Hesarissa oli 17.1. juttua tulipalosta, joka tuhosi puolet teollisuushallista Espoossa. Mukana meni mm. arvokkaita kilpailu- ja keräilyautoja. Suomessa sattuu noin 11.000 palovahinkoa vuosittain.

 

Yksi sairaalaan teollisuushallin palosta Kivenlahdessa Espoossa

2 500 neliömetrin tehdashalli kärsi noin puolen miljoonan euron vahingot Ruukintiellä Espoon Kivenlahdessa.

Palopaikalta vietiin sairaalaan yksi palokaasuja hengittänyt ihminen. Hänellä ei ole hengenvaaraa

 

Olin itsekin sopinut autoni korjaamisesta kyseisessä hallissa. Nyt taitaa jäädä autovanhuksen pohja hitsaamatta.

Samoin katsastus tekemättä. Mutta viis siitä.

Toivottavasti kiinteistönomistajalla kuten käyttäjilläkin olivat vakuutukset kunnossa. Muutaman satasen vuosimaksulla (muutaman tuhannen korkeintaan) saadaan korvattua tuhoutunut omaisuus. Jos ylipäätään saadaan korvattua (miten korvataan esimerkiksi harvinainen keräilyauto – ei mitenkään).

Lisäksi monen eri tahon toiminta keskeytyy ennalta arvaamattomaksi ajaksi. Saattaapa loppua kokonaankin.

Vakuutus korvaa mitä korvaa, mutta vahinkoja voitaisiin myös välttää toimimalla huolellisesti ja panostamalla riskienhallintaan, eli ennakolta valmistautumiseen.

Tulipalo aiheuttaa lähes poikkeuksetta suurimmat omaisuusvahingot. Usein luotetaan viranomaisten tekemään paloturvallisuustyöhön. Sen avulla ei kuitenkaan ekäistä paloja, vaan ainoastaan rajoitetaan vahinkoja.

Paloriskien hallinta sisältää kolme osa-aluetta:

• ennaltaehkäisy
• sammuttaminen, pelastaminen ja rajoittaminen
• toiminta onnettomuuksien jälkeen

 

Ennaltaehkäisy sisältää syttymislähteiden eliminoimisen ja rakenteellisen paloturvallisuuden. Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi palo-ovet, savunpoistoluukut, erottavat rakenteet, poistumistiet, jne.

Rakenteellisista ratkaisuista rakennusvaiheessa tinkimällä voi säästää lyhyellä tähtäimellä, mutta vahingon kohdatessa menettää moninkertaisesti.

Automaattisilla paloilmoittimilla ja sammutuslaitteistoilla voidaan vahinkoja vähentää, varsinkin kohteissa, joissa ei ole välitöntä valvontaa.

Palotilanteessa onnistunut ja turvallisesti suoritettu alkusammutus pienentää vahinkoja. Sammutuskaluston on luonnillisesti oltava kunnossa ja saatavilla.

Etukäteissuunnitelmaan perustuva jälkivahinkojen torjunta ja toiminnan palauttaminen ennalleen rajoittavat omaisuusvahinkoja ja samalla pienentävät välillisiä menetyksiä.

Keskeistä paloriskien hallinnassa on tunnistaa syttymisen kannalta kriittiset asiat ja pyrkiä vähentämään niiden määrää. Kiinteistön, koneiden ja laitteiden asiamukainen huolto, palo-osastointi, palamattomien materiaalien käyttö, virheellisten käyttötapojen estämien auttavat estämään vahinkojen syntyä. Automaattisilla sammutus- ja hälytyslaitteilla voidaan helposti pienentää vahinkojen suuruutta.