Kun osoitan kuuta, hullu tuijottaa sormea!

heinäkuu 22, 2016

Vanhastaan on tiedetty, että työtapaturmavakuutuksen muutoksenhakuelimet ovat puolueellisia ja miehitetty vakuutusyhtiöiden väellä, jotka vetävät aina kotiin päin.

Asiakas oli horjahtanut kantaessaan raskasta pöytää ja tässä yhteydessä jalka oli kipeytynyt.

Vakuutusyhtiön, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (eli vakuutusyhtiön) ja Vakuutusoikeuden (eli vakuutusyhtiön) mielestä kyseessä ei ole tapaturma, jos yli 200 kiloista taakkaa portaissa kannettaessa horjahtaa ja koko taakan paino kohdistuu tasapainoa hakevaan jalkaan.

Epäloogisesti, muille kantajille samassa yhteydessä aiheutuneet vammat on korvattu normaalisti.

Työtapaturmavakuutuksesta korvataan itse tapaturman lisäksi mm. tapaturman yhteydessä rikkoutuneet silmälasit. Tällaisessa tapauksessa tapaturmaksi katsotaan jo pelkää kivun tunne. Mitään näkyvää vammaa ei tarvita, saati lääkärissä käyntiä.

Tapaturmaksi katsotaan oikeuskäytännössä myös ylivoimainen ponnistus, jossa tahdonalainen hallittu liikesuoritus muuttuu hallitsemattomaksi ja ylivoimaiseksi ulkoapäin tulleen odottamattoman ja äkillisen tekijän vaikutuksesta.

Tällainen tapaturmanomainen ylivoimainen ponnistus on kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun nostoliikkeessä esineen tai muun taakan paino yllättäen, ulkoisen tekijän johdosta aiheuttaa kuormituksen lisääntymisen ylittäen normaalin kudosrakenteen kestävyyden.

Työtapaturmakirjan (Finva 2012, s. 60) mukaan tapaturman korvataan mm. ”työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen, joka on tyypillisesti selän kipeytyminen noston tai liikkeen yhteydessä (edellytyksenä on työliike, eikä tapaturma, eli esimerkiksi jalan lipsahdusta tai vastaavaa ei tarvitse sattua).”

Samassa kohdassa, selitetään työliike: ”Työliike on mikä tahansa työssä tehty liike, esimerkiksi kävely työssä, ei vain ns. ruumiillisen työn työliike tai vastaava ”oikea” työnteko.”

Vakuutusyhtiö (kaikissa yllä määritellyissä rooleissaan) lukee lakia kuin piru raamattua ja etsii pienimmätkin porsaanreiät korvausvastuusta päästäkseen. Nyt se on päättänyt, että tapaturma ei ole tapaturma, koska se on päättänyt, että se ei ole tapaturma.

Muutoksenhaku on tuottanut tulokseksi vain normaalin vakuutusyhtiön automaattimantran: ”toimitettu lisäselvitys ei anna aihetta muuttaa aikaisemmin annettua korvauspäätöstä.”

Seuraava käsittelyaste asiassa onkin sitten Korkein Oikeus.

 

Ne tahtoo vänkää vänkää

toukokuu 2, 2016

Vakuutusyhtiön kanssa asiat menevät harvoin niin päin kuin olisi odottanut.

Jos olet hakemassa korvausta vaikka kuinka selvästä asiasta, keksii vakuutusyhtiö yleensä repullisen syitä miksi korvausta ei juuri tässä tapauksessa voida maksaa.

Tällä kertaa halusin vastuuvakuutuksesta päinvastaisen päätöksen. Sellaisen, että vakuutuksenottajalla ei ole korvausvelvollisuutta sattuneessa vahingossa, koska tämä on toiminut huolellisesti ja vahinko on katsottava vahingoittuneen kannalta puhtaaksi tapaturmaksi.

Vastuuvakuutuksen ominaisuuksiin nimittäin kuuluu, että vakuutusyhtiö selvittää vakuutuksenottajan korvausvelvollisuuden silloin kun tälle on esitetty korvausvaatimus huolimattomuudella aiheutetuksi väitetystä vahingosta. Vakuutuksenottajan ei tarvitse itse riidellä korvauksen vaatijan kanssa.

Korvausratkaisua ei tietenkään saanut ihan noin vain. Äkkiseltään luulisi eväämisen olevan vakuutusyhtiön ydintehtävä, mutta tällä kertaa tarvittiinkin melkoinen työmäärä sen saavuttamiseksi, mitä normaalisti ei haluta. Eikä asia ole vieläkään mitenkään ratkaistu.

Näyttääkin lähinnä siltä, että Lähi-Tapiola (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) haluaa väen väkisin korvata vahingon, vaikka asiassa on osoitettu toimitun jopa normaalit huolellisuusnormit ylittäen.

Olisi ehkä sittenkin pitänyt vaatia vahinkoa korvattavaksi, niin olisi tämäkin juttu ollut evättynä jo kuukausia sitten. Nyt kaikenlaisia selvityksiä on pyöritelty jo kohta puoli vuotta.

Vakuutusyhtiön takautumis- eli regressioikeus

huhtikuu 6, 2016

Vakuutusyhtiö voi tietyissä tapauksissa saada takautumis- eli regressioikeuden maksamaansa korvaukseen.

Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttajalla voi olla velvollisuus korvata aiheuttamansa vahinko.

Vaikka vahinkoa kärsineen on lähes aina edullisempaa hakea korvausta vakuutuksen perusteella kuin suoraan vahingon aiheuttajalta, ei vahingosta vastuussa oleva vapaudu pääsääntöisesti korvausvastuustaan vakuutusyhtiön suorituksen perusteella.

Vahinkoa kärsineen oikeus korvauksen saamiseen vahingon aiheuttajalta siirtyy korvausmäärään asti vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö voi siis periä maksamansa korvauksen vahingon aiheuttajalta.

Vakuutusyhtiön regressioikeuden yleisiä edellytyksiä on, että kolmas henkilö on aiheuttanut vahingon tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella tai että tämä on lain mukaan velvollinen suorittamaan korvausta huolimattomuudesta riippumatta (ankara vastuu).

Useissa yleisvaarallista toimintaa koskevissa laeissa on ankaraa vastuuta koskevia säännöksiä.

Vakuutusehdoissa ei saa poiketa Vakuutussopimuslain 75§:n 1 ja 2 momentin säännöksistä kolmannen henkilön vahingoksi, jos kolmas henkilö on yksityishenkilö taikka työntekijä, virkamies tai näihin rinnastettava muu henkilö (Vahingonkorvauslaki 412/1974 3 Luvun 1§).

Kun vahingon aiheuttajana on elinkeinonharjoittaja tai julkisyhteisö, vakuutusyhtiön regressioikeutta voidaan laajentaa ehtomääräyksillä.

Moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehoissa voidaan regressioikeudesta määrätä siten kuin liikennevakuutuslain 20§:ssä säädetään.

Henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiö ei saa regressioikeuden nojalla vaatia kolmannelta henkilöltä muuta kuin sairauden tai tapaturman aiheuttamat kustannukset ja varallisuuden menetykset.

Lähteet:
Rantala, Pentikäinen, Vakuutusoppi
Lehtipuro et al., Vakuutuslainsäädäntö
Antila et al., Vapaaehtoinen henkilövakuutus
http://www.finlex.fi

Uuden lain mukainen tapaturmavakuuttaminen

helmikuu 20, 2016

Työtapaturmavakuutus on edelleen pakollinen kaikille työ- ja virkasuhteisille työntekijöille.

Uutena ryhmänä pakolliseen vakuutukseen tulevat työnantajan taloudessa asuvat työsuhteessa työtä tekevät perheenjäsenet, joille työnantajan tulee huolehtia työtapaturmavakuutus.

Jos yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva perheenjäsen tekee yrityksessä työtä työsuhteessa, hänet on uuden lain mukaan vakuutettava kuten muutkin palkansaajat. Yhdenvertaisuuden vuoksi on perusteltua, että tällaisissa tapauksissa perheenjäseniä kohdellaan kuten muitakin palkkatyötä tekeviä.

Yrittäjien työtapaturmavakuutus on edelleen vapaaehtoinen. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen saaminen edellyttää, että yrittäjällä on YEL-vakuutus otettuna.

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet eivät enää kuulu pakolliseen vakuutukseen.

Tapaturmavakuutus on pakollinen osakeyhtiön osakkaalle, joka omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Vanhassa tapaturmavakuutuslaissa omistusraja oli kaikissa tilanteissa 50 prosentissa.

Uudessa laissa pakollisen ja vapaaehtoisen vakuuttamisen raja on näin muutettu samaksi kuin YEL-vakuutuksessa. Yrittäjäkäsite on siten yhdenmukaistettu työeläkevakuutuksen kanssa.

Sama raja eläke- ja tapaturmavakuuttamisessa selkeyttää tilannetta. Yrittäjä voi nyt nähdä entistä selkeämmin, missä vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden raja kulkee.

Uuden lain mukaan yrittäjän vapaaehtoisen työajan tapaturmavakuutuksen perustana on yrittäjän eläkelain mukainen työansio (YEL työtulo).

Uuden lain mukaan myös alle 18-vuotiaat yrittäjät ja toisaalta yli 68-vuotiaat voivat vakuuttaa itsensä tapaturman varalta. Nuorten kiinnostus yritystoimintaan on kasvanut ja moni yrittäjä haluaa jatkaa yritystoimintaa vielä vanhuuseläkkeelle jäätyäänkin.

Aikaisemmin vakuuttamisvelvollisuuden raja määriteltiin työnantajan kaikilla työntekijöillään yhteensä teettämien työpäivien mukaan. Uudessa laissa työantajan vakuuttamisvelvollisuuden raja määritellään työnantajan maksaman palkkasumman perusteella. Jos työnantaja maksaa kalenterivuodessa palkkoja yhteensä 1200 euroa, pitää työnantajan ottaa työtapaturmavakuutus työntekijöilleen

Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) valvoo, että työnantajat täyttävät laissa heille säädetyn vakuuttamisvelvollisuutensa. Uuden lain valvontapykälässä (177§) ei kuitenkaan säädetä tarkemmin siitä miten valvonta käytännössä tulee toteuttaa.

Jos TVK toteaa tutkimuksissaan työnantajan mahdollisen vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin, se hakee vakuutusmaksua vastaavan maksun ja laiminlyöntimaksun määräämistä työnantajalle Valtiokonttorilta.

Valtiokonttori ratkaisee onko työnantaja laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa. Jos työnantajan laiminlyönti todetaan, velvoittaa Valtiokonttori työnantajan maksamaan TVK:lle laiminlyöntimaksun ja vakuutusmaksua vastaavan maksun laiminlyönnin ajalta.

Jos vakuuttamattoman työnantajan työntekijälle on sattunut vahinkotapaus, TVK käsittelee vahinkoasian ja suorittaa korvaukset, jos tapaus on korvattava. Työnantaja joutuu maksamamaan korvauskulut 5 000 euroon saakka omavastuuna.

Jos vakuuttamaton työnantaja ei ota vakuutusta TVK:n määräämässä ajassa, TyTAL:n mukaan TVK:n tulee ottaa vakuutus työnantajan nimiin valitsemastaan vakuutusyhtiöstä eli käytännössä TVK pakkovakuuttaa työnantajan.

Lähde: Tapaturmavakuutus -lehti 2/2015

Uusi tapaturmavakuutuslaki

helmikuu 18, 2016

Vuodenvaihteessa tuli voimaan uusi tapaturmavakuutuslaki (Työtapaturma- ja ammattitautilaki TyTAL 459/2015).

Mitään mullistavaa ei sinänsä tapahtunut. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusrakenteet säilyvät ennallaan eikä esimerkiksi korvausten tasoon tehty muutoksia.

Lakimuutoksessa oli kyse ennen kaikkea siitä, että tapaturmavakuutuslainsäädäntö saatettiin vastaamaan nykyistä korvaus- ja oikeuskäytäntöä. Vanha laki oli vuodelta 1948.

Uudet, 1.1.2016 jälkeen sattuneet tapaturmat käsitellään uuden lain mukaan, vanhemmat vanhojen, sattumisajankohtana voimassa olleiden lakien perusteella.

Uuden lain mukaisissa tapaturmavakuutuksissa käytetään ammattiluokkina Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisia ammattiluokkia. Vakuutusyhtiöt kuitenkin hinnoittelevat ammattiluokkansa, kukin omien maksuperusteidensa mukaisesti.

Vuodenvaihteen uudistuksissa onkin ollut havaittavissa selvä nousu vakuutusmaksuissa verrattuna saman vakuutuksen 2015 maksuihin. Joillakin vakuutuksenottajilla hinnankorotukseksi on tarjottu jopa lähes 400%:n nousua. Ammattiluokkien tarkistuksella ja pienellä neuvottelulla maksunkorotus on onnistuttu pitämään 200% tietämillä.

Näyttää vahvasti siltä, että vakuutusyhtiöt käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja rahastavat tapaturmavakuutuksen muutoksella reippaasti omaan taskuun.

Uusi laki sisältää vanhaa yksityiskohtaisemmat säännökset mm. siitä ketkä kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin ja ketkä eivät. Laissa on myös säännökset olosuhteista, joissa sattuneet tapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit korvataan. Tähän saakka nämä ovat perustuneet lähinnä oikeuskäytäntöön.

Laissa säädetään yksiselitteisesti milloin työtapaturmavakuutus pitää ottaa, ketä pitää vakuuttaa, mitä korvataan ja mitkä ovat korvaukset, miten korvausasioita käsitellään sekä miten vakuutusmaksut määräytyvät. TyTAL:ssa on säännökset mm. siitä, miten esimerkiksi etätyössä, työmatkoilla ja työkomennuksilla ulkomailla sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit tulee korvata.

Merkittävä uudistus on myös käsittelyaikoihin tulevat muutokset. Tavoitteena on, että uusi laki tehostaa ja nopeuttaa korvauskäsittelyä vakuutuslaitoksissa.

Työnantajan on tehtävä vakuutuslaitokselle ilmoitus sattuneesta työtapaturmasta tai ilmenneestä ammattitaudista kymmenen arkipäivän aikana.

Vakuutuslaitoksen on aloitettava korvauskäsittely seitsemän arkipäivän aikana vireilletulosta.

Uutena säännöksenä on, että vakuutuslaitoksen on viipymättä ilmoitettava vahingoittuneelle, että korvausasia on tullut vireille.

Vakuutuslaitoksen on annettava korvauspäätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset. Nykyisin tuo aikaraja on kolme kuukautta.

Uuden lain myötä luvattuja parannuksia ovat mm., että korvauskäsittelyn pitäisi olla jatkossa nopeampaa ja että korvausten perusteena käytettävän vuosityöansion määrittely pitäisi olla aikaisempaa selkeämpää. Nähtäväksi jää tapahtuuko vakuutetun kannalta rempseistä lupauksista huolimatta enemmän edistysaskelia vai takapakkia.

Lähteet: http://www.finlex.fi, Tapaturmavakuutus -lehti 2/2015

Melko epäreilua, vai mitä?

tammikuu 4, 2016

Taloussanomat  3.1.2016

Lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut lähes tuplaantuivat vuoden alussa. Työntekijän osuus maksusta on nyt 1,15 prosenttia palkasta ja työnantajan osuus tasan prosentti, kun vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 0,65 ja 0,5

Maksuilla rahoitetaan työttömyysturvan ansiosidonnainen osa, ja maksujen reipas korotus johtuu kasvaneista työttömyysmenoista.

Muutos tarkoittaa sitä, että sadattuhannet suomalaiset maksavat yhä kovempaa hintaa etuuksista, joita he eivät voi itse koskaan saada. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat nimittäin vain työttömyyskassoihin kuuluvat suomalaiset, mutta lakisääteisiä maksuja myös kaikki ne yli 300000 työntekijää, jotka eivät kassaan kuulu.

Professori Roope Uusitalon mielestä ”järjestelmää ei voi pitää kovin reiluna”.

– Vakuutusmaksuvelvollisuuden ja vakuutusturvan pitäisi olla yhteydessä toisiinsa, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä Uusitalo toteaa.

Kassat toki osallistuvat itse työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen keräämillään jäsenmaksuilla, mutta niiden osuus rahoituksesta on vain 5,5 prosenttia. Loput maksaa Työttömyysvakuutusrahasto TVR työnantajilta ja työntekijöiltä keräämillään vakuutusmaksuilla.

Roope Uusitalon mukaan epäkohdan voisi korjata kahdella eri tavalla: joko tekemällä työttömyyskassojen jäsenyydestä pakollista tai työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta vapaaehtoista.

Nämä vaihtoehdot ovat olleet olemassa pitkään, mutta muutoksen tiellä on seisonut ennen kaikkea ammattiyhdistysliike, Uusitalo sanoo. Koska työttömyyskassat ovat perinteisesti olleet ammattiliittojen kyljessä, työttömyysturvajärjestelmä on toiminut tärkeimpänä yksittäisenä kannustimena kuulua liittoon.

– Tällainen vapaaehtoinen järjestelmä on Euroopassa vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja näissä maissa ammattiliittojen jäsenmäärät ovat selvästi korkeampia kuin muualla.

Yhä useampi suomalainen on kuitenkin liittynyt liitoista erillään toimiviin kassoihin, joista suurin on Loimaan kassaksi kutsuttu Yleinen työttömyyskassa.

Koko työttömyyskassajärjestelmää on alettu kyseenalaistaa Suomessa yhä enemmän, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen joulukuun Talous- ja yhteiskunta -lehden artikkelissaan.

Sitran vuoden 2015 alussa julkaisemassa keskustelupaperissa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.), Valtiontalouden tarkastusviraston silloinen pääjohtaja Tuomas Pöysti, Osmo Soininvaara (vihr.) ja VATTin silloinen ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista myös kassoihin kuulumattomille työntekijöille.

Uudistus rahoitettaisiin ehdotuksen mukaan puolittamalla työttömyysturvan enimmäiskesto. Avaus sai osakseen kritiikkiä niin ay-liikkeeltä, työttömyyskassoilta kuin vasemmistopuolueiltakin, ja Pekkarisen sanoin ”sitä pidettiin jopa hyökkäyksenä ammattiyhdistysliikettä kohtaan”.

SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen lähtisikin etsimään parannusta nykytilanteeseen varsin eri suunnalta kuin Sitran keskustelupaperin kirjoittajaryhmä.

– Olemme tietysti valmiita keskustelemaan aiheesta, mutta ennemminkin pitäisi miettiä sitä, miten kaikki työntekijät saataisiin kassojen jäseniksi, Siekkinen sanoo.

Hän uskoo, että lakia olisi tavalla toisella mahdollista muuttaa niin, että kassaan kuulumisesta tulisi pakollista.

– Ei käy kiistäminen, etteikö kassajärjestelmällä olisi ollut merkitystä ay-liikkeen suosiolle. Silti tärkeintä meille on se, että jäädessään työttömäksi kukaan ei joutuisi tyhjän päälle. Kassojen jäsenmaksut eivät ole kohtuuttomia.

Professori Uusitalo puolestaan katsoo, että pakollisuuden sijaan Suomessa voitaisiin siirtyä kohti vapaaehtoisuutta.

Uusitalon ehdottamassa mallissa valtio tarjoaisi nykyiseen tapaan kaikille työttömille perusturvan, ja jokainen voisi halutessaan hankkia itselleen valtion tukeman lisävakuutuksen.

Tästä mallista SAK:lla ja Saana Siekkisellä on selvä näkemys.

– Sitä me emme ainakaan halua.

Työtapaturmat 2016

tammikuu 4, 2016

1.1.2016 alkaen voimaan tulleen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan jokaisesta työtapaturmavahingosta tulee täyttää tapaturmailmoitus. Ilmoitus tulee tehdä 10 arkipäivän kuluessa siitä, kun työntekijä on ilmoittanut esimiehelleen työtapaturmasta.

Työnantajan ei tarvitse tehdä enää sekä vakuutustodistusta että tapaturmailmoitusta, vaan riittää, että työnantaja täyttää tapaturmailmoituksen ja vahingoittunut työntekijä ilmoittaa hoitolaitoksessa työnantajansa ja tapaturmavakuutusyhtiönsä nimen.

Jos työntekijällä ei ole tietoa vakuutusyhtiöstä, voi hoitolaitos tarkistaa sen Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ylläpitämästä vakuutusrekisteristä.

Työterveyshuollolla pitäisi myös olla ennestään tieto työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöstä. TVK ylläpitää vakuutusrekisteriä niistä työnantajista, joilla on pakollinen vakuutus työntekijöitään varten.

TVK on nettisivuillaan ilmoittanut, että vakuutusrekisteri käynnistyy vuoden alusta ensin sähköpostipalveluna ja helmikuun alusta puhelinpalveluna.

http://www.tvl.fi/fi/Uutiset/vakuutusrekisterista-tietoja-tyonantajien-pakollisista-tyotapaturma–ja-ammattitautivakuutuksista/

Lähde: Pohjolan uutiskirje 31.12.2015

Säästi 90 prosenttia!

elokuu 21, 2015
Keskisuomalainen, 15.8.2015 (lukijan kommentti):

Keskittäminen ei aina ole kannattavin vaihtoehto. Toisinaan tietty vakuutus saattaa olla niin kallis, että se on huomattavasti halvempaa hankkia jostain muualta kuin omasta vakuutusyhtiöstä.

Itselleni kävi näin noin vuosi sitten, kun olin lähdössä Saksaan työharjoitteluun. Työpaikkani, tuikitavallinen toimisto, vaati juridisten muodollisuuksien takia minulta vastuuvakuutusta siltä varalta, jos onnistuisin tuhoamaan jotain työpaikallani.

Omassa vakuutusyhtiössäni ei tällaista vakuutusinstrumenttia ollut. Sen sijaan olisin joutunut hankkimaan jonkun tarpeettoman laajan matkatavaravakuutuksen, jolle olisikin sitten kertynyt hintaa melkein 300 euroa. Tuntui vähän nihkeältä maksaa 300 siitä, että saa tehdä töitä.

Lähdinkin kyselemään tarjouksia muista vakuutusyhtiöistä. Yhdessä sanottiin, ettei meillä tällaista tuotetta ole. Toisessa sama juttu. Selvä, sitten eteenpäin.

Kolmannessa paikassa vastuuvakuutus olisi löytynyt! Ja vieläpä kohtuuhintaan. Mutta ongelma: tämä ei kuulu normaaliin tuotevalikoimaamme, etkä taida olla meidän asiakkaamme? Haluisitko keskittää meille kotivakuutuksesi ja vaihtaa pankkia? Josko ei tällä kertaa.

Olin jo asiasta tuskastuneena melkein aikeissa soittaa saksalaiseen vakuutusyhtiöön, josko siellä ei nirsoiltaisi. Mutta sitten viime yrittämällä tärppäsi! Suomalainen vakuutusyhtiö suostui myymään minulle vakuutuksen noin 30 eurolla. Säästöä kertyi ainakin 240 euroa.

Kannattaa siis kysellä tarjouksia.

Kilpailuttamaton vakuutus on kallis

elokuu 21, 2015
Keskisuomalainen, 15.8.2015:

Pankki- ja vakuutusyhtiöt yrittävät usein houkutella asiakkaita hankkimaan kaikki palvelut yhdestä yhtiöstä tarjoamalla asiakkaille erilaisia keskittämisetuja. Vakuutusalan asiantuntija Pekka Puustisen mukaan yksittäisetkin vakuutukset kannattaa silti kilpailuttaa.

– Keskittäminen on yleensä helpoin tapa hankkia vakuutukset, mutta yleensä se ei ole halvin. Jos käyttää aikaa vakuutusten kilpailuttamiseen, löytää yleensä halvempia vaihtoehtoja.

Puustinen on työskennellyt vakuutustalouden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa, sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Hänet valittiin hiljattain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kehitysjohtajaksi.

Vaikka keskittämisestä yhteen vakuutusyhtiöön saa etuja, eivät vakuutusyhtiöt kuitenkaan yleensä kieltäydy myymästä yksittäisiäkään palveluita asiakkaalle. Silti esimerkiksi Turva tarjoaa joitain vakuutuspalveluita ainoastaan ammattiliittojen jäsenille.

– Vakuutusten vertailu on keskittämispolitiikasta huolimatta nykyään helpompaa kuin ennen sillä tieto löytyy netistä. Keskittämisedut eivät sotke vertailtavuutta paitsi psykologisessa mielessä, Puustinen toteaa.

Puustisen mukaan samat tuotteet ovat usein eri vakuutusyhtiöissä hyvin erihintaisia, mutta mistään yhtiöstä ei saa kaikkia tuotteita halvimmalla.

– Suosittelen ihmisiä tarkistamaan vaikkapa koti-, auto- ja lapsivakuutusten hinnat muista vakuutusyhtiöistä.

Joillain vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia pankkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittämällä vakuutukset yhteen firmaan voi saada tietystä pankista lainaa alhaisemmalla korolla tai talletuksilleen paremman koron. Tällaisia keskittämisetuja tarjoaa muun muassa OP-ryhmään kuuluva Pohjola. Lähi-Tapiola tarjoaa keskittämisetuja vakuutuksiin sijoitusrahastoista.

– Ostaja saattaa joutua liekaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistyösopimusten myötä, kun vakuutukset ja lainat on sidottu yhteen. Tällöin keskittäminen voi vaikuttaa esimerkiksi lainamarginaaleihin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa yleensä eniten säästää, kun kilpailuttaa jokaisen tuotteen erikseen.

Puustisen mukaan erityisesti yrittäjien kannattaisi kilpailuttaa vakuutuspalvelunsa.

– Esimerkiksi parturi-kampaaja voi säästää satoja ellei tuhansia euroja kilpailuttamalla pakolliset vakuutukset. Vaikka se nostaisikin lainamarginaaleja, kilpailuttamalla jää todennäköisesti voitolle.

Vakuutusasiakkaista merkittävä osuus keskittää vakuutuksensa yhteen vakuutusyhtiöön. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa keskittämisetuja saa noin 70 prosenttia asiakkaista, eli ainoastaan 30 prosenttia asiakkaista ei keskitä lainkaan. Suurempaa keskittämistä vaativalla etuohjelman kolmannella ja neljännellä tasolla on Lähi-Tapiolan mukaan hieman vajaa puolet asiakkaista.

Pohjolan vakuutusasiakkaista taas 73 prosenttia on myös yhtiön pankkiasiakkaita. Keskittämisasiakkaita on 52 prosenttia yhtiön vakuutusasiakkaista.

Harmaata vakuutustoimitaa

kesäkuu 13, 2015

”Kiitos yhteydenotostanne! Olemme vastaanottaneet viestinne. Palvelussamme on valitettavasti tällä hetkellä ruuhkaa. Tiedusteluihin vastaamme mahdollisimman pian ja asiakirjat käsittelemme saapumisjärjestyksessä.
Tiesittehän, että vahinkonne tulee käsitellyksi nopeimmin, jos teette vahinkoilmoituksen verkkosivuillamme http://www.fennia.fi/teevahinkoilmoitusverkossa.”

Näin Fennia siirtää vastuun ”kuulijalle”, kun yrittää tiedustella miksi matkavakuutusvahingon käsittely on kestänyt luvattoman kauan.

Vakuutusmajurin päivittäminenkin on kestänyt tällä kertaa luvattoman kauan. Pitäisiköhän käyttää samaa veruketta?

Fennia oli pari vuotta sitten vaivihkaa korottanut lasten sairauskuluvakuutuksen omavastuuta. Peruste oli vanha tuttu: korvausmeno oli kasvanut sietämättömäksi.

Normaalisti vakuutusyhtiö korottaa ensisijaisesti vakuutusmaksuja kun se haluaa lisää rahaa. Nyt näin ei tehty, eikä omavastuun korotuksesta pidetty mitenkään suurta melua vakuutuksen uudistuksen yhteydessä.

Omavastuun korotuksesta tehtiin valitus.

Fennian lähettämässä vastauksessa todetaan, että

”Eräs asiakkaamme vei lapsivakuutuksen omavastuun korotus-asian Vakuutuslautakuntaan, joka ratkaisi sen Fennian vahingoksi. Vakuutuslautakunnan 12.9.2014 antaman ratkaisusuosituksen mukaan tällainen muutos on vakuutussopimuslain sisältö huomioiden sinänsä hyväksyttävä. Lautakunta kuitenkin katsoi, että tilanteessa jossa sairausvakuutuksen käyttötarkoituksessa tapahtuu muutos, tulee vakuutusyhtiön selvitysvelvollisuutta korvausmenon muutoksesta pitää erityisen korostuneena. Tiivistäen, vakuutuslautakunnan lopputulema oli, että omavastuun korotuksen perusteet jäivät tässä tapauksessa osoittamatta.”

Fennia korjasi vakuutuksen omavastuun takautuvasti ja palauttaa mahdolliset liikaa perityt omavastuut. Asia oikeni sellaiseksi kuin sen oli alunperin tarkoistuskin olla.

Erikoisen tapauksesta tekee se, että Fennia ei Vakuutuslautakunnan ratkaisun jälkeen oma-aloitteisesti korjannut kaikkia perusteettomasti korottamiaan omavastuita, vaan asiasta pitää erikseen valittaa.

Vakuutuksenottajien oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun kannata liikutaan vähintäänkin harmaalla alueella.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 35 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: