Järjestelmän syytä

Turvallisuutta ei (vielä) tänä(kään) päivänä koeta yrityksissä erityisen tärkeäksi asiaksi väittää Manchesterin yliopiston professori James Reason ja arvelee, että yrityksillä on omasta mielestään tärkeämpääkin tekemistä.

Yrityksen turvallisuuskulttuuri on kuitenkin lähtökohta onnistuneelle riskienhallinnalle. Johdon on sitouduttava turvallisuustyöhön.

Kaikki viime vuosikymmenten suuret onnettomuudet (Estonia, Avaruussukkula Challenger, Tshernobyl) ovat johtuneet organisaatiossa sattuneista virheistä tai laiminlyönneistä. Nämä ovat sitten laukaisseet suuronnettomuuteen johtaneen tapahtumaketjun.

Hyvän turvallisuusjohtamisen avulla organisaation toiminnasta johtuvat tapaturmat ja onnettomuudet saadaan hallintaan.

Katastrofien syntyminen voidaan parhaiten estää vaikuttamalla töiden järjestelyihin ja johtamiseen. Ei riitä, että kiinnitetään huomiota pelkästään yksilöiden käyttäytymiseen ja sen muuttamiseen.

Yritysjohto kiinnostuu turvallisuusasioista yleensä vasta sitten kun huonot on jo housuissa. On sattunut onnettomuus, tapaturmat vievät liikaa rahaa tai viranomaiset uhkailevat. Yritysjohto kuuntelee asiantuntijoita vasta kun pelko ajaa siihen, sanoo Reason.

Turvallisuuskulttuurin muutos lähtee kuitenkin aina ylimmästä johdosta. Sen pitää sitoutua turvallisuusasioiden hoitoon ja tiedostaa, että turvallisuus on osa tehokasta ja tuottavaa yritystoimintaa.

Johtajilla tulisi olla kykyä ja rohkeutta nähdä, että tapaturmat, häiriöt ja onnettomuudet ovat pääasiassa seurausta puutteista ja laiminlyönneistä johtamisessa ja työorganisaatiossa. Työtapoja ja -menetelmiä on paljon helpompi muuttaa kuin arvoja ja uskomuksia.

Hyvä turvallisuuskulttuuri edellyttää keppiä ja porkkanaa. Se edellyttää motivoinnin lisäksi selkeitä ohjeita, opastusta ja ohjausta. Työntekijöiden on tiedettävä missä ja miten työtä tehdään turvallisesti.

Työntekijöiden on lisäksi tiedettävä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Jos sovituista pelisäännöistä lipsutaan, siitä pitää seurata rangaistus. Toisaalta, myös hyvistä saavutuksista pitää saada vastaavasti palkintoja.

Hyvä turvallisuuskulttuuri pystyy ennalta ehkäisemään mahdollisia vaara- ja häiriötilanteita. Se sallii jopa erehdyksiä, koska on olemassa varmistusjärjestelmiä, jotka paikkaavat turvaverkossa mahdollisesti olevan aukon.

Huono turvallisuuskulttuuri taas ei pysty puolustautumaan vaaratilanteessa. Pienikin virrhe voi saada aikaan suuren vahingon. Yksi dominopala voi kaataa koko rakennelman.

On tärkeää varmistaa etukäteen, että työntekijät, töiden järjestelyt, ohjeet ja valvonta ovat ajan tasalla ja pystyvät toimimaan suojausketjuna jos jokin pettää. Tässä tilanteessa vasta punnitaan miten yrityksen riskit ovat hallinnassa.

 

Lähde: Kari Rissa, Riskit hallintaan, Työturvallisuuskeskus 1999

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s