vakuutusyhtiöiden kesken eroja yllä mainittuja enempää löydykään, kannattaa vilkuilla ulkomaisten yhtiöiden suuntaan.

Kilpailutin asiakkaan vakuutuksia, jotka ovat siinä määrin erikoislaatuisia, että suomalaisista yhtiöistä vain murto-osa suostui edes tarjoamaan.

Ulkomainen vakuutusyhtiö tyrkkäsi tarjouksen, joka oli 75% halvempi kuin suomalaisen kilpakumppaninsa ehdotus. Turvakin paranisi merkittävästi vaihtamalla.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt näyttävät tässä valossa lähinnä laiskanpulskeilta kolleilta, jotka vain odottelevat, että hiiri juoksee suuhun.

Mihinkähän ihmeeseen yllä mainittu suomalainen vakuutusyhtiö hassaa nelinkertaisen vakuutusmaksunsa? Liekö vanha vakuutusalan sanonta, että työajalla saa rakentaa yhden omakotitalon, pitävän paikkansa?

Arvaapas vain aionko suositella asiakkaalle siirtymistä ulkomaiseen vakuutuskantaan?

 

Avainsanat:, , , , , ,
Kategoria(t): Kilpailuttaminen, Säästöt, Vakuuttaminen, Vakuutusmeklari, Vakuutusyhtiö | Jätä kommentti »

Työtapaturmien määrä kasvussa.

maaliskuu 17, 2011

Turun Sanomat 14.3.2011:

“Työtapaturmissa kuoli viime vuonna 29 työntekijää.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kertoo, että työtapaturmien määrä on kääntynyt taas kasvuun. Tapaturmien määrä on ennakkotietojen perusteella noussut vuodesta 2009 noin viidellä prosentilla. Vuonna 2009 työtapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa.

Vakuutuslaitokset maksoivat viime vuonna korvauksia reilusta 120 000 työtapaturmasta. Näistä noin joka kuudes turma sattui työmatkalla.

Työtapaturmia sattuu edelleen runsaasti rakennusalalla. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuusjohtaja Mika Tynkkynen kertoo, että ala on jakautumassa jyviin ja akanoihin. Joissakin rakennusalan konserneissa tapaturmataso on toimistotyön tasolla, mutta heikoimmissa yrityksissä riski on monikymmenkertainen hyviin yrityksiin verrattuna.”

Kehitys iskee kaikkia tapaturmavakuutuksen maksajia nilkkaan kohoavina vakuutusmaksuina. Varsinkin sellaisissa vakuutusyhtiöissä, johin on keskittynyt rakennus- ja muuta riskialtista toimintaa.

Avainsanat:, , , ,
Kategoria(t): Vakuuttaminen, vakuutus | Jätä kommentti »

Ankara vastuu

maaliskuu 14, 2011

Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.

Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.

 

Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.

 

Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.

Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.

 

Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.

 

Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.

Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.

Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.

Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.

Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.

Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.

Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.

Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.

Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.

 

Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.

 

Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

Avainsanat:, , ,
Kategoria(t): Riskienhallinta, Vakuuttaminen | Jätä kommentti »

Vanhemmat artikkelit
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.