Nyt niitä riskejä sitten hallitaan

Riskienhallinta on prosessi, jonka avulla yritystä uhkaavia vaaroja voidaan torjua ja niistä aiheutuvia menetyksiä minimoida. Riskienhallinta muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka seuraavat toisiaan ajallisesti peräkkäin.

Ensimmäiseksi yrityksen on tunnistetava riskit. Tunnistusvaihe on kaikkein tärkein vaihe koko prosessissa. On olemassa erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla olennaisimmat riskit voidaan tunnistaa (esim. kysymyssarjoja jne.). Ensimmäisessä vaiheessa siis etsitään eri menetelmin erilaisia yrityksen toimintaa uhkaavia vaaratekijöitä.

 

Vain tunnistettuihin riskeihin voidaan varautua. Riskit aheutuvat yleensä joko: a) kontrollin puutteesta, b) tiedon puutteesta tai c) ajan puutteesta.

 

Kun riskikohteet on tunnistettu, ne käydään läpi systemaattisesti. Tätä vaihetta nimitetään tavallisesti riskianalyysiksi. Riskianalyysin avulla arvioidaan tunnistettujen riskien suuruus ja sattumisen todennäköisyys. Arvioinnin avulla riskit saadaan jonkinlaiseen keskinäiseen järjestykseen.

Olennaisinta on tunnistaa karkeasti riskien todennäköisyyksien kertaluokkaerot, esim kerran vuosisadassa, kerran vuosikymmenessä, kerran vuodessa, jne. Käyttökelpoisempi vaihtoehto kuitenkin lienee arvioida todennäköisyyksiä epämääräisemmällä skaalalla: epätodennäköinen, mahdollinen tai todennäköinen. Silläkin päästään tyydyttävään lopputulokseen Skaalassa kannattaa käyttää kolmesta viiteen porrasta.

Riskianalyysin toisena vaiheena arvioidaan riskien suuruudet. Tässäkin voidaan, ja kannattaa, käyttää kolme – viisiportaista asteikkoa. Riskin suuruudet arvioidaan skaalalla mitätön – katastrofi, tai vähäinen – vakava. Riskin vakavuus riippuu yrityksen yksilöllisestä riskinkantokyvystä. Toisen katastrofi on toiselle nakkirahaa.

Kun riskien todennäköisyydet ja suuruudet yhdistetään, saadaan selville riskien todellinen merkitys. Tätä kuvaa riskikartta.

 

 riskikartta

  

Kolmas vaihe on riskeihin varautuminen, eli riskienhallintamenetelmän valinta. Hallintavaihtoehtoja ovat:

 

riskin siirtäminen

riskin pienentäminen

riskin jakaminen

riskin välttäminen

riskin omalla vastuulla pitäminen

 

Kaikkein vakavimmat riskit luonnollisesti siirretään, eli niiden varalle otetaan vakuutus. Kaikkein pienimpiä riskejä taas ei useinkaan kannata vakuuttaa, koska niiden aiheuttama menetys ei heilauta yrityksen toiminnan jatkuvuutta pahasti. Toisekseen, ne nostaisivat vain turhaan vakuutusmaksuja.

Kaikkia riskejä on toki yritettävä pienentää joko todennäköisyydeltään tai vakutuksiltaan. Tähän tähtää esim. työsuojelutoimenpiteet tai vahingontorjunta, mutta koulutus ja varautumissuunitelmat auttavat myös osaltaan.

Riskin pienentäminen on oleellisinta siloin kun sitä ei voida siirtää, poistaa tai välttää. Pienentäminen tapahtuu jakamalla riskikohteet pienempiin yksittäisiin osiin (Esim. palo-osastoinnilla, toiminnan jakamisella eri rakennuksiin, jne).

Riskin poistaminen on usein hankalaa, sillä silloin riski pitäisi pystyä eliminoimaan kokonaan. Tämä edellyttää esimerkiksi riskialttiista toiminnasta kokonaan luopumista tai riskialttiin materiaalin käytön lopettamista.

Riskin välttämien on yksi tärkeimpiä hallintakeinoja. Vaikeimpiin hommiin laitetaan kokeneimmat työntekijät, korvataan esim. paloherkkiä materiaaleja turvallisemmilla jne.

 

Riskin välttäminen heijastuu yleisenä huolellisutena yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa.

 

Omalla vastuulla pidettäessä voidaan käyttää vaihtoehtoisia riskien rahoitusratkaisuja (ART alternative risk transfer). Muiden kuin aivan pienimpien riskien omalla vastuulla pitäminen vaatii yritykseltä hyvää riskinkantokykyä ja/tai lainanasaantimahdollisuuksia (sekä lainanmaksukykyä).

Vähänkään isompia riskejä pystyvät tai ylipäätään haluavat pitää omalla vastuulalan vain suuryritykset (jos nekään). Omalla vastuulla pidettävien riskien osalta korostuu riskianalyysin onnistuminen. Siinäkin mielessä, ettei omalle vastuulle jää myöskään tiedostamattomia riskejä.

Neljäs ja viimeinen vaihe on riskienhallintatyön seuranta. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa. Riskejä (sekä havaittuja että vielä tunnistamattomia) on tarkkailtava systemaattisesti ja jatkuvasti. Ajan myötä tunnistettujenkin riskien todennäköisyydet ja vaikutukset saattavat muuttua hyvinkin paljon.

Toteutuneiden riskien tutkiminen antaa arvokasta tietoa siitä, miten hyvin riskianalyysi oli alun alkaen onnistunut. Läheltä piti tilanteiden kirjaaminen auttaa arvioimaan missä seuraava vahinkotapahtuma saattaisi tapahtua ja luonnollisesti kojaamaan tilanteen ajoissa.

 

On suuri riski itsessään, jos yrityksessäsi vain yksi avainhenkilö on perillä vakuutuskysymyksistä ja riskienhallinnan menetelmistä. Hajauta riskienhallinnan osaamista oman pääsi ulkopuolelle niin paljon kuin mahdollista, niin parannat yrityksesi selviytymismahdollisuuksia myös poikkeusoloissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s