Tagged: Vakuutusmeklari

Kilpailuttamaton vakuutus on kallis

Keskisuomalainen, 15.8.2015:

Pankki- ja vakuutusyhtiöt yrittävät usein houkutella asiakkaita hankkimaan kaikki palvelut yhdestä yhtiöstä tarjoamalla asiakkaille erilaisia keskittämisetuja. Vakuutusalan asiantuntija Pekka Puustisen mukaan yksittäisetkin vakuutukset kannattaa silti kilpailuttaa.

– Keskittäminen on yleensä helpoin tapa hankkia vakuutukset, mutta yleensä se ei ole halvin. Jos käyttää aikaa vakuutusten kilpailuttamiseen, löytää yleensä halvempia vaihtoehtoja.

Puustinen on työskennellyt vakuutustalouden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa, sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Hänet valittiin hiljattain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kehitysjohtajaksi.

Vaikka keskittämisestä yhteen vakuutusyhtiöön saa etuja, eivät vakuutusyhtiöt kuitenkaan yleensä kieltäydy myymästä yksittäisiäkään palveluita asiakkaalle. Silti esimerkiksi Turva tarjoaa joitain vakuutuspalveluita ainoastaan ammattiliittojen jäsenille.

– Vakuutusten vertailu on keskittämispolitiikasta huolimatta nykyään helpompaa kuin ennen sillä tieto löytyy netistä. Keskittämisedut eivät sotke vertailtavuutta paitsi psykologisessa mielessä, Puustinen toteaa.

Puustisen mukaan samat tuotteet ovat usein eri vakuutusyhtiöissä hyvin erihintaisia, mutta mistään yhtiöstä ei saa kaikkia tuotteita halvimmalla.

– Suosittelen ihmisiä tarkistamaan vaikkapa koti-, auto- ja lapsivakuutusten hinnat muista vakuutusyhtiöistä.

Joillain vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia pankkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittämällä vakuutukset yhteen firmaan voi saada tietystä pankista lainaa alhaisemmalla korolla tai talletuksilleen paremman koron. Tällaisia keskittämisetuja tarjoaa muun muassa OP-ryhmään kuuluva Pohjola. Lähi-Tapiola tarjoaa keskittämisetuja vakuutuksiin sijoitusrahastoista.

– Ostaja saattaa joutua liekaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistyösopimusten myötä, kun vakuutukset ja lainat on sidottu yhteen. Tällöin keskittäminen voi vaikuttaa esimerkiksi lainamarginaaleihin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa yleensä eniten säästää, kun kilpailuttaa jokaisen tuotteen erikseen.

Puustisen mukaan erityisesti yrittäjien kannattaisi kilpailuttaa vakuutuspalvelunsa.

– Esimerkiksi parturi-kampaaja voi säästää satoja ellei tuhansia euroja kilpailuttamalla pakolliset vakuutukset. Vaikka se nostaisikin lainamarginaaleja, kilpailuttamalla jää todennäköisesti voitolle.

Vakuutusasiakkaista merkittävä osuus keskittää vakuutuksensa yhteen vakuutusyhtiöön. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa keskittämisetuja saa noin 70 prosenttia asiakkaista, eli ainoastaan 30 prosenttia asiakkaista ei keskitä lainkaan. Suurempaa keskittämistä vaativalla etuohjelman kolmannella ja neljännellä tasolla on Lähi-Tapiolan mukaan hieman vajaa puolet asiakkaista.

Pohjolan vakuutusasiakkaista taas 73 prosenttia on myös yhtiön pankkiasiakkaita. Keskittämisasiakkaita on 52 prosenttia yhtiön vakuutusasiakkaista.

Verkkopalvelu myös pienyrityksille

Edellisessä jutussa oli puhetta Marsh Oy:n uudesta kilpailutuspalvelusta yksityistalouksille.

Myös pienyritykset voivat kilpailuttaa vakuutuksensa verkossa, osoitteessa vakuutustenkilpailutus.fi

Laiskanpulskeita kolleja.

Kannattaako vakuutusten kilpailutus?

Taatusti.

Ainakin jo on uskominen toteutuneita kilpailutuksia. Ja miksei olisi.

Kilapailutuksissa vakuutuskokonaisuuksien hinnat ovat laskeneet jopa yli 50%. Tyypillisesti 25% – 30%.

Äkkiseltään voisi luulla, että vakuutuksissa, ja varsinkaan lakisääteisissä vakuutuksissa, ei ole mitään eroa. Käsitys on niin väärä kuin väärä voi olla.

Suurimmat säästöt syntyvät usein juuri lakisääteisten vakuutusten maksuista.

Ja jos ei suomalaisten vakuutusyhtiöiden kesken eroja yllä mainittuja enempää löydykään, kannattaa vilkuilla ulkomaisten yhtiöiden suuntaan.

Kilpailutin asiakkaan vakuutuksia, jotka ovat siinä määrin erikoislaatuisia, että suomalaisista yhtiöistä vain murto-osa suostui edes tarjoamaan.

Ulkomainen vakuutusyhtiö tyrkkäsi tarjouksen, joka oli 75% halvempi kuin suomalaisen kilpakumppaninsa ehdotus. Turvakin paranisi merkittävästi vaihtamalla.

Suomalaiset vakuutusyhtiöt näyttävät tässä valossa lähinnä laiskanpulskeilta kolleilta, jotka vain odottelevat, että hiiri juoksee suuhun.

Mihinkähän ihmeeseen yllä mainittu suomalainen vakuutusyhtiö hassaa nelinkertaisen vakuutusmaksunsa? Liekö vanha vakuutusalan sanonta, että työajalla saa rakentaa yhden omakotitalon, pitävän paikkansa?

Arvaapas vain aionko suositella asiakkaalle siirtymistä ulkomaiseen vakuutuskantaan?

 

Työkyvyttömyyseläke

Olipa kerran suurehko yritys, joka palkkasi teinipojan parilla tonnilla kuukaudeksi kesätöihin. Pojan piti saada työkokemusta ja vähän käyttörahaa, olihan tällä tuore ajokortti ja vähemmän tuore BMW.

Poika päätti kuitenkin humalapäissään lähteä ajamaan autolla. Ajo päättyi männyn kylkeen. Humalainen kuljettaja kuitenkin selvisi hengissä rysäyksestä. Työmiestä hänestä ei kuitenkaan enään tullut. Koskaan. Hänelle kirjoitettiin työkyvyttömyyseläke.

Humalaisen teinipojan työkyvyttömyys maksoi yritykselle yli puoli miljoonaa Euroa. *

Työnantaja vastaa itse omista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneista kustannuksista.

Työeläkevakuutuksen maksusta osa koskee työkyvyttömyyseläkkeitä. Mitä suurempi yritys (mitä suuremmat kokonaispalkat), sitä suurempi osuus työkyvyttömyysosasta tulee itse kustannettavaksi. Perusmaksu on kaikille sama, mutta maksuluokan mukainen maksu voi korottaa tai alentaa TyEL maksua. Maksuluokka määräytyy työnantajan työkyvyttömyyseläkehistorian perusteella.

Pienet työnantajat, joilla kokonaispalkksumma on alle 1.788.000€ maksavat vain perusmaksua. Omat työkyvyttömyyseläkkeet eivät vaikuta maksun suuruuteen.

Jos palkkasumma on välillä 1,788M€ – 28,606 M€, maksaa työnantaja osin perusmaksua ja osin maksuluokan mukaista maksua.

Yli 28,606M€ palkoilla maksu on pelkästään maksuluokan mukainen.

Maksuluokkia on 11. Maksuluokka 4 ei vaikuta maksun suuruuteen. Luokat alle 4 alentavat maksua ja luokat yli 4 korottavat maksua.

Maksuluokkaa määrättäessä verrataan työnantajan omia työkyvyttömyyseläkekustannuksia keskimääräisiin saman ikärakenteen omaavan työnantajan työkyvyttömyyseläkekustannuksiin.

Jos kustannuksia on keskimääräistä enemmän, määräytyy maksuluokka keskimääräistä (luokka 4) korkeammaksi ja jos kustannuksia on keskimääräistä vähemmän, määräytyy luokka sitä pienemmäksi.

Kannattaa olla tarkaana tässäkin asiassa. Voi käydä hyvinkin kalliiksi jos yrittää päästä mahdollisimman halvalla.

Lähde: Asiakaan Etera 4/2004 (Työeläkeyhtiö Eteran asiakaslehti)

* Esimerkki on vanhan asiakaan todellinen tapaus vuosien takaa.

Tasapuolinen analyysi

Tasapuolinen analyysi (VedL 24 § ja 25 §) on vakuutusmeklarin tekemä vakuutusvertailu, jonka lähtökohtana on asiakkaan antama toimeksianto ja asiakkaan tarpeet. Vakuutusvalvontaviraston tulkinnan mukaan asiakkaan taustaa ja elämäntilannetta tulee selvittää riittävästi, jotta hänelle voidaan esitellä sopivia vakuutuksia.

Meklarin on aina tarjottava asiakkaalle tasapuolisen analyysin laatimista. Jos asiakas ei halua vakuutusmeklarin laativan tasapuolista analyysiä, on tästä sovittava toimeksiantosopimuksessa tai muutoin kirjallisesti.

Ennen analyysin tekemistä vakuutusmeklarin on selvitettävä asiakkaan olosuhteet, joilla voi olla merkitystä vakuutusten valinnassa. Tällöin vakuutusmeklarin on otettava selvää ainakin asiakkaan olemassa olevasta vakuutusturvasta ja vakuutustarpeesta sekä henki- ja eläkevakuutussäästämisessä asiakkaan tavoitteista ja sijoituskokemuksesta. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa vakuutusmeklarin on kiinnitettävä huomiota myös asiakkaan riskinkantokykyyn. Sillä tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta ja halukkuutta ottaa riskiä pääoman menettämisestä. Riskinkantokykyyn vaikuttavat ainakin varojen suunniteltu käyttötarkoitus ja käyttöajankohta. Jos kysymyksessä on vanha asiakassuhde, vakuutusmeklarin on otettava huomioon myös aiemmin asiakkaasta tai tämän vakuutuksista saamansa tiedot, jos ne ovat edelleen vakuutusmeklarin käytettävissä.

Edellä tarkoitetut merkitykselliset olosuhteet on merkittävä kirjalliseen analyysiin.

Vakuutusmeklarin on vertailtava analyysissä riittävän monia markkinoilla tarjolla olevia vakuutuksia, jotka olosuhteet huomioon ottaen sopivat asiakkaan tarpeisiin. Jos vakuutusmeklari jättää jonkin tällaisen vakuutuksen vertailun ulkopuolelle, on syy merkittävä analyysiin.

Jos vakuutukset eivät kaikilta osin täytä asiakkaan tarpeita, vakuutusmeklarin on kerrottava asiakkaalle, miltä osin vakuutukset eivät täytä niitä. Vakuutusmeklarin ei tarvitse etsiä vaihtoehtoja muista kuin vakuutustuotteista. Jos vakuutusmeklari välittää vakuutusten lisäksi muita rahoitusmarkkinoiden tuotteita tai antaa niitä koskevia neuvoja, tasapuoliseen analyysiin on merkittävä, että se koskee vain vakuutuksia.

Vakuutusmeklarin on vertailtava vakuutuksia niiden valitsemisen kannalta olennaisten seikkojen osalta. Nämä voivat vaihdella vakuutuslajin ja vakuutuksen keston mukaan. Olennaisia seikkoja ovat ainakin vakuutusturvan kattavuus ja sen rajoitukset, voimassaolon päättymiseen liittyvät ehdot, vakuutusmaksut, asiakkaalta perittävät kulut sekä vakuutuksen arvon ja tuoton määräytyminen ja mahdollinen pääoman menettämisen riski. Analyysistä on käytävä ilmi seikat, joita vakuutusmeklari on vertaillut.

Vakuutusmeklarin on merkittävä analyysiin suosituksensa asiakkaan vakuutustarpeen kattamiseksi ja perustelut suosittamalleen vakuutusratkaisulle. Analyysiin on merkittävä myös se, jos meklarin käsityksen mukaan asiakkaan ei kannata muuttaa olemassa olevaa vakuutusturvaansa.

Asiakkaan on meklarin laatiman vertailun ja perustellun suosituksen pohjalta voitava verrata tarjolla olevia vakuutuksia ja saada oikea käsitys kunkin vakuutuksen soveltuvuudesta omiin tarpeisiinsa. Saamiensa tietojen ja meklarin suosituksen pohjalta asiakas valitsee vakuutusratkaisun.

 

Lähde: Määräys- ja ohjekokoelma vakuutusedustajaksi rekisteröintiä hakeville ja vakuutusedustajille, Finanssivalvonta, 2010

No enpä olis taas uskonut

Yle kertoo suurena uustisena päivänselviä asioita:

Luminen talvi lisäsi liikennevahinkoja

Alkuvuoden runsaslumiset kuukaudet kasvattivat tuntuvasti liikennevahinkojen määrää. Vuoden alussa vahinkoja tapahtui kolmannes enemmän kuin viime vuoden talvikuukausina.

Myös koko alkuvuoden aikana liikennevahinkoja on ollut huomattavasti enemmän kuin viime vuonna.

Liikennevakuutuskeskuksen kokoamien tietojen mukaan tammi-syyskuussa vakuutusyhtiöille ilmoitettiin runsaat satatuhatta vahinkoa. Määrä on 13 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2009.

Vapaaehtoisen autovakuutuksen piiriin kuuluvia vahinkoilmoituksia tehtiin vieläkin enemmän. Viime vuoteen verrattuna niiden kasvu oli 15 prosenttia ja kappalemäärä yli 260 000.

Kuolemaanjohtaneissa onnettomuuksissa alkuvuoden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kuolonkolareita oli tammi-syyskuussa 194 ja niissä kuoli 212 ihmistä. Määrä oli 38 vähemmän kuin viime vuonna.

Mielenkiintoista silti. Ei pidä ihmetellä kun seuraavalla kerralla autovakuutusten laskut ovat taas reilusti edellisiä suuremmat.

Vakuutuslääketiede

TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?

 

Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.

 

Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.

Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.

Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.

Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.

Melko epäreilua, vai mitä?

Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.

Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.

Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.

 

Kulottamalla uudistaminen

Yrittäjää syytetään kahdesta tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta

Turun Sanomat 27.10 2010 19:35:30

Syyttäjä vaatii uusikaupunkilaiselle yrittäjälle vankeustuomiota kahdesta tuhotyöstä, törkeästä petoksesta ja vakuutuspetoksesta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan 48-vuotias mies sytytti huhtikuussa 2008 Uudessakaupungin keskustassa tuleen osakeyhtiön omistaman vuokratontilla toimineen Palmukeitaan ravintolan, jonka vahingoista hän teki vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen. Rakennuksen vakuutusarvo oli runsaat 305 000 euroa, jota vakuutusyhtiö ei ehtinyt maksaa. Tulipalossa tuhoutui noin 500 neliön suuruinen ravintolasali ja keittiöosa.

Toinen tuhotyö kohdistui heinäkuussa 2009 saman rakennuskokonaisuuden toiseen osaan, joka on 30–40 metriä lähimmästä asutusta rakennuksesta. Tämä osa oli vakuutettu yli 100 000 eurosta. Palo syttyi iltapäivällä ravintolan keittiöstä.

Poliisi epäili paloa tahallaan sytytetyksi ja otti yrittäjän kuulusteluihin. Yrityksellä oli ollut taloudellisia vaikeuksia ja syyttäjän mukaan se oli tuhotöiden motiivina.

Vakuutuspetoksen kanssa käy useimmiten huonosti. Ei kannata yrittää. Vakuutusehtoja voi venyttää vakuutuksenottajan hyväksi rehellisestikin, samoin kuin vakuutusyhtiöt vedättävät itse kotiin päin tulkitessaan epäselviä ehtojaan.

Kauppalehti 11.10.10

Yritys ei saa vakuutusta tulvan varalta – jatkossakaan

”Tulvavahinkojen korvaus on kuulunut osittain valtiolle. Valtio on korvannut vesistötulvien aiheuttamia vahinkoja rakennuksia ja irtaimistoa budjettivaroistaan. Korvaustaso on ollut 80 prosenttia, joten vahingon kärsijälle on jäänyt viidenneksen omavastuu.

Tulvavakuutuslaki on muuttumassa. Vuonna 2013 mahdollisesti kaikkien poikkeuksellisten tulvien korvausvastuu siirtyy vakuutusyhtiöille.

Koska yritykset eivät ole aiemminkaan saaneet valtiolta korvauksia tulvavahingoista, niin eivät vakuutusyhtiötkään niitä lähde korvaamaan.”

Myrskyvakuutus korvaa useimmiten vain kovan tuulen aiheuttamat vahingot, ei muita myrskyn ilmiöitä (hyvin voimaksata raekuuroa lukuunottamatta). Tuulen nopeuden on oltava joko vähintään tai yli 21 metriä sekunnissa riippuen vakuutusyhtiöstä.

Joillakin yhtiöillä myrskyvakuutus on nimetty toisin ja saattaa sisältää muitakin ilmiöitä mm. rankkasateen aiheuttamia vahinkoja silloin kun sade on niin kovaa, ettei kunnallinen sadevesiviemäri ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla.

Sen lisäksi, että on syytä tarkistaa eri vakuutusyhtiöiden vakuutusten kattavuus eri lajeittain (esim. myrskyvakuutus tai palovakuutus), on syytä katsoa myös kokonaisuutta. Sama turva voi olla sisällytetty eri vakuutuslajeihin yhtitöstä riippuen. Tällaisia ovat esimerkiksi salamasta aiheutuneen ylijänniitteen aiheuttamat vahingot, myrsky/luonnonilmiövahingot tai vaikka villieläimen tunkeutuminen rakennukseen. Eroja löytyy…

Teetä ja sympatiaa

Kumpaakaan ei heru työeläkeyhtiöiltä. Ei ainakaan Ilmariselta.

Yritystoimintaan vaikuttavat suhdannevaihtelut heiluttelevat asiakkaiden taloutta joskus rajustikin, toimialasta riippuen. Tai riippumatta.

Asiakkaan asiakkaat vetkuttavat laskujen maksuissa ja pienten yritysten on taas vain sopeuduttava tilanteeseen. Mitä isompi firma, sitä leväperäisempi laskunmaksupolitiikka.

Jos asiakkaan bisnes olisi työeläkkeiden kaltaista monopolitoimintaa, jossa ei todellisuudessa vallitse aitoa kilpailua, ei yritystoiminnassa olisi mitään riskiä.

Asiakkailla ei yleensä ole minkäänlaista tarkoitusta jättää laskujaan maksamatta. Varsinkin, kun yrittäjävetoisella yrityksellä on yleensä vähintään yrittäjän oman perheen toimeentulo vaakalaudalla, puhumattakaan palkatuista työntekijäistä ja näiden perheistä.

Harvalta työeläkeyhtiön suojatyöläiseltä löytyy samanlaista selkärankaa kuin pieniltä yrittäjiltä, jotka pyrkivät pitämään kynsin hampain huolta työntekijöistään, eivätkä hevin päästä yritystään konkurssiin vaikka mieli tekisi ja helpommalla pääsisi.

Työeläkeyhtiön väki sen sijaan lähettelee käsivoiteen pehmentämillä käsillään erilaisia muistutuksia ja huomautuksia, joissa, asiakasta uhataan milloin milläkin toimenpiteellä tai lausunnolla, jolla asiakkaan tilannetta pahennetaan entisestään pikemminkin kuin autetaan miestä mäessä.

Alla Ilmarisen Helena Hytösen lähettämä uhkaus eräälle asiakkaalle. Huomaa erityisesti kirjeen viimeinen lause. Voiko uhkailu tuosta enää törkeämmäksi muuttua?

Tässä hyvä esimerkki siitä, millaita palvelua tulet saamaan työeläkeyhtiöstä silloin kun eniten tarvitsisit tukea ja apua. Venäjän mafianakin toiminta on inhimillisempää kuin suomalaisen työeläkeyhtiön.

Kun suomessa kerran on päätetty antaa työeläkkeiden hoitaminen ”yksityisten” yritysten tehtäväksi, niin toivottavasti ala avautuu pian kansainväliselle kilpailulle.