Vakuutusehdoissasi (omaisuusvakuutus) lukee, että vakuutuksesi korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon. Myös erikseen nimettyjen ilmiöiden (esim. palo, murto, vuoto) kohdalla pätee sama periaate tapahtuman äkillisyydestä ja ennalta arvattavuudesta.

Äkillinen tapahtuma on jotain, joka tapahtuu äkkiä, nopeasti, yllättäen, yhdellä kertaa, ilman ennakko-oireita, jne. Tapahtuma siis alkaa ja päättyy saman tien, eikä siihen kulu pitkää aikaa.

Ennalta arvaaton tapahtuma on odottamaton tai aavistamaton. Jos yleisen elämänkokemuksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että jostakin toiminnasta ei aiheudu vahinkoa, mutta vahinko kuitenkin tapahtuu, on tätä pidettävä odottamattomana. Asiantuntemuksen puute ei tee vahingosta arvaamatonta, jos ammattimies olisi voinut vahingon ennakoida.

Arvioitaessa vahingon syntyä voidaan ajatella seuraavia asioita:

Minkä syyilmiön johdosta vahinko syntyi?

• mikä tapahtuma käynnisti vahinkoon johtaneen tilanteen?

Oliko syyilmiön vaikutus lyhytaikaista ja äkillistä?

• kauanko ilmiön vaikutus kesti 

Oliko vahinkoa edeltänyt tilanne sellainen, että syyilmiön ilmaantuminen olisi ollut ennakkoon odotettavissa tai arvattavissa?

Olisiko tapahtuma voitu estää toimimalla toisin?

• olisiko vahinko jäänyt huolellisesti toimimalla syntymättä?

 

 

Keskeistä on nimenomaan se, että vahingon aiheuttanut tapahtuma on oltava äkillinen ja ennalta arvaamaton. Se, että vahinko itsessään, sen huomaaminen, on äkillinen ja ennalta arvaamaton on eri asia, eikä välttämättä vakuutuksesta korvattavissa.

 

Esimerkki:

Ruostesakka tukki lattialämmityksen vesikierron ja lämmön jakelu katkesi. Ruostetta kertyi, koska lattilämmitys oli toteutettu muoviputkella. Muoviputki päästää lävitseen veden joukkoon happea, joka aiheuttaa pattereiden ja verkoston teräsosien syöpymistä ja sakan kertymistä.

Vahinko ei ole äkillinen, vaan vähitellen tapahtunut. Äkillisyyttä arvoidaan vahinkotapahtuman (ruostesakan kertymisen) kannalta eikä sen perusteella, miten nopeasti lämmönjakelu katkesi. (KVL 94/38/1773)

 

 

Äkillisyys ei toteudu myöskään sillä, että vahingon kärsinyt yllättäen havaitsee vahingon tapahtuneen. Vahinkotapausta arvioidaan tapahtumien kulun perusteella, ei sen mukaan miten yllättynyt vahingon havainnut henkilö on ollut tai miten nopeasti vahinko on havaittu tai miten siihen on reagoitu.

Oleellisinta on täsmällisen tapahtumien kulun selvittäminen. Sen perusteella voidaan arvioida objektiivisesti onko tapahtuma ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.