Kiinteää vai irtainta omaisuutta?

Omaisuutta vakuutettaessa joudutaan pohtimaan onko kuuluuko vakuutettava kohde kiinteistöön vai irtaimistoon. Erottelu ei aina ole täysin selvä.

Varsinkin vahinkotilanteessa asia tulee vastaan karulla tavalla, sillä kiinteällä omaisuudella (kiinteistö, rakennus) käytetään yleisesti suurempaa omavastuuta kuin irtaimistoilla. Voi myös olla, että vakuuttamis intressi on eri tahoilla kiinteistön ja irtaimiston osalta.

Esineoikeudessa esineiden perusjakona pidetään jakoa kiinteisiin ja irtaimiin esineisiin. Jakoa tehtäessä esineen tosiasiallista siirrettävyyttä on pidetty ratkaisevana tekijänä.

Maapohja ei sellaisenaan ole kiinteä esine. Kiinteitä esineitä ovat maapohjan tietyllä tavoin yksilöidyt osat, kiinteistöt ja eräät muut maa- ja vesialueiden yksiköt. Kaikki muut ovat irtaimia esineitä.

Rakennuskin voi olla irtainta omaisuutta. Silloin kun rakennukset kuuluvat ainesosina kiinteistöön, ne ovat kiinteää omaisuutta. Vuokramaalla oleva rakennus on irtainta omaisuutta.

Vakuutusehdot pyritään määrittelemään rakennukseen ja irtaimistoon kuuluvien esineiden rajaa mahdollisimman tarkasti. Rajanveto ei välttämättä maallikolle avaudu niinkään selkeänä.

Kiinteistön osalta vakuutusehdoissa voidaan mainita esimerkiksi:

 

Kohteena ovat vakuutuskirjaan merkittyyn rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat alkuperäiset, näitä vastaavat tai koko rakennukseen jälkeenpäin samantasoisina tehdyt kiinteästi asennetut

  • rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet
  • lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirto- sekä muut koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat ja säiliöt.

 

Arvioitava esine, osa tai laite on siis osa rakennusta, jos sen poistaminen tai puuttuminen haittaa tai estää rakennuksen tai siinä olevan tilan käyttöä tarkoitukseensa. Uutta rakennusta puolestaan voidaan pitää keskeneräisenä ilma tällaista osaa.

Tällaisen esineen, osan tai laitteen ei välttämättä tarvitse olla kiinnitettynä rakennukseen, vaikka erottelun pääsääntönä voitaneenkin pitää sitä onko esine pultattu rakennukseen kiinni vai ei.

Toinen yleisesti käytetty nyrkkisääntö on se, voidaanko esimerkiksi vuokralaisen olettaa poistavan esineen rakennuksesta vuokrasopimuksen päättyessä. Tai vastaavasti kiinteistön omistajan myytyään kiinteistön

 

Korkeimman oikeuden päätös vuodelta 1945 kuvaa tilannetta: Uunineduspeltejä pidettiin kiinteistöön kuuluvina, eikä kiinteistön ostajan seuraaja ollut velvollinen palauttamaan niitä myyjälle (KKO 1945 II 107)

 

Pahimmat epäselvyydet syntyvät usein juuri kalusteiden ja kiinteästi johtoverkkoon asennettujen käyttölaitteiden osalta, jotka yllä olevan mukaan ovat osa kiinteistöä, mutta ns. maalaisjärjellä käsitetään yleensä irtaimistoksi.

Ole tarkkana kun vakuutat sekä kiinteistöä että irtaimistoa. Jos olet pultannut komerosi seinään kiinni, voi olla että se katsotaan osaksi kiinteistöä etkä saa mitään korvausta kun vesi turmelee kaapin rakenteet (esimerkiksi, jos kiinteistö ei ole omasi tai kiinteistön omavastuu on reilusti suurempi kuin irtaimistolla). Samoin, jälkikäteen kiinteästi vesijohtoverkkoon ja viemäriverkkoon asennetusta astianpesukoneesta asunnossa tai firman sosiaalitiloissa voi tulla osa kiinteistöä.

Lähde: Kimmo Keijama, Esineoikeuden perusteet, Talentum 2001
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s