Työkyvyn ylläpito loppuu

Finanssivalvonta antoi alkuvuodesta ohjeita ja määräyksiä työeläkeyhtiöille yritysten työkyvyttömyysriskien hallinnan rahoituksesta sen jälkeen, kun viime vuoden puolella syntyi polemiikkia siitä, että työeläkeyhtiöt käyttäisivät työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarkoitettuja tukia asiakashankintaan.

Yrityksen palkkasummasta maksettavaan työeläkemaksuun (n. 24%) sisältyy työkyvyttömyysriskin hallintaan varattu, keskimäärin 0,03 prosentin työkyvyttömyysriskin hallintaosa.Työeläkemaksu on jokaista tuhatta palkkaeuroa kohti n. 240€ ja työkyvyttömyysriskin hallintaosa tästä 0,03%, eli n. 17,28€. Näistä rahoista siis nousi äläkkä, kun epäiltiin, että sitä käytetään enemmän kuin kerätään, eli rahoitetaan osa tykytoiminnasta muista vakuutusmaksuun sisältyvistä eristä.

Finanssivalvonta on nyt sitä mieltä, että työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tehdyt toimenpiteet tulee rahoittaa vain tällä työkyvyttömyyden hallintaosasta kerättävällä maksulla (kohta 1). Jokaista 1189€:n * palkkakustannusta vastaan voit siis saada enintään 17,28€:n edestä tukea työeläkeyhtiöltä.

Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tarkoitetun toiminnan lähtökohtana on oltava riskiperusteisuus. Riskiperusteisuudella tarkoitetaan esimerkiksi arviointia siitä, miten työkyvyttömyysrskiä voidaan mahdollisimman tehokkaasti alentaa. Toiminnan on kohdistuttava todennettavissa oleviin työkyvyttömyysriskehin (kohta 4). Jonkun riippumattoman osapuolen on siis ensin kartoitettava riskit ennen kuin niitä voidaan ryhtyä hallitsemaan.

Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tarkoitetun toiminnan kustannukset tulisi Finanssivalvonnan ohjeen mukaan kohdistua ensisijaisesti johtamisen, työn, työprosessien ta työyhteisön toimivuuden kehittämiseen tai ylläpitämiseen (kohta 5).

Finanssivalvonta suosittaa, että työeläkeyhtiön tekemän rahallisen panostuksen lisäksi edellytetään aina myös asiakasyrityksen omaa rahallista panostusta, jonka tulisi olla vähintään yhtä suuri kuin työeläkeyhtiön osuus. Oma rahoitus on oltava puhdasta rahaa, ei esimerkiksi oman henkilöstön työpanosta (kohta 9). Voit siis saada työeläkeyhtiöltä tulea enintään 17,28€, jos laitat itse vähintään saman summan käteistä peliin.

Työeläkeyhtiöiden palvelut ja rahallinen tuki ovat työeläkejärjestelmän menojen alentamiseksi tehtyä työkyvyttömyysriskin hallintaa. Nyt tuetussa työhyvinvointitoiminnassa käytettävissä olevien varojen määrä uhkaa pienentyä merkittävästi tai loppua kokonaan. Onhan työeläkeyhtiö voinut tähän asti kattaa osan tukitoimista vaikkapa omasta hoitokustannusosastaan (Vakuutusyhtiön hallintokulujen osuus vakuutusmaksusta. Sekin vajaan prosentin luokkaa).

Yrityksillä ei välttämättä ole nykyisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa mahdollista sijoittaa ylimääräistä rahaa ydintoimintojen ulkopuolisiin hankkeisiin, vaikka ne eivät aivan sirkushuveja olisikaan. Omarahoitusosuuden takia suuri osa työntekijöistä putoaa pois työeläkeyhtiöiden tukemasta työhyvinvointitoiminnasta. Käytännössä vain menestyneimmät yritykset voivat jatkossa saada työeläkevakuuttajien rahaa työkyvyn ylläpitoon.

Samalla työeläkeyhtiöiltä on riisuttu viimeisetkin kilpailukeinot. Ainoa jäljelle jäävä eroavaisuus on paperin kulmassa oleva logo ja ainakin pienemmille yrityksille merkityksetön olematon asiakashyvitys. Ajetaanko tässä takaa sitä, että pian meillä on suomessa vain yksi työeläkkeitä hoitava organisaatio?

* Maksaahan työntekijä osansa työeläkemaksusta.

Lähteet:
Korpiluoma, et.al., Työeläke, Finva 2006
Työeläkelehti http://tyoelakelehti.fi/digilehti/052015/luupin-alla-tyohyvinvointirahat
Skanskan Blogit http://blogit.skanska.fi/2016/05/meniko-lapsi-pesuveden-mukana-tyohyvinvointirahojen-saantelyssa/ (Kirsi Mettälä)

Jätä kommentti