Vain rahamiehille
Tekniikka ja Talous, 20.1.2011:
Jos matkalla sairastuu vakavasti, voi yksityisestä kotiinkuljetuksesta joutua maksamaan jopa 70 000 euroa. Vakuutus ei aina korvaa.
Kotiin pitää päästä, vaikka jalka kainalossa. Mutta se voi maksaa maltaita, vaikka olisi matkavakuutuskin.
Matkoilla syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa vakuutus ei korvaa kaikkea hoitoa tai kuljetuksia. Näin on esimerkiksi silloin, kun sairaus on diagnosoitu ja hoito tai oireiden tutkimukset käynnissä matkan alkaessa.
Vakuutus ei korvaa silloin mitään, sanoo vastaava lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan lääkäripalvelu EMA Finland Oy:stä. Kinnunen muistuttaa, että potilas tai omainen joutuu maksamaan itse sairaalakulut ja mahdolliset kotiutus- ja ylimääräiset matkakulut.
Hän puhui matkamessujen yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.
EMA:n ovat perustaneet viisi ambulanssilääkäriä vuonna 1989. Se on erikoistunut esimerkiksi potilaan hoidon etävalvontaan ja kansainvälisiin potilassiirtoihin. Sen asiakkaita ovat muun muassa suomalaiset vakuutusyhtiöt, yritykset, sairaanhoitopiirit ja yksityishenkilöt.
Parhaillaan yhtiöllä on hoidettavana parikymmentä kotiuttamislentoa. Tämä on käytännössä globaali vuodeosasto, Kinnunen selittää. Hän on ollut myös perustamassa itse Medi-Heliä.
Vuosittain EMA järjestelee noin 200 potilaan kuljetuksia. Kaikkiaan Suomeen tuodaan erikoisjärjestelyin vuodessa 400 –500 matkailijaa.
Yksityinen kyyti mannertenvälillä voi maksaa 70 000 euroa, Kanarialta 35 000. Pohjoismaissa selviää ehkä 15 000 eurolla. Potilas voidaan kuljettaa myös makuuasennossa bisnesluokassa tai paareilla kolmen penkin päällä.
Lufthansalla on viisi kuljetuskonttia apuvälineineen. Se voidaan asentaa koneeseen ja maksaa vain 75 prosenttia ambulanssikyydin hinnasta, Kinnunen kertoo vaihtoehdoista.
Ennen kuljetuksen järjestämistä kuitenkin selvitetään, onko Suomeen siirto paras vaihtoehto. Esimerkiksi Yhdysvalloissa saatetaan siirtää toiseen sairaalaan, jossa pystytään paremmin hoitamaan tuleva leikkaus.
Silloin, kun kysymyksessä on olemassa olevan kroonisen sairauden paheneminen, korvataan vain akuuttihoito, joka yleensä on seitsemän vuorokautta. Näissä tapauksissa ei korvata kotiutumista tai ylimääräisiä matkakuluja.
Kinnunen tähdentää, että ennen matkaa alidiagnosoitu sairaus on sudenkuoppa. Silloin saattaa joutua maksamaan itse kaikki tutkimukset ja hoidot.
Myös ulkomaissa vakuutuksissa erilaisia ehtoja, joten Kinnunen kehottaa varomaan niitä. Esimerkiksi luottokorttien yhteydessä voi saada ulkomaisen yhtiön matkavakuutuksen. Muun muassa hoidossa ja potilassiirroissa korvaussummassa on rajoituksia, kun kotimaisissa tämä osio voi olla rajoittamaton.
Ongelmatonta ei ole myöskään sairastua EU-maissa. Vaikka EU-maissa ja muissa sairasvakuutuksen sopimusmaissa pääsee ilmaiseksi sairaalahoitoon, sielläkin toimitaan kyseisen maan tavalla. Perushoito ei aina kuulu sopimukseen, vaan omaisten on oltava sairaalassa auttamassa päivittäisissä toimissa. Mukana pitää olla myös eurooppalainen sairasvakuutuskortti, jonka saa Kelasta.
Uusia matkakuluja ei vakuutus myöskään korvaa EU-maista.
Kinnunen muistuttaa, että korvauksista ei päätä oma lääkäri tai kohteessa potilasta hoitava lääkäri. He eivät useimmiten tunne vakuutusten ehtoja. Oman lääkärin antama matkustuslupa tai hoitavan lääkärin suositus esimerkiksi business-paikasta ei muuta vakuutusehtoja eikä sido vakuutusyhtiötä.
Ulkomaisissa sairaaloissa voi joutua myös rahastuksen kohteeksi, sillä turistilla on helppo teettää tarpeettomiakin tutkimuksia.
Tarpeettomilta leikkauksilta Kinnunen on pelastanut useita. Esimerkiksi potilaalle ominainen, mutta vieraalle lääkärille tuntematon kohta sydänsähkökäyrässä on johtanut lähes ohitusleikkaukseen ulkomaisessa sairaalassa. Kyseessä on ollut virhediagnoosi. Se, mikä on tavallista Suomessa, ei välttämättä ole tunnettua ulkomailla.
Kinnunen ottaa esimerkiksi tuberkuloosin, joka on yleistä Kiinassa. Siellä keuhkoveritulppa on tulkittu aluksi tuberkuloosiksi ja hoito on ollut sen mukainen. Aasiassa ei ole nuorilla esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, joten niiden diagnosointi voi olla ongelmallista.
Myös maan kulttuuri vaikuttaa hoitoon. Joku tärkeä koje on rikki, lääkkeet ovat loppuneet, sairaala suljetaan viikonlopuksi, tieyhteydet eivät ole auki, Kinnunen luettelee jatkuvia haasteita.