Category: tyel
Työkyvyn ylläpito loppuu
Finanssivalvonta antoi alkuvuodesta ohjeita ja määräyksiä työeläkeyhtiöille yritysten työkyvyttömyysriskien hallinnan rahoituksesta sen jälkeen, kun viime vuoden puolella syntyi polemiikkia siitä, että työeläkeyhtiöt käyttäisivät työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarkoitettuja tukia asiakashankintaan.
Yrityksen palkkasummasta maksettavaan työeläkemaksuun (n. 24%) sisältyy työkyvyttömyysriskin hallintaan varattu, keskimäärin 0,03 prosentin työkyvyttömyysriskin hallintaosa.Työeläkemaksu on jokaista tuhatta palkkaeuroa kohti n. 240€ ja työkyvyttömyysriskin hallintaosa tästä 0,03%, eli n. 17,28€. Näistä rahoista siis nousi äläkkä, kun epäiltiin, että sitä käytetään enemmän kuin kerätään, eli rahoitetaan osa tykytoiminnasta muista vakuutusmaksuun sisältyvistä eristä.
Finanssivalvonta on nyt sitä mieltä, että työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tehdyt toimenpiteet tulee rahoittaa vain tällä työkyvyttömyyden hallintaosasta kerättävällä maksulla (kohta 1). Jokaista 1189€:n * palkkakustannusta vastaan voit siis saada enintään 17,28€:n edestä tukea työeläkeyhtiöltä.
Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tarkoitetun toiminnan lähtökohtana on oltava riskiperusteisuus. Riskiperusteisuudella tarkoitetaan esimerkiksi arviointia siitä, miten työkyvyttömyysrskiä voidaan mahdollisimman tehokkaasti alentaa. Toiminnan on kohdistuttava todennettavissa oleviin työkyvyttömyysriskehin (kohta 4). Jonkun riippumattoman osapuolen on siis ensin kartoitettava riskit ennen kuin niitä voidaan ryhtyä hallitsemaan.
Työkyvyttömyysriskin hallitsemiseksi tarkoitetun toiminnan kustannukset tulisi Finanssivalvonnan ohjeen mukaan kohdistua ensisijaisesti johtamisen, työn, työprosessien ta työyhteisön toimivuuden kehittämiseen tai ylläpitämiseen (kohta 5).
Finanssivalvonta suosittaa, että työeläkeyhtiön tekemän rahallisen panostuksen lisäksi edellytetään aina myös asiakasyrityksen omaa rahallista panostusta, jonka tulisi olla vähintään yhtä suuri kuin työeläkeyhtiön osuus. Oma rahoitus on oltava puhdasta rahaa, ei esimerkiksi oman henkilöstön työpanosta (kohta 9). Voit siis saada työeläkeyhtiöltä tulea enintään 17,28€, jos laitat itse vähintään saman summan käteistä peliin.
Työeläkeyhtiöiden palvelut ja rahallinen tuki ovat työeläkejärjestelmän menojen alentamiseksi tehtyä työkyvyttömyysriskin hallintaa. Nyt tuetussa työhyvinvointitoiminnassa käytettävissä olevien varojen määrä uhkaa pienentyä merkittävästi tai loppua kokonaan. Onhan työeläkeyhtiö voinut tähän asti kattaa osan tukitoimista vaikkapa omasta hoitokustannusosastaan (Vakuutusyhtiön hallintokulujen osuus vakuutusmaksusta. Sekin vajaan prosentin luokkaa).
Yrityksillä ei välttämättä ole nykyisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa mahdollista sijoittaa ylimääräistä rahaa ydintoimintojen ulkopuolisiin hankkeisiin, vaikka ne eivät aivan sirkushuveja olisikaan. Omarahoitusosuuden takia suuri osa työntekijöistä putoaa pois työeläkeyhtiöiden tukemasta työhyvinvointitoiminnasta. Käytännössä vain menestyneimmät yritykset voivat jatkossa saada työeläkevakuuttajien rahaa työkyvyn ylläpitoon.
Samalla työeläkeyhtiöiltä on riisuttu viimeisetkin kilpailukeinot. Ainoa jäljelle jäävä eroavaisuus on paperin kulmassa oleva logo ja ainakin pienemmille yrityksille merkityksetön olematon asiakashyvitys. Ajetaanko tässä takaa sitä, että pian meillä on suomessa vain yksi työeläkkeitä hoitava organisaatio?
* Maksaahan työntekijä osansa työeläkemaksusta.
Lähteet:
Korpiluoma, et.al., Työeläke, Finva 2006
Työeläkelehti http://tyoelakelehti.fi/digilehti/052015/luupin-alla-tyohyvinvointirahat
Skanskan Blogit http://blogit.skanska.fi/2016/05/meniko-lapsi-pesuveden-mukana-tyohyvinvointirahojen-saantelyssa/ (Kirsi Mettälä)
Eläkeyhtiöt kuralla
Johtavat poliitikot puhuvat yhä avoimemmin, että suomalaisten työssäoloaikaa pitää pidentää ja eläkeikää nostaa.
Eläkeasioiden asiantuntija ja eläkejärjestelmän kriitikko Olli Pusa on seurannut keskustelua tarkkaan. Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Pusan mielestä eläkeiän noston taustalla on syitä, jotka on salattu.
– Miksi eläkeikäpäätöksellä on nyt kova kiire? Tarkoitushan ei kuitenkaan ole, että se tulisi voimaan kovin nopeasti, aikaisintaan seuraavalla vaalikaudella, Pusa pohtii.
Pusan mielestä eläkekeskustelussa on jäänyt huomaamatta ehkä kaikista olennaisin seikka koko asiassa.
– Yksityisessä työeläkejärjestelmässä on rahastoituna suuret määrät rahaa vanhuuseläkkeitä varten. Pian vanhuuseläkkeitä varten on rahastoitu lähes 70 miljardia euroa. Näissä rahastoissa on vain yksi kiusallinen piirre: rahastot eivät riitä.
– Kun vanhuuseläkevastuun määrää lasketaan, käytetään liian varovaista oletusta ihmisten kuolevuudelle. Ihmiset elävät oletettua pitempään ja siksi rahastoissa on vajausta. Jotta oletukset vastaisivat realismia, pitäisi olettaa ihmisten elävän vanhemmiksi. Jos laskentaoletuksia korjataan, tarvitaan valtavat määrät lisää rahaa.
Pusan mukaan lisää rahaa eläkejärjestelmään tarvittaisiin varovaisestikin arvioiden 4-5 miljardia euroa.
– Todellinen tarve lienee 1,5 kertainen tuohon verrattuna eli 7 miljardia. Ongelmana on, että jos laskentaoletuksia korjataan, pitää vajaus täyttää eli jostakin pitää löytää tuo 4-7 miljardia euroa. Ja sitä rahaa ei ole vapaana, Pusa pohtii.
Pusan mukaan tätä faktaa on piiloteltu eläkeyhtiöiden valmistelukoneistossa. Hänen mukaansa eläkeyhtiöissä on kuumeisesti mietitty, miten ongelma saataisiin lakaistua maan alle.
– Muuten tulee taas kiusallinen asia keskusteluun siitä, onko työeläkejärjestelmä lainkaan kestävällä pohjalla.
Miten eläkeiän nosto liittyy tähän kuvioon?
– Itse asiassa se on keino, jolla työeläkeyhtiöt oletettavasti yrittävät piilottaa ongelman maton alle. Vaikka eläkeiän nosto ei astukaan voimaan heti, eläkeiän nostamisella olisi merkittäviä pikaisia taloudellisia vaikutuksia.
Kun eläkeikään nostettaisiin 65 vuoteen, näkyisi tuo kahden vuoden myöhentäminen Pusan mukaan heti eläkeyhtiöiden eläkevastuiden määrässä.
– Karkeasti voisi arvioida, että ne pienenisivät kymmenen prosenttia. Kun tulevien eläkkeiden vanhuuseläkevastuu oli Tyel:ssä 35-40 miljardia, merkitsisi 10% pieneneminen vastuun pienenemistä 3,5-4 miljardilla. Käytetään karkeana oletuksena, että eläkevastuu pienenisi 3 miljardia heti, kun eduskunta on päättänyt eläkeiän nostamisesta. Siis tuo 3 miljardia rahaa vapautuisi vakuutusyhtiöissä heti päätöksen tultua voimaan.
Pusa arvioi, että laki eläkeiän nostosta voisi olla voimassa jo vuodesta 2016.
– Kuinkahan moni pikaista eläkeiän nostoa vaativista poliitikoista oikeasti tietää, miksi päätöksellä eläkeiän nostamisesta on tulenpalava kiire? Päätös tarvitaan nopeasti, jotta järjestelmän rahoituksessa oleva aukko saataisiin salattua. Jos se nousisi pintaan, varmaan heräisi laajemminkin kysymyksiä järjestelmän rahoitustilanteesta. Ehkäpä Kataiselle puheen kirjoittaneet lobbarit eivät ole kertoneet Kataisellekaan, miksi hänen pitää nyt juosta tuohon suuntaan?, Pusa sanoo.
Vakuutusmajuri 