Kaikkia sinua uhkaavia riskejä et kerta kaikkiaan pysty vakuuttamaan. Jos riskin toteutuminen on kokolailla varmaa, kuka hullu lupautuisi maksamaan sekoilusi kustannukset?

Huomasin sen jo vakuutusyhtiössä työskennellessäni, että useimmat meistä haluavat vakuuttaa vain ne riskit, mitkä jo etukäteen tiedetään toteutuvan. Miksei, olisihan se kivaa jos joku muu maksaisi kulut kun homma menee pieleen.

Nykyajan vakuutus toimii yhä saman periaateen mukaan kuin maaseudun paloapuyhdistykset aikanaan (ensimmäiset Ruotsi-Suomen paloapua koskevat säädökset annettiin 1347 Maunu Eerikinpojan maalaissa). Periaateena vanha kunnon yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Paitsi, että tässä tapauksessa yhtä kohdanneen tulipalon johdosta kaikki maksoivat uuden talon rakentamisen (tavalla tai toisella).

Vakutuus tasaa riskin useiden osallisten kesken niin, että kenenkään kantokyky ei liiaksi vaarannu. Suurten lukujen lain mukaan kullekin tuleva osuus jää siedettävän pieneksi ja vahigon haitallisilta seurauksilta vältytään.

Ennen vanhaan siis ensin tapahtui vahinko ja sitten vasta kerättiin maksut. Nykyaikaisen vakuutuksen tapauksessa ensin kerätään maksut ja ne jaetaan sitten vahinkoa kärsineiden kesken ennalta sovittujen raamien puitteissa (no, ehkä Nalle kavereineen saa myös osansa).

Vakuutusyhtiö ei ota kaikkia riskejäsi muiden vakuutuksenottajien maksettaviksi. Vakuutuskelpoisuus edellyttää, että vahingon riski on edunsaajasta riippumaton. Et siis voi juurikaan itse vaikuttaa siihen tapahtuuko riski juuri sinun kohdallasi vai jonkun toisen.

Tämän edellytyksen puuttuminen on syynä myös siihen, ettei liikeriskejä voida vakuuttaa. Jos vakuutus kattaisi kaikki vahingot, saattaisit ryhtyä uhkarohkeisiin hankkeisiin. Tällöin tappion kärsisi vakuutushtiö ja sen kautta muut vakuutuksenottajat, mutta päinvastaisessa tapauksessa sinä korjaisit mahdollisen voiton.

Riskin toiteutumisen todennäköisyys pitää myös olla ennustettavissa riittävän tarkasti. Tällöin on olemassa perusteet vakuutusmaksun määrittämiseksi ja riski voidaan vakuuttaa.

Vakuutuskelpoisuuden merkki on sekin, miten riski muuttuu ajan suhteessa. Jos se muuttuu ajan mukana ennalta arvaamattomasti, kuten esimerkiksi liikeriskit, vakutuusmaksua ei voida luotettavasti laskea eikä kyseistä riskiäkään vakuuttaa. Liikeriskithän riippuvat mm. sellaisista asioista kuten suhdannevaihteluista, kilpailutilanteesta, omista päätöksistäsi, jne.

Riskin harvinaisuus vaikuttaa vakuutuskelpoisuuteen. Jos vahingon toteutuminen on todennäköistä tai melko varmaa, olisi vakuutusmaksuna perittävä lähes saman suuruinen summa kuin maksettava korvaus. (Tällöin vakuutusturvakin jäisi olemattomaksi ja on hyvän vakuutustavan vastaista myydä vakuutuksia, joissa on olematon turva.). Tällöin ei vakuutuksen ottaminen tai myyminenkään ole enää järkevää.

 

Vakuutuskelpoisen riskin ominaisuuksia ovat siis:

 

toteutumisen todennäköisyys ennustettavissa

edunsaajasta riippumaton

ajallinen stabiliteetti

riskin harvinaisuus

 

 

Älä siis ihmettele miksei vakutuusyhtiö joka kerta mahdollisuuden saadessaan otakaan rahojasi ja pidä niitä.