Nyt on Fennian vuoro kaivaa maata jalkojensa alta.

Kyse on vastuuvahingosta, joka ilmiselvästi kuuluu korvata isännänvastuun periaatteiden mukaisesti sen yrityksen vastuuvakuutuksesta, jolta vahinkoon johtanut työsuoritus oli alun perin tilattu.

Työn suorittavasta yrityksestä olikin lähtenyt asentaja lätkimään ja yritys tuuppasi tilatun työn alihankkijalleen. Tästä ei tietenkään kerrottu mitään työn tilaajalle.

Sitten alihankkija mokasi pahemman kerran ja aiheutti yli 50.000 Euron vahingot.

Voimassa olevan oikeuden mukaan jokainen vastaa pääsääntöisesti itse toiselle aiheuttamastaan vahingosta. Poikkeuksena tästä on mm. isännänvastuu, jolla tarkoitetaan työnantajan vastuuta työntekijän kolmannelle aiheuttamasta vahingosta.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään.

Kaiken lisäksi tämä työ oli annettu ulkopuoliselle yrittäjälle kertomatta siitä asiakkaalle.

Nyt Fennia käyttää isomman oikeuttaan ja väittää itsepintaisesti, ettei asiassa ole näytetty itse asiassa mitään mikä oikeuttaisi korvaukseen heidän taholtaan. Jos sanon vaikka, että ”kissa”, Fennia ryntää heti väittämään, että ”eikun koira” ja pitäytyy itsepäisesti siinä vaikka puheena oikesti olikin elefantti.

Tyypillinen toimintatapa vakutuusyhtiölle. Kun huutaa mahdollisimman kovaa ja korkealta (ja nyt en puhu nuoteista), niin voi muka vetää kotiinpäin miten paljon huvittaa ja siihen on asiakkaan tyytyminen.

Taas tuli asiaa vakuutuslautakunnalle.