Moni vakuutuksenottaja tuntuu uskovan, että kaikki yritystoiminnassa toisille aiheutetut vahingot korvataan yrityksen vastuuvakuutuksesta.

Näin ei kuitenkaan ole.

Yritykset aiheuttavat ehkä eniten tai ainakin suurimpia vastuuvahinkoja omille sopimuskumppaneilleen.

Vahingonkorvausoikeuden pääperiaatteen mukaan jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa, ellei siihen liity jotain vastuuperustetta, tuottamusta (huolimattomuus tai laiminlyönti).

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1§:ssä sanotaan, että ”joka tahallisesti tai tuottamuskesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Huolellisesta toiminnasta huolimatta syntynyttä vahinkoa ei aiheuttajan tarvitse korvata. Sen katsotaan syntyneen tapaturmaissesti, ilman tuottamusta ja se käsitellään vahingonkorvausoikeuden pääperiaatteen mukaan. Myöskään lievä tuottamus ei aiheuta korvausvastuuta.

Vahingonkorvauslain 1 luvun 1§:ssä sanotaan, että ”vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta.” Sopimusperusteisesta vastuusta säädetään mm. kauppalaissa, maakaaressa ja kuljetusoikeudellisessa lainsäädännössä, jne.

Yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksen ehdoissa viitataan vahingonkorvaus- ja muihin lakeihin ja oikeuskäytäntöön seuraavasti: ”vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa, vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu esine- tai henkilövahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa”.

Vastuuvakuutuksen ehdot sisältävät pääasiassa rajoituksia yllä mainittuun viittaukseen voimassa olevasta oikeudesta. Rajoitusehtojen jälkeen jäljelle jää vielä paljon sellaista korvausvastuuta, jonka joutuu kantamaan itse.

Jos korvausvelvollisuus perustuu sopimukseen, siihen ei sovelleta vahingonkorvauslakia, eikä sitä pääsääntöisesti korvata vastuuvakuutuksesta. Sopimukseen perustuva vastuu voisi olla vaikka alihankkijan aiheuttama vahinko, josta pääurakoitsija on vastuussa tekemänsä sopimuksen perusteella. Myyjä ei siis voi rajoittaa vastuutaan ostajaa kohtaan sillä, että sopimus täytetään alihankkijoiden toimesta. Myyjän vastuuvakuutus kuitenkin kattaa vain vakuutuksenottajan itsensä ja häneen työsuhteessa olevat, mutta ei alihankkijoita.

Vastuuvakuutuksessa sopimukseen perustuvan vastuun rajoitus koskee sellaisia vahinkoja, jotka on aiheutettu tavalla, joka ei johtaisi korvausvastuuseen ulkopuolisten kesken. Sopimusvastuussa ja yleisessä vahingonkorvausvastuussa on kuitenkin paljon yhteistäkin. Kuten, jos aiheuttaa vahingon tuottamuksellaan, on velvollinen korvaamaan sen.

Sopimusvastuun rajoittamisen tarkoituksena vastuuvakuutuksessa on rajata korvattavuuden ulkopuolelle sellaiset tilanteet, joissa vakuutuksenottajalla on mahdollisuus sopimusvapauden sallimissa puitteissa laajentaa korvausvastuutaan siitä, mitä se voimassa olevan oikeuden mukaan olisi.

Lähteet: af Hällström, Vastuuvakuutus, Finva ,2010

http://www.finlex.fi