Tagged: Eläkevakuutus
Eläkeyhtiöt kuralla
Johtavat poliitikot puhuvat yhä avoimemmin, että suomalaisten työssäoloaikaa pitää pidentää ja eläkeikää nostaa.
Eläkeasioiden asiantuntija ja eläkejärjestelmän kriitikko Olli Pusa on seurannut keskustelua tarkkaan. Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Pusan mielestä eläkeiän noston taustalla on syitä, jotka on salattu.
– Miksi eläkeikäpäätöksellä on nyt kova kiire? Tarkoitushan ei kuitenkaan ole, että se tulisi voimaan kovin nopeasti, aikaisintaan seuraavalla vaalikaudella, Pusa pohtii.
Pusan mielestä eläkekeskustelussa on jäänyt huomaamatta ehkä kaikista olennaisin seikka koko asiassa.
– Yksityisessä työeläkejärjestelmässä on rahastoituna suuret määrät rahaa vanhuuseläkkeitä varten. Pian vanhuuseläkkeitä varten on rahastoitu lähes 70 miljardia euroa. Näissä rahastoissa on vain yksi kiusallinen piirre: rahastot eivät riitä.
– Kun vanhuuseläkevastuun määrää lasketaan, käytetään liian varovaista oletusta ihmisten kuolevuudelle. Ihmiset elävät oletettua pitempään ja siksi rahastoissa on vajausta. Jotta oletukset vastaisivat realismia, pitäisi olettaa ihmisten elävän vanhemmiksi. Jos laskentaoletuksia korjataan, tarvitaan valtavat määrät lisää rahaa.
Pusan mukaan lisää rahaa eläkejärjestelmään tarvittaisiin varovaisestikin arvioiden 4-5 miljardia euroa.
– Todellinen tarve lienee 1,5 kertainen tuohon verrattuna eli 7 miljardia. Ongelmana on, että jos laskentaoletuksia korjataan, pitää vajaus täyttää eli jostakin pitää löytää tuo 4-7 miljardia euroa. Ja sitä rahaa ei ole vapaana, Pusa pohtii.
Pusan mukaan tätä faktaa on piiloteltu eläkeyhtiöiden valmistelukoneistossa. Hänen mukaansa eläkeyhtiöissä on kuumeisesti mietitty, miten ongelma saataisiin lakaistua maan alle.
– Muuten tulee taas kiusallinen asia keskusteluun siitä, onko työeläkejärjestelmä lainkaan kestävällä pohjalla.
Miten eläkeiän nosto liittyy tähän kuvioon?
– Itse asiassa se on keino, jolla työeläkeyhtiöt oletettavasti yrittävät piilottaa ongelman maton alle. Vaikka eläkeiän nosto ei astukaan voimaan heti, eläkeiän nostamisella olisi merkittäviä pikaisia taloudellisia vaikutuksia.
Kun eläkeikään nostettaisiin 65 vuoteen, näkyisi tuo kahden vuoden myöhentäminen Pusan mukaan heti eläkeyhtiöiden eläkevastuiden määrässä.
– Karkeasti voisi arvioida, että ne pienenisivät kymmenen prosenttia. Kun tulevien eläkkeiden vanhuuseläkevastuu oli Tyel:ssä 35-40 miljardia, merkitsisi 10% pieneneminen vastuun pienenemistä 3,5-4 miljardilla. Käytetään karkeana oletuksena, että eläkevastuu pienenisi 3 miljardia heti, kun eduskunta on päättänyt eläkeiän nostamisesta. Siis tuo 3 miljardia rahaa vapautuisi vakuutusyhtiöissä heti päätöksen tultua voimaan.
Pusa arvioi, että laki eläkeiän nostosta voisi olla voimassa jo vuodesta 2016.
– Kuinkahan moni pikaista eläkeiän nostoa vaativista poliitikoista oikeasti tietää, miksi päätöksellä eläkeiän nostamisesta on tulenpalava kiire? Päätös tarvitaan nopeasti, jotta järjestelmän rahoituksessa oleva aukko saataisiin salattua. Jos se nousisi pintaan, varmaan heräisi laajemminkin kysymyksiä järjestelmän rahoitustilanteesta. Ehkäpä Kataiselle puheen kirjoittaneet lobbarit eivät ole kertoneet Kataisellekaan, miksi hänen pitää nyt juosta tuohon suuntaan?, Pusa sanoo.
Eläkerahat eivät enää riitä
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on tapahtunut historiallinen käänne. Tähän saakka eläkemaksuja on kerätty työnantajilta ja -tekijöiltä enemmän kuin eläkkeitä on maksettu eläkeläisille. Mutta nyt suunta on muuttunut: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat. Eläkejärjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa.
Vuosikymmeniä rahaa on kerätty enemmän kuin pelkkiin eläkkeisiin olisi tarvittu – ylimääräinen on rahastoitu ja sijoitettu tulevaisuuden varalle. Ja nyt se tulevaisuus on koittanut.
– Tämä on historiallista. Tänä vuonna yksityisalojen palkansaajajärjestelmässä ensimmäistä kertaa vakuutusmaksutulo on pienempi kuin eläkemeno, tiivistää Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Reijo Vanne.
Hänen mukaansa käänne tapahtui laskennallisesti tässä kuussa, mutta käytännössä ehkä jo tammikuun 2. päivä, jolloin indeksitarkistus korotti eläkkeitä. – Tämä historiallisuus on myös sitä, että tästä eteenkinpäin tilanne on se, että vakuutusmaksut eivät riitä eläkemenoihin, hän jatkaa.
Vielä viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja -tekijät maksoivat eläkevakuutusmaksuja yhteensä 12 miljardia. Osa rahastoitiin, osalla maksettiin suoraan eläkkeitä. Mutta kuten oheinen kaavio kertoo, eläkevakuutusmaksut olivat yhtä suuret, kuin maksetut eläkkeet kuluineen.
Nyt tasapaino on keikahtanut. Tänä vuonna vakuutusmaksuja kyllä kertyy vähän enemmän kuin viime vuonna, mutta vielä enemmän kasvaa eläkkeiden määrä.
Siksi nyt turvaudutaan kertyneisiin rahastoihin. Siitä huolimatta rahastot eivät ala ihan äkkiä huveta, sillä viime vuonna yksityisalojen eläkeraha tuotti 7,5 miljardia sijoitustuottoa. Tämän vuoden tuottoja voi vasta arvailla, mutta viime vuoden tasolle tuskin päästään.
Maksutasapainon keikahtaminen ei yllätä asiantuntijaa, mutta sen nopeus kyllä.
– Käänne on ollut jyrkempi kuin odotettiin, Vanne myöntää.
Maksutasapainon muutos on osattu ennustaa jo pitkään. Siitä tuli kuitenkin laskettua jyrkempi, koska täksi vuodeksi ei nostettu työeläkevakuutusmaksuja. Lisäksi tämä vuosi on todennäköisesti työllisyyden kannalta huonompi kuin viime vuosi.
Kerättävien maksujen ja ulos maksettavien eläkkeiden välille aukeamassa oleva kuilu vastaa pitkällä ajalla kolmen ja puolen prosenttiyksikön korotusta nykyisiin eläkemaksuihin, jotka ovat noin 24 prosenttia palkoista. Maksuista työantaja hoitaa valtaosan, eivätkä korotukset maistu.
– Näin se on, mitä enemmän maksuja korotetaan, sen huonompi työllisyys ja talouskasvu meillä on, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Jos eläkevakuutusmaksuja ei haluta korottaa, toisena vaihtoehtona olisi lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Se vaatisi riskinoton kasvattamisen sallimista ja siihen Reijo Vanteen mukaan ”ei näytä nyt olevan halukkuutta”.
Eläkepalapelin kolmas pala on eläke-etujen säätäminen, esimerkiksi se paljon puhuttu työurien pidentäminen.
Aloittavan yrittäjän YEL maksu nousee
Turun Sanomat, 8.11.2012:
Yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat jatkossa 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksusta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Nykyinen prosenttimäärä on 75.
Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin 130 euron vuosittaista korotusta aloittavien yrittäjien työeläkevakuutusmaksuun.
Muutos vähentää yrittäjien eläkelakiin liittyviä valtion kustannuksia. Valtio rahoittaa yrittäjäeläkkeet siltä osin kuin vakuutusmaksut eivät riitä eläkkeiden kustannuksiin. Vuonna 2013 säästövaikutus on 1,3 miljoonaa euroa. Voimaantulon jälkeen vaikutus kasvaa. Muutos on täysimääräisesti voimassa vuonna 2017, jolloin valtion säästöt ovat 5,6 miljoonaa euroa.
Hallitus esitti lain vahvistamista torstaina 8. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 16. marraskuuta. Laki tulee voimaan 1.1.2013, ja se koskee niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen.
Nyt kiireesti kaikki yli 30% mutta alle 50% yrityksestään omistavat osayrittäjät, jotka eivät vielä ole siirtyneet TyEL:stä YEL:iin, vaihtamaan vakuutusta. Saat aloittavan yrittäjän alennuksen, jos et ole sitä aikaisemmin käyttänyt loppuun. Alennuksen saa siis vain kerran yrittäjätoiminnan aikana, riippumatta yritysten määrästä.
Työeläkevakuutuksen maksut nousevat
Yle Kotimaa, 10.11.2011
Vuodesta 2006 lähtien annetut tilapäiset työeläkevakuutusmaksun alennukset loppuvat. Siksi etenkin työntekijöiden, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut nousevat ensi vuonna.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 22,8 prosenttia palkasta. Se on 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 prosenttia palkasta. 53 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 6,5 prosenttiin.
Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia.
Yrittäjien maksut nousevat alle 53-vuotiailta 0,9 prosenttiyksikköä 22,5 prosenttiin ja yli 53-vuotiailta 0,95 prosenttiyksikköä 23,85 prosenttiin.
Työnantajien keskimääräiseen maksuun alennusten loppuminen ei vaikuta suuresti, sillä maksun alennukset ovat koskeneet vain osaa työnantajista.
Alennuksilla on purettu työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeen puskureihin kertyneitä varoja.
Vakuutusmajuri 