Eläkeyhtiöt kuralla
Johtavat poliitikot puhuvat yhä avoimemmin, että suomalaisten työssäoloaikaa pitää pidentää ja eläkeikää nostaa.
Eläkeasioiden asiantuntija ja eläkejärjestelmän kriitikko Olli Pusa on seurannut keskustelua tarkkaan. Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Pusan mielestä eläkeiän noston taustalla on syitä, jotka on salattu.
– Miksi eläkeikäpäätöksellä on nyt kova kiire? Tarkoitushan ei kuitenkaan ole, että se tulisi voimaan kovin nopeasti, aikaisintaan seuraavalla vaalikaudella, Pusa pohtii.
Pusan mielestä eläkekeskustelussa on jäänyt huomaamatta ehkä kaikista olennaisin seikka koko asiassa.
– Yksityisessä työeläkejärjestelmässä on rahastoituna suuret määrät rahaa vanhuuseläkkeitä varten. Pian vanhuuseläkkeitä varten on rahastoitu lähes 70 miljardia euroa. Näissä rahastoissa on vain yksi kiusallinen piirre: rahastot eivät riitä.
– Kun vanhuuseläkevastuun määrää lasketaan, käytetään liian varovaista oletusta ihmisten kuolevuudelle. Ihmiset elävät oletettua pitempään ja siksi rahastoissa on vajausta. Jotta oletukset vastaisivat realismia, pitäisi olettaa ihmisten elävän vanhemmiksi. Jos laskentaoletuksia korjataan, tarvitaan valtavat määrät lisää rahaa.
Pusan mukaan lisää rahaa eläkejärjestelmään tarvittaisiin varovaisestikin arvioiden 4-5 miljardia euroa.
– Todellinen tarve lienee 1,5 kertainen tuohon verrattuna eli 7 miljardia. Ongelmana on, että jos laskentaoletuksia korjataan, pitää vajaus täyttää eli jostakin pitää löytää tuo 4-7 miljardia euroa. Ja sitä rahaa ei ole vapaana, Pusa pohtii.
Pusan mukaan tätä faktaa on piiloteltu eläkeyhtiöiden valmistelukoneistossa. Hänen mukaansa eläkeyhtiöissä on kuumeisesti mietitty, miten ongelma saataisiin lakaistua maan alle.
– Muuten tulee taas kiusallinen asia keskusteluun siitä, onko työeläkejärjestelmä lainkaan kestävällä pohjalla.
Miten eläkeiän nosto liittyy tähän kuvioon?
– Itse asiassa se on keino, jolla työeläkeyhtiöt oletettavasti yrittävät piilottaa ongelman maton alle. Vaikka eläkeiän nosto ei astukaan voimaan heti, eläkeiän nostamisella olisi merkittäviä pikaisia taloudellisia vaikutuksia.
Kun eläkeikään nostettaisiin 65 vuoteen, näkyisi tuo kahden vuoden myöhentäminen Pusan mukaan heti eläkeyhtiöiden eläkevastuiden määrässä.
– Karkeasti voisi arvioida, että ne pienenisivät kymmenen prosenttia. Kun tulevien eläkkeiden vanhuuseläkevastuu oli Tyel:ssä 35-40 miljardia, merkitsisi 10% pieneneminen vastuun pienenemistä 3,5-4 miljardilla. Käytetään karkeana oletuksena, että eläkevastuu pienenisi 3 miljardia heti, kun eduskunta on päättänyt eläkeiän nostamisesta. Siis tuo 3 miljardia rahaa vapautuisi vakuutusyhtiöissä heti päätöksen tultua voimaan.
Pusa arvioi, että laki eläkeiän nostosta voisi olla voimassa jo vuodesta 2016.
– Kuinkahan moni pikaista eläkeiän nostoa vaativista poliitikoista oikeasti tietää, miksi päätöksellä eläkeiän nostamisesta on tulenpalava kiire? Päätös tarvitaan nopeasti, jotta järjestelmän rahoituksessa oleva aukko saataisiin salattua. Jos se nousisi pintaan, varmaan heräisi laajemminkin kysymyksiä järjestelmän rahoitustilanteesta. Ehkäpä Kataiselle puheen kirjoittaneet lobbarit eivät ole kertoneet Kataisellekaan, miksi hänen pitää nyt juosta tuohon suuntaan?, Pusa sanoo.
Vakuutusmajuri 