Yrityksen henkilöriskit ovat henkilöstöön kohdistuvia uhkia. Yksilön kannalta näissä riskeissä on pohjimmiltaan kysymys uhasta menettää terveys tai työkyky. Se  puolestaan johtaa taloudellisen aseman heikkenemiseen.

Yrityksen kannalta henkilöriskikokonaisuus on monimutkaisempi kuin yksilön kannalta. Henkilöriskejä liittyy mm. osaavan työvoiman saatavuuteen, työn tekemiseen (tapaturmat), yrityksen johtamiseen, ja työilmapiiriin, jne. Erityisen merkittäviä vaikutuksia henkilöriskien toteutuminen aiheuttaa avainhenkilöiden kyseessä ollessa. Avainhenkilöllä tarkoitetaan vaikeasti korvattavissa olevaa henkilöä.

 

Materiaalisten tuotannontekijöiden käyttäytymistä voidaan kohtalaisesti ennustaa, mutta inhimillisten tekijöiden vain ennakoida.

 

Kaikkeen ihmisen toimintaan liittyy riskejä. Sattuu vieheitä, erehdyksiä ja tietokatkoja, jotka voivat aiheuttaa henkilön työpanoksen menettämisen. Yritys menettää henkilön työpanoksen väliaikaisesti, jos tämä, tulee työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman takia. Tai kokonaan, jos henkilö siirtyy muualle töihin kuolee.

Avainhenkilöiden tunnistaminen ja heihin kohdistuvien riskien kartoittaminen ovat keskeisiä asioita yrityksen henkilöriskien hallinnassa. Mitä pienempi yritys, sitä useampi työntekijä on avainasemassa oman työnsä kannalta. Korvaavaa henkilöstöä voi olla vaikea saada vaikkapa lyhyen työkyvyttömyyden ajaksi.

Huono johtaminen ja huono työilmapiiri ruokkivat tyypillisesti työstä poissaoloja, irtisanoutumisia ja tapaturmia. Henkilöstön suuri vaihtuvuus lisää vähintäänkin rekrytointi- ja koulutuskustannuksia. Lisäksi yrityskuva murenee pikkuhiljaa osaavan henkilöstön poistuessa vaivihkaa takavasemmalle.

Suomessa tapahtuu keskimäärin 12.000 työtapaturmaa kuukausittain. Työtapaturmat aiheuttavat huomattavia menetyksiä yrityksille, puhumattakaan niiden aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Usein kuulee todettavan, että rapatessa roiskuu, jonka sanoja tavallaan hyväksyy tietyn tyyppisessä työssä sattuvat tapaturmat siihen kuuluvana välttämättömänä pahana.

Työntekijään liittyvät riskit voivat olla myös sellaisia, että työntekijän työpanos jatkuu riskin toteutumisesta huolimatta. Väärän henkilövalinnan vaikutukset ja kustannukset voivat muodostua huomattaviksi ja jatkua pitkään. Osaamistason heikkeneminen ja huono ilmapiiri heikentävät tuottavuutta ja taloudellista tulosta.

Väkivalta on yhä yleisempää monessa työssä. Varsinkin hoito-, sosiaali- ja palvelualoilla. Syynä on useimmiten asiakkaiden uhkaava käyttäytyminen, joka puolestaan liittyy yleensä päihteiden käyttöön ja syrjäytymiseen. Vaaratilanteen syntyvät äkillisesti ja ennalta arvaamatta. Väkivallan seurauksena aiheutuvien henkisten vammojen hoitamiseen voi mennä pitkiä aikoja tai ne voivat viedä työkyvyn jopa kokonaan.

Ilkivallasta voi aiheutua yritykselle huomattavia vahinkoja. Myös oma henkilöstö voi toimia huolimattomasti tai joko tahallaan tai epähuomiossa ja levittää luottamuksellisia tietoja. Riskiä lisää vielä se, että monissa yrityksissä ei ole määritelty yrityssalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita. Varsinkin entiset työntekijät ovat tässä suhteessa vaikeasti hallittava riski.

Monesti työmatka on päivän vaarallisin vaihe. Työnantaja on mahdotonta vaikuttaa työmatkan turvallisuuteen tai ainakin mahdollisuuksia on kovin vähän oman työpaikan lähiympäristön ulkopuolella. Työnsä vuoksi matkustavien on joskus välttämätöntä matkustaa vaarallisiksi tiedetyille alueille. Myös tavanomaisilla työmatkoilla tapaturmat ja helposti tarttuvat sairaudet ovat yleisiä.