Riskien arviointi

Uudessa Turvallisuuslehdessä on käsitelty laajasti riskien arvioimista.

VTT.n tutkimusprofessori Veikko Rouhiaisen mukaan tärkeimmät riskien arviointimenetelmät ovat potentiaalisten ongelmien analyysi (POA), toimintovirheanalyysi, poikkeamatarkastelu, työn turvallisuusanalyysi, vika- ja vaikutusanalyysi ja reakstiomatriisi.

Analyysimenetelmistä löytyy tarkempaa tietoa mm. VTT:n ja PKRH:n sivuilta.

Hyvän riskien arvioinnin edellytyksiä ovat:

  • tavoitteen määrittely
  • kohteen rajaus
  • oikeat menetelmät
  • lähtötietojen laatu
  • vetäjän pätevyys
  • resurssien varaus
  • dokumentointi
  • viestintä

 

Riskienarvioinnin käytönnön onnistumisen kulmakivet ovat:

  1. kunnollinen valmistelutyö ja perehtyminen
  2. hyvä toteutus
  3. hyvä tiedotus
  4. tulosten konkreettinen vienti käytäntöön

 

Samassa lehdessä konsultti Lassi Väisänen ja Pöyry Oyj:n riskienhallintajohtaja Tua Forsell toteavat, että riskien arviointi on jokapäiväistä toimintaa. Se ei saa olla vain kerran vuodessa tapahtuva teoreettinen toimi.

 

”Kun esimerkiksi tiettyjä raportteja, budjettia tai vastaavia päivitetään, samassa yhteydessä päivitetään myös riskiarvio.”

 

Pitää miettiä millaisia asioita voisi tapahtua jos esimerkiksi budjetti ei pidä.

Riskejä luokiteltaessa voidaan apuna käyttää Value & Risk menetelmää. Se on yksinkertainen kertolaskutoimenpide. Riskin toteutumisen todennäköisyys kerrotaan sen taloudellisella vaikutuksella. Laskutoimituksen tuloksen perusteella riskit voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen.

Haittapuolena mainitaan toteutumisen todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen arviointien subjektiiviset näkemykset. Totuus voi olla jotain ihan muuta, kuin mihin on äänestyksellä päädytty.

Laskutoimitukset tai niiden tulokset eivät siten saa jäädä lopullisiin raportteihin näkyviin, sillä ne muuttuvat helposti absoluuttiseksi totuudeksi ja siten voivat harhauttaa yrityksen johtoa.

Hyvällä riskienhallinnalla mahdollistetaan strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen halutulla ja kestävällä tavalla.

 

Lähde: Turvallisuuslehti 6/2010, Turvallisuuden ja Riskienhallinnan Tietopalvelu Oy

Yksi kommentti

  1. Taisto Kelovuori

    Näinhän se on. Veljeni on tehnyt pitkään HAZOP-poikkeamatarkastelua, ja hän aina korostaa, kuinka se ei riitä, että riskianalyysi on kerran tehty, vaan mahdollisten riskien kartoittamista on tehtävä jatkuvasti.

Jätä kommentti