Yritysten välinen tuotevastuu
Tuotevahinko
Tuotevahinko on vaarallisen, turvallisuudeltaan puutteellisen tuotteen käytöstä tai hallussapidosta johtuva muulle kuin tuotteelle itselleen aiheutunut vahinko. Tuotevahinko voi olla henkilö-, esine- tai joissain tapauksissa myös taloudellinen vahinko.
Tuotevastuu
Tuotevastuulla tarkoitetaan vastuuta tuotevahingosta. Tarkemmin sanottuna vahingonkorvausvastuuta. Tuotevastuu on siis vahingonkorvausoikeudellinen käsite.
Tuotevastuulla tarkoitetaan yleensä tuotteiden valmistukseen, maahantuontiin, jakeluun tai myyntiin osallistuvien elinkeinonharjoittajien korvausvastuuta heidän myymiensä tuotteiden aiheuttamista vahingoista.
Tuotevastuulaki (694/1990) koskee lähinnä kuluttajaoikeudellisia tuotevastuukysymyksiä eli tilanteita, joissa tuote on aiheuttanut vahinkoa kuluttajalle.
Ensisijainen vastuu on aina tuotteen valmistajalla ja sen Euroopan talousalueelle tuoneella elinkeinonharjoittajalla.
Yritysten välisessä tuotevastuussa tuotevastuulain merkitys ei ole kovin suuri.
Yritysten välinen tuotevastuu
Yrityksen näkökulmasta toiminnan tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, harkitsevuus sekä taloudellisen tuloksen saavuttaminen ovat keskeisiä asioita.
Tästä näkökulmasta voidaan korostaa taloudellisen toiminnan turvallisuutta ja jatkuvuutta sekä niihin liittyvän luottamuksen merkitystä.
Vahingon kärsijän näkökulmasta on keskeistä, että toisen aiheuttama vahinko ei saa jäädä rasittamaan vahingonkärsijää.
Vahingonaiheuttajan näkökulmasta voidaan taas painottaa sitä, että korvausvastuu ei saa muodostua kohtuuttoman raskaaksi.
Taloudellista vaihdantaa ei saa hankaloittaa liiaksi hallitsemattomilla tai ylisuurilla korvausriskeillä. Korvaussuojan ja korvausvastuun ennakoitavuuden kautta taloudellisen toiminnan riskit tulevat hallittavammiksi.
Tuotevastuukysymyksiä ratkaistaessa on keskeistä kulloinkin käsillä olevan toimialan ja siihen liittyvien oikeussuhteiden tapauskohtainen tunnistaminen. Kaikista tuotevastuutapauksista merkittävä osa koskee yritysten välisiä suhteita. Lisäksi yritysten väliset tuotevastuutilanteet ovat yleensä taloudelliselta merkitykseltään kuluttajatapauksiin verrattuna aivan toista luokkaa.
Sen lisäksi, että tuotevastuukysymykset ovat usein hankalia selvittää, liittyy yritysten väliseen tuotevastuuseen vielä yritysten taloudellisten suhteiden moninaisuus. Lisäksi yritysten välisestä tuotevastuusta on olemassa vain vähän kirjoitettua lainsäädäntöä.
Korvausvastuun määrittävä oikeudellinen sääntely perustuukin usein sopimuksiin, vakiintuneisiin käytäntöihin ja sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden yleisiin oppeihin. Yritysten välisissä suhteissa kysymys liittyy usein sopimukseen perustuvan ja sopimuksen ulkoisen vahingonkorvausvastuun välisiin suhteisiin.
Tuotevastuutapauksella on usein suoranaisten taloudellisten vahinkojen lisäksi laajat kerrannais- ja sivuvaikutukset yrityksen ja koko toimialan toimintaan. Julkisuuteen levinneellä tiedolla tuotevahingosta on yleensä kielteinen vaikutus yrityksen maineeseen ja imagoon, markkinaosuuteen ja jopa pörssiarvoon. Myös koko toimiala saattaa kärsiä tapauksen seurauksena.
Tuotevastuuriskien minimointi vaatii aina taloudellisia panostuksia tuotekehityksen, investointien ja vakuutusturvan hankkimisen muodossa.
Tuotevastuuriski on kuitenkin aina olemassa. Siltä ei voida kokonaan välttyä, eikä maksimaalinen välttäminen ole edes liiketaloudellisesti järkevää. Tuotekehitys- ja investointikulut kasvaisivat siinä tapauksessa liian suuriksi.
Yritysten on siis tyydyttävä arvioimaan tuotevastuuriskien todennäköisyyksiä ja niiden hallintaan tarvittavia kustannuksia.
Lähteet:
Wilhelmsson, Rudanko, Tuotevastuu, Talentum 2004
Mononen, Yritysten välinen tuotevastuu, Talentum 2004