Yle Uutiset 25.7.2011

Dubaihin miehensä työn perässä muuttanut Ilse Wilmet ei ole nostanut kotimaista sosiaaliturvaa viiteen vuoteen. Kahden lapsen äiti tietää, mistä pohjoismaisen, verorahoitteisen sosiaaliturvan ulkopuolella jää paitsi.

– Eläkettä ei kerry niiltä ajoilta kun asuu ulkomailla. Tietenkään ei tule lapsilisää, ja myös tarhan ja koulutuksen joutuu maksamaan joko täysin itse, tai sitten se on sovittavissa työnantajan kanssa.

Wilmet ei muista kahlanneensa Kelan ohjeviidakossa, sillä vakituisesti ulkomaille muuttava tippuu lähes automaattisesti pois Suomen sosiaaliturvan piiristä. Hän on oppinut selviytymään vakuutusmaksuihin perustuvan sosiaaliturvan kanssa.

– Ei siinä [työpaikkaa vastaanottaessa] voi laskea pelkästään palkkaa. On tärkeätä, mitä työnantajan kanssa sovitaan nimenomaan vakuutuksien suhteen. Ne ovat hirvittävän kalliita, ja siinä voi helposti jäädä miinuksen puolelle, Ilse Wilmet sanoo.

Ongelmallisimpia sosiaaliturvan kannalta ovat tilapäiset oleskelut, joista EU ja pätkätyökulttuuri ovat tehneet arkipäivää.

Pääsääntöisesti etuuksia saa siitä maasta, jossa asuu. Aina raja ei ole selvä, tai järjestelmä ei ehdi mukaan, tietää tuoretta sosiaaliturvaa koskevaa selvitystä laatimassa ollut Carin Lindqvist-Virtanen Sosiaali- ja terveysministeriöstä:

– Lyhytaikaisuus on tuonut ongelmia, koska sosiaaliturvan rakenteet perustuvat siihen, että ihminen on pitkäaikaisesti yhden järjestelmän piirissä, apulaisosastopäällikkö Lindqvist-Virtanen sanoo.

Lyhimpien työjaksojen kohdalla etuudet eivät aina edes ehdi aueta koko oleskelun aikana.

Pahinta päänvaivaa tuovat EU-säännökset, jotka ajavat Suomen kansallisen lain ohi. Ristiriidoista aiheutuu epäselvyyksiä. Kelan internet-sivuilta voi muun muassa lukea, että alle vuoden oleskelu ulkomailla säilyttää oikeuden sosiaaliturvaan, vaikka näin ei aina ole.

– Se pitää paikkansa tietyissä tilanteissa, mutta jos henkilö muuttaa töihin, se ei enää pidä paikkaansa, sanoo Carin Lindqvist-Virtanen.

– Kelan sivuilla on kuvattu Suomen kansallinen lainsäädäntö, mutta täytyy muistaa, että kun kyse on kansainvälisestä liikkuvuudesta niin EU-säännöt määrävät paljon.

Lindqvist-Virtanen kehoittaakin ulkomaille töihin lähteviä ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä Kelaan. Kela vaatii ilmoituksen lyhyestäkin työskentelystä ulkomailla. Jos ilmoitus jää tekemättä, voi pahimmassa tapauksessa tippua sosiaaliturvan ulkopuolelle molemissa maissa. Takautuvasti etuuksia ei voi hakea.

Suomessa sosiaaliturvaa koskevia lakeja ovat kotikuntalaki, ulkomaalaislaki ja sosiaalivakuutuslait. EU:n tasolla vapaata liikkuvuutta ja sosiaaliturvaa sääntelevä laki on yksi unionin vanhimmista.

Ministeriö toteaa selvityksessään, että lainsäädäntö vaatii tarkistamista. Yksityiskohdat tosin ovat vielä hahmottumassa.

Vanhanaikainen on kuitenkin Lindqvist-Virtasen mielestä esimerkiksi pykälä, jonka velvoittaa perheen isän työskentelymaan kattamaan koko perheen sosiaaliturvan, vaikka muu perhe ei muuttaisikaan mukana. Tästä järjestelmä maksaa Lindqvist-Virtasen mielestä turhaan.