Nyt se tuli määriteltyä. Nimittäin hidas ilmiö vakuutusmielessä.

Omaisuusvakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä on käytössä rajoitusehto, jolla rajoitetaan vähitellen vaikuttavat ilmiöt korvauksen ulkopuolelle.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut itse esineelle kulumisen, korroosion, materiaalin väsymisen, pilaantumisen sienettymisen, lahoamisen, hajun, ilmankosteuden tai lämpötilan muuttumisen tai muun vähitellen vaikuttavan ilmiön johdosta.

Melko selkeää, eikö?

Ei.

Asiakkaalla oli noin viikon aikana, omassa kuljetussalkussaan, hapettunut kymmenkunta ammattikäyttöön tarkoitettua radiopuhelinta käyttökelvottomaksi.

Aktia vahinkovakuutus katsoi, että viikon aikana tapahtunut hapettuminen ei ole äkillinen ilmiö, vaan ehdoissa tarkoitettu vähitellen syntynyt vahinko (hidas ilmiö). Varsinkin, kun vakuutusehdoissa oli vielä erikseen maininta korroosiosta.

Radiopuhelinten odotettu käyttöikä on reilusti yli kymmenen vuotta.

Viitaten vakuutuslautakunnan eikaisempiin lausuntoihin, valitimme korvauspäätöksestä ja totesimme, että vakuutusehtoa ei voida tulkita suoraviivaisesti koskemaan poikkeuksetta kaikkia esimerkkeinä mainittuja tapauksia. Asiaa olisi käsiteltävä rajoistusehdon otsikon ja pääasiallisen tarkoituksen mukaan, rajoittaen korvauspiiristä vain todelliset vähitellen syntyneet vahingot. Hidasta ilmiötä pitäisi siis aina peilata esineen oletettuun käyttöikään.

Ei vaikutusta. Aktia oli jo kaivanut poteronsa.

Juttu piti laittaa vakuutuslautakunnan arvioitavaksi.

Vakuutuslautakunta katsoi, että hapettuminen oli tapahtunut melko lyhyessä ajassa ja oli ollut poikkeuksellisen voimakasta. Kyseessä ei ole ollut esimerkiksi putken korroosioon rinnatettava tilanne.

Lautakunnan mukaan radiopuhelinten hapettuminen on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, josta vakuutusyhtiön tulisi suorittaa korvaus esinevakuutuksen perusteella.

Jälleen kerran torjuimme vakuutusyhitön omaan pussiin pelaamisen ja asiakas sai korvauksensa, vaikkakin noin vuoden verran vahingon jälkeen.

Vahinkoasiassa ensimmäinen korvauspäätös ei aina ole se lopullinen, vaikka vakuutusyhtiö jankuttaisi kantaansa miten äänekkäästi tahansa.