Mää luulin kun mää ajattelin

Monet vahingot johtuvat loppujen lopuksi inhimillisestä virheestä jossain vaiheessa tapahtumien kulkua. Inhimillinen virhe voi syntyä monista erilaisista psykologisista syistä.

 

Tällaisia syitä voivat olla pienet suoritusvirheet, kuten:

 

  • virhesanonnat
  • kompastumiset
  • väärät otteet
  • ajatusvirheet
  • jne.

 

Ajatusvirheillä on yleensä yritystoiminnan kannalta yllä mainituista suurin vaikutus.

Ajattelu on sellaista henkistä toimintaa, joka syntyy, kun pyritään saavuttamaan jokin tavoite, mutta ei kyetä siihen muistissa olevien keinojen avulla. Ajattelu on siten rutiinista poikkeavaa toimintaa, uusissa tilanteissa käytettävä sopeutumismekanismi.

Ajatteluvirhe on sitä, että ajattelun tuloksena tehty ratkaisu ei tuotakaan sitä lopputulosta kuin on odotettu, tai lopputulos on odotettua huonompi. Asiat siis eivät ole menneet niin kuin oli ajateltu. Ei ole osattu ottaa kaikkia seikkoja huomioon tai päätelmät on tehty virheellisesti. Ajatteluvirheeksi voidaan useimmiten katsoa myös se, että ei ole ajateltu ollenkaan.

Huolimattoman ajattelun seuraukset voivat maksaa yritykselle merkittäviä summia, joko rahana tai jopa ihmishenkinä. Immateriaalinen informaatioyhteiskunta lisää ajatteluvirheiden määrää, sillä se edellyttää enemmän ajattelua. Rutiinitoimenpiteillä ei voi enää hoitaa suurinta osaa eteen tulevista ongelmista.

Onnettomuuksien syitä pohdittaessa on huomattu, että kaikki palautuu usein loppujen lopuksi virheelliseen ajatteluun. Virheellinen ajattelu puolestaan perustuu yleensä (kuten tietenkin ”virheetönkin” ajattelu) mielen alemmille informaationkäsittelyprosesseille, kuten muisti ja tarkkaavaisuus. Väärin havaittua tai muistettua lähtöoletusta ei yleensä voida oikealla päättelyllä korjata.

Tarkkaavaisuudella on aina omat rajoituksensa. Ihminen pystyy yleensä tarkkailemaan vain yhtä asiaa kerrallaan. Ihminen ei voi puhua ja laulaa yhtä aikaa, tai kuunnella kahta eri viestiä yhtä aikaa (tai ainakaan muistaa molempia). Tarkkaavaisuuden ulkopuolella olevat viestit jäävät usein ilman huomiota.

Muistin kapasiteetti on toinen ajattelua rajoittava ja ajatteluvirheitä synnyttävä tekijä. Ihminen muistaa irrallista, toisiinsa liittymätöntä tietoa yleensä vain muutaman tekijän. Näitä mieltämisyksiköitä ihminen muistaa neljä kappaletta riippumatta niiden koosta. On esimerkiksi yhtä helppoa muistaa niin neljä satunnaista kirjainta kuin neljä tutulla kielellä lausuttua lausetta. Mitä tutumpi asia, sitä suurempi kokonaisuus on helppo muistaa.

Helpoin tapa välttää ajatteluvirheitä on se, että lopetetaan ajattelu kokonaan. Toisaalta kaikki eivät voi käydä palkkatöissä suuressa organisaatiossa saati sitten valtion tai kunnan hommissa. Ajatteluriskejä voidaan toki vähentää muullakin tavalla kuin lähtemällä töihin Espoon kaupungille.

Paras ajatteluvirheiden vähentämisen keino on taitojen kehittäminen. Asiantuntija tekee paljon epätodennäköisemmin virheitä kuin aloittelija. Asiantuntijalla on muistissaan erilaisia ratkaisumalleja, joita hän voi suoraan käyttää tai, jotka auttavat tätä löytämään tehokkaita ratkaisuja. Asiantuntija voi näin kiertää lyhytkestoisen työmuistin rajoituksia.

Korkean kognitiivisen taidon hankkiminen kestää psykologisten tutkimusten mukaan noin kymmenen vuotta. Taitavat ajattelijat tarvitsevat hyvin laajan tehtäväspesifisen tietovaraston voidakseen vastata tehtäviensä edellyttämiin kysymyksiin.

 

Korkeatasoinen taito on siis hyvin harvojen saavutettavissa. Et kerta kaikkiaan viitsi keskittyä kovin moneen asiaan riittävän pitkää aikaa. Asiantuntijan aseman saavuttaaksesi sinun on keskityttävä tiukasti oman alasi hommiin ja jätettävä muut tehtävät muille. Usein ydintoimintaasi liittymättömät rutiinihommat kannattaa ulkoistaa. Mitä enemmän pääset keskittymään omiin hommiisi, sitä nopeammin voit tuplata katteesi. Todennäköisesti säästät myös ulkoistamasi toiminnon kustannuksia, kun käytät asiantuntijan palveluita.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s