Omaisuusriskit

Omaisuusriskin kohteena, ja siten vaaralle alttiina on yrityksellä kiinteä käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus ja varallisuus.

 

Käyttöomaisuuteen kuuluu:

  • rakennukset
  • tuotantokoneet
  • kalusto

 

Vaihto-omaisuutta ovat:

  • raaka-aineet
  • puolivalmiit tuotteet
  • valmiit
  • tuotteet
  • tarvikkeet

 

Varallisuutta ovat:

  • raha
  • arvopaperit

 

Omaisuusriskin toteutumisen voi aiheuttaa mm:

  • tulipalo
  • räjähdys
  • rikos
  • myrsky
  • tulva
  • vuoto
  • rikkoutuminen

 

Riskin toteutumisen vaikutus ympäristössään voi muodostua hyvinkin suureksi. Tulipalo aiheuttaa helposti yrityksen kaikkien toimintojen tuhoutumisen tai keskeytymisen. Tulipalo aiheuttaa aina ylivoimaisesti suurimman menetyksen uhan. Varsinkin tuhopolttojen osuus palojen syttymissyistä on viime vuosi(kymmeni)nä ollut kasvamaan päin. Tuhopolttojen määrää voidaan varsin tehokkaasti vähentää esimerkiksi lisäämällä murto- ja rikossuojausta.

Suomessa palontorjuntaan liittyvät ohjeet ja määräykset noudattavat suurelta osin viranomaismääräyksiä. Vahingontorjuntatyön ja teknisten apuvälineiden johdosta paloriskin toteutuminen on kaiken kaikkiaan ollut vähenemään päin. Sitä vastoin rikosriskit ja vuotovahingot ovat kasvattaneet osuuttaan.

Rikollisuuden kehitys noudattaa varsin hyvin taloudellisten suhdanteitten kehitystä. Lamakausina rikollisuus kasvaa ja hyvinä aikoina vähenee. Rakenteellisella murtosuojauksella voidaan kaikenlaisia rikosvahinkoja estää tehokkaasti. Rakenteellinen murtosuojaus tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä mikä liittyy rakenteisiin, oviin, ikkunoihin, aukkojen suojaukseen ja lukitukseen. Kaikkea sitä, millä vaikeutetaan tai estetään rikollinen toiminta.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli Suomessa määritellään myrskyksi, kun sen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa (9 boforia). Myrskyn lisäksi tai sijaan varsinkin elektronisille laitteille huomattavia vahinkoja aiheuttavat salaman iskut ja niiden aiheuttamat ylijännitteet. Salaman isku voi siis jännitevaihtelun lisäksi olla myös suora isku, joka rikkoo omaisuutta mekaanisesti.

Rakennusta ja sen osia rasittavat monet kosteuden lähteet. Oikein suunniteltu ja toteutettu rakennus kestää tällaisen rasituksen. Kosteusrasituksen huomiotta jättäminen ja vieheellinen rakenneratkaisu saavat aikaan epäkelvon rakennuksen, joka on pahimmassa tapauksessa käyttäjälleen terveysriski.

Vuotovahinko on kyseessä silloin, kun neste vuotaa rakennuksen omasta kiinteästä käyttölaitteesta tai putkistosta. Nestettä voi tietenkin vuotaa myös muualta. Tällöin on monesti kysymys yllä mainitusta rakennus- tai suunnitteluvirheestä. Usein vuotovahinko aiheuttaa seurannaisvahinkona kosteusvaurioita. Hitaasti tapahtuneen vuodon yhteydessä voidaan havaita varsinkin puurakenteissa lahoa ja homehtumista.

Rikkoutumisvahingosta puhutaan kun laite, johto, putki tai muu omaisuus menee rikki. Rikkoutumiseen voivat johtaa hyvin moninaiset syyt, käyttötarkoituksen vastainen käyttö, huollon puute, kuluminen, siirtämisen tai kuljetuksen aikana tapahtunut putoaminen tai osuminen, muu ulkoinen tai sisäinen ilmiö, joka rikkoo omaisuuden. Rikkoutumisia voidaan ehkäistä käyttötarkoituksen mukaisella käytöllä, käyttöohjeiden noudattamisella, säännöllisellä huollolla ja varovaisella käsittelyllä.

Varsinkin omaisuusriskien kohdalla kokonaisvaltaisella turvallisuusajattelulla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia. Esimerkiksi vakuutus ei itsessään estä vahinkojen tapahtumista, vaikkakin se tasoittaa tappioita.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s