Näyttövelvollisuuden jakautuminen
Vakuutussopimuslain 69§:ssä todetaan, että korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Korvauksen hakijan on korvauksen saadakseen osoitettava, että hänelle on sattunut vahinko, joka vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan on korvattava.
Korvauksen hakijan on osoitettava, että:
- vahinko on sattunut vakuutuksen piirissä olevalle omaisuudelle tai etuudelle
- vahinko on sattunut vakutuksen voimassaoloaikana ja voimassaoloalueella
- on sattunut vakuutusehdoissa määritelty vakuutustapahtuma
Epämääräinen arvailu ei kelpaa. Merkittävää on vahinkoon johtaneen tapahtumaketjun alkusyy, ei lopputulos. Jos puhelimesi on kadonnut aamiasen ja lounaan välisenä aikana ja epäilet, että se on varastettu, ei se vielä riitä. Pitää olla konkreettinen tapahtuma, töniminen, tuuppiminen, ruuhka, tai muu vastaava, missä yhteydessä tönijä on pöllinyt puhelimen taskustasi.
Kun korvauksen hakija on osoittanut hänelle sattuneen vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman, on vakuutusyhtiön näytettävä toteen ne seikat, joihin se haluaa vedota korvauksen alentamiseksi tai epäämiseksi.
Vakuutusyhtiö voi vedota mm. seuraaviin asioihin:
- vahinko kuuluu jonkin rajoitusehdon soveltamisalaan
- suojeluohjeita ei ole noudatettu
- vakuutettu on aiheuttanut vahingon tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella
- vahingon aiheuttaja voidaan samastaa vakuutettuun
- vakuutettu on laiminlyönyt vahingon rajoittamis- tai torjuntatoimia
Vakuutusyhtiö ei käyttänyt sille annettua oikeutta tarkastaa vahinko. Vahingon korjaaja ei osannut varmaksi sanoa, mikä vahingon oli aiheuttanut. Vakuutusyhtiö päätti, että kyseessä oli rakennusvirheestä johtuva vahinko. Rakennusvirheiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Jälkikäteen ei enää kyetty selvittämään vahingon aiheuttajaa. Vakuutusyhtiö joutui korvaamaan vahingon, koska vahinkotarkastuksen puuttumisen vuoksi yhtiö ei voinut näyttää toteen, että vahinko olisi aiheutunut rakennusvirheestä.
Vakuutusyhtiöiden tyypillinen toimintatapa on etsiä vakuutusehdoista sopiva rajoitus ja ryhtyä vetoamaan siihen. Tyypillinen on juuri rakennus- tai käyttövirhe. Tai henkilövahingoissa väitetään, että vamma ei ole tapaturmasta johtuva ensinkään, vaan jotain vanhaa perua.
Tyypillistä näissä tapauksissa on se, että näitä rajoitusehtoihin vetoamisia ei perustella millään tosiasialla eikä mitään tosiasiaa oteta korvauskäsittelyssä huomioon. Normaali vastaus muutoksenhakuun on, että annettu lisätieto ei anna aihetta muuttaa aikaisempaa korvauspäätöstä. Eikä mitään perusteluja.