Taloussanomat  3.1.2016

Lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut lähes tuplaantuivat vuoden alussa. Työntekijän osuus maksusta on nyt 1,15 prosenttia palkasta ja työnantajan osuus tasan prosentti, kun vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 0,65 ja 0,5

Maksuilla rahoitetaan työttömyysturvan ansiosidonnainen osa, ja maksujen reipas korotus johtuu kasvaneista työttömyysmenoista.

Muutos tarkoittaa sitä, että sadattuhannet suomalaiset maksavat yhä kovempaa hintaa etuuksista, joita he eivät voi itse koskaan saada. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat nimittäin vain työttömyyskassoihin kuuluvat suomalaiset, mutta lakisääteisiä maksuja myös kaikki ne yli 300000 työntekijää, jotka eivät kassaan kuulu.

Professori Roope Uusitalon mielestä ”järjestelmää ei voi pitää kovin reiluna”.

– Vakuutusmaksuvelvollisuuden ja vakuutusturvan pitäisi olla yhteydessä toisiinsa, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa työskentelevä Uusitalo toteaa.

Kassat toki osallistuvat itse työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen keräämillään jäsenmaksuilla, mutta niiden osuus rahoituksesta on vain 5,5 prosenttia. Loput maksaa Työttömyysvakuutusrahasto TVR työnantajilta ja työntekijöiltä keräämillään vakuutusmaksuilla.

Roope Uusitalon mukaan epäkohdan voisi korjata kahdella eri tavalla: joko tekemällä työttömyyskassojen jäsenyydestä pakollista tai työttömyysvakuutusmaksujen maksamisesta vapaaehtoista.

Nämä vaihtoehdot ovat olleet olemassa pitkään, mutta muutoksen tiellä on seisonut ennen kaikkea ammattiyhdistysliike, Uusitalo sanoo. Koska työttömyyskassat ovat perinteisesti olleet ammattiliittojen kyljessä, työttömyysturvajärjestelmä on toiminut tärkeimpänä yksittäisenä kannustimena kuulua liittoon.

– Tällainen vapaaehtoinen järjestelmä on Euroopassa vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, ja näissä maissa ammattiliittojen jäsenmäärät ovat selvästi korkeampia kuin muualla.

Yhä useampi suomalainen on kuitenkin liittynyt liitoista erillään toimiviin kassoihin, joista suurin on Loimaan kassaksi kutsuttu Yleinen työttömyyskassa.

Koko työttömyyskassajärjestelmää on alettu kyseenalaistaa Suomessa yhä enemmän, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen joulukuun Talous- ja yhteiskunta -lehden artikkelissaan.

Sitran vuoden 2015 alussa julkaisemassa keskustelupaperissa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.), Valtiontalouden tarkastusviraston silloinen pääjohtaja Tuomas Pöysti, Osmo Soininvaara (vihr.) ja VATTin silloinen ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista myös kassoihin kuulumattomille työntekijöille.

Uudistus rahoitettaisiin ehdotuksen mukaan puolittamalla työttömyysturvan enimmäiskesto. Avaus sai osakseen kritiikkiä niin ay-liikkeeltä, työttömyyskassoilta kuin vasemmistopuolueiltakin, ja Pekkarisen sanoin ”sitä pidettiin jopa hyökkäyksenä ammattiyhdistysliikettä kohtaan”.

SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen lähtisikin etsimään parannusta nykytilanteeseen varsin eri suunnalta kuin Sitran keskustelupaperin kirjoittajaryhmä.

– Olemme tietysti valmiita keskustelemaan aiheesta, mutta ennemminkin pitäisi miettiä sitä, miten kaikki työntekijät saataisiin kassojen jäseniksi, Siekkinen sanoo.

Hän uskoo, että lakia olisi tavalla toisella mahdollista muuttaa niin, että kassaan kuulumisesta tulisi pakollista.

– Ei käy kiistäminen, etteikö kassajärjestelmällä olisi ollut merkitystä ay-liikkeen suosiolle. Silti tärkeintä meille on se, että jäädessään työttömäksi kukaan ei joutuisi tyhjän päälle. Kassojen jäsenmaksut eivät ole kohtuuttomia.

Professori Uusitalo puolestaan katsoo, että pakollisuuden sijaan Suomessa voitaisiin siirtyä kohti vapaaehtoisuutta.

Uusitalon ehdottamassa mallissa valtio tarjoaisi nykyiseen tapaan kaikille työttömille perusturvan, ja jokainen voisi halutessaan hankkia itselleen valtion tukeman lisävakuutuksen.

Tästä mallista SAK:lla ja Saana Siekkisellä on selvä näkemys.

– Sitä me emme ainakaan halua.