Category: Strateginen johtaminen

Turvallisuus on tunnetta

Jarno Limnell kavereineen kirjoittaa turvallisuudesta, kirjassaan Kyberturvallisuus, jotakuinkin näin:

Turvallisuus on tavoitetila, johon pyritään tekemällä erilaisia turvallisuutta lisääviä toimia. Turvallisuudessa yhdityvät tunne, todellisuus ja opitut mallit sekä kykymme sietää erilaisia häiriö- ja kriisitilanteita.

Turvallisuuden tunne takoittaa sitä, miten turvalliseksi tunnemme itsemme tässä ympäristössä juuri tänään. Turvallisuuden tunne on subjektiivinen, eli sama tilanne voi toisessa ihmisessä aiheuttaa huomattavasti vahvemman turvattomuuden tunteen kuin toisessa.

Turvallisuuden tunne on henkilökohtainen mielikuva olotilasta, jossa tunnettua riskiä tai vaaraa ei merkittävässä määrin ole olemassa.

Pelkkä tunteen tuottaminen tai vahvistaminen ei turvallisuuden rakentamisessa riitä. Oleellinen osa turvallisuutta on todellisuus, eli miten asiat toisiasiallisesti ympäristössämme ovat.

Turvallisuus riippuu fyysisestä todellisuudesta ja kollektiivisesta ymmärryksestämme siitä, miten asiat oikeasti ovat.

Puutteellinen ymmärrys asioiden oikeasta tilasta voi johtaa turvallisuuden illuusioon. Tällöin tunnemme itsemme turvalliseksi, koska emme ole tietoisia asioiden tosellisesta tilasta.

Yhteiskunnan tai yrityksen arvopohja vaikuttaa siihen, millä vakavuudella ja millaisin toimenpitein turvallisuusasioihin koetaan tarpeelliseksi tarttua. Arvojen lisäksi turvallisuudessa on kyse opituista malleista, joilla turvallisuutta rakennetaan. Siis millaisia tapoja, prosesseja ja tekniikoita yhteiskunnassa tai yrityksessä halutaan vahvistaa turvallisuuden kohentamiseksi.

Keskeinen osa turvallisuutta on kykymme sietää erilaisia normaalista turvallisuuden tilasta poikkeavia häiriötilanteita. Kun sietokyky on vahva, eivät pienet tai suuretkaan häiriöt vaivaa liiaksi, eivätkä saa meitä paniikkiin.

Sietokyky muuttuu maailman muuttuessa. Esimerkiksi pitkääkään sähkökatkoa ei satakunta vuotta sitten olisi ehkä edes huomattu ja nyt se lamauttaa kaiken toiminnan jo hetkessä.

Jos turvallisuuden tasoa halutaan nostaa, on kehitystä tapahduttava kaikilla neljällä osa-alueella: tunteessa, todellisuudessa, malleissa ja sietokyvyssä.

Lisäksi ymmärryksen on muututtava ympärillä tapahtuvien muutosten mukaan. Mikäli emme ymmärrä ympärillämme tapahtuvia muutoksia, on turvallisuuden tunteemme vääriin oletuksiin perustuvia.

Turvallisuuden tuottaminen on jatkuva prosessi.

Lähde: Limnell, et. al., Kyberturvallisuus, Docendo 2014

Kilpailuttamaton vakuutus on kallis

Keskisuomalainen, 15.8.2015:

Pankki- ja vakuutusyhtiöt yrittävät usein houkutella asiakkaita hankkimaan kaikki palvelut yhdestä yhtiöstä tarjoamalla asiakkaille erilaisia keskittämisetuja. Vakuutusalan asiantuntija Pekka Puustisen mukaan yksittäisetkin vakuutukset kannattaa silti kilpailuttaa.

– Keskittäminen on yleensä helpoin tapa hankkia vakuutukset, mutta yleensä se ei ole halvin. Jos käyttää aikaa vakuutusten kilpailuttamiseen, löytää yleensä halvempia vaihtoehtoja.

Puustinen on työskennellyt vakuutustalouden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa, sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Hänet valittiin hiljattain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kehitysjohtajaksi.

Vaikka keskittämisestä yhteen vakuutusyhtiöön saa etuja, eivät vakuutusyhtiöt kuitenkaan yleensä kieltäydy myymästä yksittäisiäkään palveluita asiakkaalle. Silti esimerkiksi Turva tarjoaa joitain vakuutuspalveluita ainoastaan ammattiliittojen jäsenille.

– Vakuutusten vertailu on keskittämispolitiikasta huolimatta nykyään helpompaa kuin ennen sillä tieto löytyy netistä. Keskittämisedut eivät sotke vertailtavuutta paitsi psykologisessa mielessä, Puustinen toteaa.

Puustisen mukaan samat tuotteet ovat usein eri vakuutusyhtiöissä hyvin erihintaisia, mutta mistään yhtiöstä ei saa kaikkia tuotteita halvimmalla.

– Suosittelen ihmisiä tarkistamaan vaikkapa koti-, auto- ja lapsivakuutusten hinnat muista vakuutusyhtiöistä.

Joillain vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia pankkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittämällä vakuutukset yhteen firmaan voi saada tietystä pankista lainaa alhaisemmalla korolla tai talletuksilleen paremman koron. Tällaisia keskittämisetuja tarjoaa muun muassa OP-ryhmään kuuluva Pohjola. Lähi-Tapiola tarjoaa keskittämisetuja vakuutuksiin sijoitusrahastoista.

– Ostaja saattaa joutua liekaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistyösopimusten myötä, kun vakuutukset ja lainat on sidottu yhteen. Tällöin keskittäminen voi vaikuttaa esimerkiksi lainamarginaaleihin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa yleensä eniten säästää, kun kilpailuttaa jokaisen tuotteen erikseen.

Puustisen mukaan erityisesti yrittäjien kannattaisi kilpailuttaa vakuutuspalvelunsa.

– Esimerkiksi parturi-kampaaja voi säästää satoja ellei tuhansia euroja kilpailuttamalla pakolliset vakuutukset. Vaikka se nostaisikin lainamarginaaleja, kilpailuttamalla jää todennäköisesti voitolle.

Vakuutusasiakkaista merkittävä osuus keskittää vakuutuksensa yhteen vakuutusyhtiöön. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa keskittämisetuja saa noin 70 prosenttia asiakkaista, eli ainoastaan 30 prosenttia asiakkaista ei keskitä lainkaan. Suurempaa keskittämistä vaativalla etuohjelman kolmannella ja neljännellä tasolla on Lähi-Tapiolan mukaan hieman vajaa puolet asiakkaista.

Pohjolan vakuutusasiakkaista taas 73 prosenttia on myös yhtiön pankkiasiakkaita. Keskittämisasiakkaita on 52 prosenttia yhtiön vakuutusasiakkaista.

Projektin vakuuttaminen

 

Tavallisesti projektisopimuksessa edellytetään urakoitsijan ottamaa rakennus-, asennus- tai projektivakuutusta, sekä kolmannelle osapuolelle aiheutettujen vahinkojen varalta vastuuvakuutusta.

Usein käytetään englanninkielisiä nimiä CAR tai EAR (Construction All Risks ja Erection All Risks). Kuten nimikin kertoo on kyseessä ”kaikenvaranvakutuus”, joka korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.

Vakuutuksen kohteena on kaikki sopimuksen mukaiset työt ja toimitukset.

Vakuutusmäärä on urakkasumma. Jos urakkaan sisältyy tilaajan kustantamia materiaaleja, on niiden arvo lisättävä vakuutusmäärään.

Vakuutusta voidaan tarpeen mukaan laajentaa niin, että se kattaa myös ympäröivän- ja haltuun uskotun omaisuuden. Tämä koskee hankkeita, jotka toteutetaan jo olemassa oleville laitteille tai olemassa olevissa rakennuksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Myös raivauskuluja ja/tai kiirehtimiskuluja voidaan tarpeen mukaan sisällyttää vakuutukseen.

Projektivakuutus kattaa hankkeen aineelliset vahingot. Laatu, kapasiteetti, suorituskyky ja muut ominaisuudet katsotaan kaupallisiksi riskeiksi, joita ei voi vakuuttaa. Esimerkiksi sudeksi mennyttä työtä ei voi vakuuttaa. Tällöin vakuutusyhtiö kantaisi riskin liiketoiminnan tappioista, mutta yritys korjaisi voitot.

Suunnittelu-, materiaali- ja valmistusvirheistä aiheutuneita vaihkoja ei korvata edellä mainitusta syystä.

Projektin yhteydessä on aina vaarana myös, että kolmannelle osapuolelle aiheutetaan joko omaisuus-tai henkilövahinko. Tämän vuoksi sopimuksessa on tärkeää määrittää, että hankkeessa käytettävillä urakoitsijoilla on oltava voimassa oleva vastuuvakuutus koko hankkeen keston sekä takuukauden ajan, ja että vakuutusmäärä on riittävä.

Tavallisesti tilaaja asettaa jo sopimuksissa urakoitsijan vastuuvakuutukselle vähimmäisvakuutusmäärän.

Joitakin hankkeita toteutettaessa saattaa kolmannelle osapuolelle aiheutua väistämättä haittaa, kuluja tai tulojen menetystä. Tällaista ennakoitavissa olevaa haittaa ei voida kattaa vastuuvakuutuksella.

Projektivakuutus kattaa vain aineellisia vahinkoja. Mahdollisen omaisuusvahingon aiheuttaman projektin myöhästymisen aiheuttama budjetoidun katteen menetys voidaan vakuuttaa myöhästymiskeskeytysvakuutuksella.

Myöhästymiskeskeytysvakuutuksella voidaan varmistaa, että hankkeen tuotto myös vaingon jälkeen vastaisi suunniteltua tulosta, joka olisi saatu projektin tultua kaupalliseen käyttöön.

Riskienhallinnan ja vahingontorjuntatyön vuoksi on tärkeää tarkistaa erityisesti ne toiminnot, jotka ovat hankeen aikataulun kannalta kriittisiä.Tällaisia voi olla esimerkiksi materiaali- ja laitetoimitukset sekä rakennus- ja kokonpanotyöt.

Toimittajien ja urakoitsijoiden pätevyys ja kokemus kyseisen kaltaisista hankkeista on ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumiselle eli sille , pysyykö hanke aikataulussa ja ovatko hankkeen lopputulokset ominaisuuksiltaan ja kapasiteetiltaan sopimuksen mukaiset.

Projektivakuutuksella voidaan suojautua sellaisten riskien varalta, joilta ei voida huolellisesti suunnitellun vahingontorjuntatyön avulla eliminoida.

Lähde: If Risk Management Journal 1/2005

 

Kriisiviestintä

Talvivaaran kipsisakka-allasjupakassa meni lähes tulkoon kaikki pieleen. Niin käy pienemmissäkin ympyröissä, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön vesivahingon hoidossa. Kokemusta on!

Arkikielessä puhutaan usein kriittisistä tilanteista: vahinko oli vähällä tapahtua, tai ehti jo tapahtua, jokin lopputulos jäi riippumaan jostain ratkaisevasta käänteestä, joka sinäsä ei ollut merkittävä, mutta vaikutti siihen, mihin suuntaan tapahtumat lähtivät etenemään.

Kriittinen tekijä saattoi olla yksi askel (teko) kohtalokkaaseen suuntaan tai yksi sana kohtalokkaalla hetkellä.

Organisaation kriisi on ennakoimaton, voimakkaasti sen toimintoihin vaikuttava tai niitä uhkaava nopeasti etenevä tapahtumien kulku, jolle on ominaista syiden, seurausten ja ratkaisukeinojen moniselitteisyys.

Kriisin laukaisija voi olla jokin organisaation sisäinen tai ulkopuolinen tekijä, mutta itse kriisi liittyy usein organisaatioon kohdistuvaan kielteiseen julkisuuteen, joka uhkaa sen mainetta.

Kriisitiedottaminen on viestinnällisten ratkaisujen tekemistä tilanteissa, joissa jokin ennakoimaton, usein yhtäkkinen tapahtuma synnyttää ympäristössä tai yhteisön sisällä voimakkaan informaatiotarpeen. Se voi olla myös tarpeen tilanteissa, joissa tiedottamisen keinoin pyritään ohjaamaan julkisen keskustelun vaikutuksia organisaatiolle myönteiseen suuntaan.

Ihmiset kokevat kriisin sitä voimakkaampana mitä lähempänä tapahtuma on. Sitä vakavampi tapahtuma on mitä enemmän se koskee kokijaa itseään tai hänen läheisiään. Työtoveria tai naapuria kohdannut onnettomuus voi koskettaa enemmän kuin kaukana sattunut suurkatastrofi.

Kriisitilanteissa yleisö uskoo enemmän viranomaisten ja median antamaa tietoa kuin yrityksen tiedostusta. Mitä enemmän kriisi saa mediajulkisuutta sitä suurempana ja vahvempana yleisö pitää sitä.

Mitä enemmän faktoja sitä enemmän huhuja ja spekulointia.

Alla luettelo periaatteista ja ohjeista, jotka pätevät aina kun kielteinen julkisuus jonkin tapahtuman johdosta uhkaa organisaation normaalia toimintaa:

  • informoi kaikkia asianosaisia jatkuvasti tapahtumien edetessä
  • pidä oma organisaatio ajan tasalla tapahtumista
  • pidä aloite itselläsi, kerro ennen kuin kysytään
  • tuo julki halukkuutesi keskusteluun eri osapuolten kanssa
  • kanna vastuusi tilanteen hoitamisessa
  • kun puolustaudut, kuuntele ennen kuin puhut
  • kunnioita yleisöä, älä aliarvioi tai vähättele toista osapuolta
  • älä vähättele tapahtunutta
  • tunnusta virhe tai laiminlyönti
  • ennakoi median toiminta poikkeustilanteessa
  • pidä tiedotusvälineet ajan tasalla

Kun toimit mediajulkisuudessa:

  • pysy tosiasioissa: älä vähättele, paisuttele äläkä selittele
  • puhu totta – totuus paljastuu lopulta kuitenkin
  • tiedota tasapuolisesti: kunnioita tiedotusvälineiden ja yleisön oikeutta saada tietoa
  • ennakoi lausunnoissasi tiedotusvälineiden ja yleisön näkökulmaa
  • seuraa uutisia, korjaa virheelliset tiedot
  • huolehdi tiedottamisen jatkumisesta tilanteen lauettua

Lähde: Lehtonen, Kriisiviestintä, Mainostajien liitto, 1999

Tietoriskien hallintajärjestelmä

Riskien hallinnan periaatteita noudattaen yrityksessä pitää olla selvillä erilaisten tietoriskien ja yllättävien tilanteiden estäminen, tilanteen hallinnan ja korjaamisen menettelyt, järjestelyt, keinot ja ratkaisut.

Tietoriskien tunnistamisen yhteydessä selvitetään nykyisin noudatettavat käytännöt ja menettelyt sekä käytettävät suojauskeinot ja järjestelyt.

Tietoriskien analysoinnissa arvioidaan toiminnan haavoittuvuutta ja tilanteen toteutumisen mahdollisuutta.

Toiminnan parantamisessa suunnitellaan kehitettävät uudet tarpeelliset menettelyt ja keinot.

Eri toimiyksiköissä pitää tietää tietoriskien hallinnoimiseksi ja torjumiseksi, mitä riskejä torjutaan, mitkä ovat kriittisimmät riskit ja miten niitä torjutaan.

Ihmisten tietoisuuden ja toimintatapojen sekä eri suojauskeinojen integrointi takaa tiedon suojaamisen vääristymisiltä tai tiedon joutumisen asiattomien haltuun.

Kaikki keinot tähtäävät yhdessä käytettynä siihen, että yritykselle tärkeät toimintayksiköissa käsiteltävät tiedot säilyvät oikeina ja käytettävissä sekä vain niiden käytössä, joille tiedot työtehtävien tekemisessä kuuluvat.

Näin voidaan varmistaa tietoriskien hallinta ja osaltaan taata yrityksen kilpailukyky ja suojata yritykselle tärkeä tieto asiattomilta ja kilpailijoilta.

Erilaisia teknisiä ratkaisuja on tarjolla useita, joista yrityksen tulee osata koota omaan toimintaansa tarkoituksenmukaiset ja yhteensopivat keinot.

Tietoturvallisuuden hallintataso riippuu toimintayksikön valmiuksista ja käytännöistä.

Eri tavoista ja ratkaisuista syntyy yritykselle se taso, jolla toimitaa ja omaisuutta suoljataan ja se suojaustoimien varasto, joka on käytettävissä.

Kaikkia eri suojaustapoja, -ohjeita, -menettelyjä, -keinoja ja -ratkaisuja nimitetään myös kontrolleiksi, keinovarastoksi, kontrollipooliksi.

Tämä kokonaisuus on tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, jonka tasoa ja riittävyyttä suhteessa toimintaan voidaan arvioida.

Arvioinnissa tehdään helposti virhe siinä, kun jätetään tunnistamatta todelliset tietoriskit, käytössä olevat kontrollit ja toteutuneet toimintaa häirinneet tilanteen ja kun arvioidaan tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää toiminnasta irrallisena järjestelmänä – joko teknisinä ratkaisuina tai toimintaohjeina.

Koska tietoriskien hallinta vaatii ihmisten johtamista, sovittujen käytäntöjen ja menettelyjen noudattamista, teknisiä ratkaisuja ja muita suojausjärjestelyjä, on tietoturvallisuuden hallintataso aina erilainen eri toimintayksiköissä.

Johdolle on lupa esittää vain totuudenmukaista tietoa. Vain yhteenveto, joka sisältää analysoinnit kriittisten ja tärkeiden toimintayksiköiden tietoriskeistä, niiden vaikutuksesta ja hallinnan tasosta, kuvaa ammattimaista analysointia ja kyvykkyyttä.

Lähde: Tuija Kyrölä, Esimien ja tietoriskien hallinta, WSOY, 2001

Yrityksen turvallisuuden kehittäminen

Liiketoiminnan turvallisuutta voidaan taata mm.

  • ydintoiminnan varmistamisella
  • tilojen suojaamisella
  • toimintaedellytysten varmistamisella
  • työntekijöiden riskitietoisuuden ja valmiuksien kehittämisellä
  • liikesuhteissa käyttäytymisen ohjeilla
  • varajärjestelyjen ennakkosuunnittelulla

Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää ydintoiminnan, kuten tuotannon ja tuotekehityksen varmistamista. Eismerkiksi tehtaassa koneiden kunnossapitoa, työvaiheiden ohjaamista, henkilöstön osaamisen ylläpitoa, jne.

Edellä oleva tarkoittaa yleensä elintärkeiden järjestelmien, tietojan ja yhteyksien toiminnan hallintaa ja henkilöstön osaamisen ylläpitoa.

Kiinteistössä, kuten toimistossa, asiakas- ja muissa työtiloissa, tulee sallia liikkuminen ainoastaan ennalta tunnistetuille henkilöille.

Työvälineiden ja muun omaisuuden tulee säilyä ehjänä ja käyttökuntoisena.

Toimintaedellytykset, kuten sähkön- ja vedensaati tulee varmistaa.

Kiinteistöä ja ympäristöä uhkaaviin vaaroihin, kuten tulipaloihin tulee varautua.

Henkilöstön riskitietoisuus ja toimintakyky takaavat yllättävissäkin tilanteissa oikean toiminnan. Siksi on tärkeää, että rekrytoinnissa arvioidaan henkilöiden luotettavuus ja lojaalisuus ja että valmiukisista huolehditaan säännöllisesti kouluttamalla ja tiedottamalla työpaikalla, liikesuhteissa ja vapaa-ajalla noudattettavista käytännöistä ja toimintaohjeista.

On myös tärkeää seurata työkykyä ja huolehtia fyysisestä suojauksesta noudattamalla turvallisuusmääräyksiä.

Matkustamiseen ja ulkomaankomennuksiin liittyvät riskit ja turvalliset käytännöt tulee selvittää henkilöstölle.

Henkilöstön riskitietoisuuden taso ja kehittyminen voidaan koota yrityksen osaamistietokantaan.

Ulkopuoliset, kuten kilpailijat ja liikekumppanit ovat kiinnostuneita yrityksen toiminnan tiedoista ja osaavista ihmisistä. Liikesuhteissa toimittaessa on noudatettava yrityksen johdon määrittelemää suojaustasoa.

On tärkeää sopia yhteisistä käytännöistä, liittää ne sopimuksiin sekä sopia väärinkäyttötapauksille vahingonkorvaus tai sakko.

Varajärjestelyjen suunnittelulla varaudutaan kriittisten ja tärkeiden toimintojen jatkamiseen yllättävissä tilanteissa. Toimenpiteet kuvataan tärkeiden toimintojen toipumissuunnitemissa.

Vastuulliesn koordinoijan on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde eri yritysten asiantuntijoihin ja viranomaisiin. Riskien hallintatehtävissä on huolehdittava mys varahenkilöjärjestelyistä esimerkiksi sillä, että vastuullisen tulee dokumentoida toimintansa ja jakaa tietoa ainakin esimiehelleen.

Riskienhallinnan koordinoijan on tärkeää suunnata painopistettä henkilöstön aiheuttamien tahattomien tai tahallisten tilanteiden, jopa rikosten, estämiseen eikä ainoastaan ulkoisten uhkien torjuntaan.

Jokainen julkisuuteen tullut sisäinen rikosepäily mustaa yrityksen mainetta,

Riskien hallinnan ohjaaminen vain ulkoisten uhkien torjuntaan mahdollistaa sisäisten virheiden jatkumisen.

Erityisesti yrityksen omistajien ja sijoittajien tulee kiinnittää huomio riskien hallintatyön painopisteiden analysointiin.

 Lähde: Tuija Kyrölä, Esimies ja tietoriskien hallinta, WSOY 2001

Vakuutusten kilpailuttaminen

Moni ei viitsi kilpailuttaa vakuutusturvaansa, koska vakuutusten vertaileminen on niin työlästä ja hankalaa. Vaihtoehtoja on liikaa, eikä niitä pienellä präntättyjä kuitenkaan kukaan jaksa lukea.

On paljon helpompi ostaa sitä mitä ovesta sisään kaatunut vakuutuskauppias sattuu tarjoamaan, ja kiroilla vasta sitten kun vakuutus ei korvannutkaan mitään.

”Ostaminen on raskasta työtä. Asiantuntijan on karsittava vaihtoehdot asiakkaan puolesta enintään muutamaan.” sanoo Jari Parantainen.

Tuohon ajatukseen sisältyy vakuutumeklaritoiminnan kilpailutuspalvelun koko idea.

Meklarin työtä on karsia pois sellaiset vakuutusvaihtoehdot, jotka eivät kertakaikkiaan sovi asiakaan tilanteeseen tai budjettiin. Muutamasta jäljelle jääneestä vaihtoehdosta onkin sitten jo paljon helpompi valita se itselle sopiva.

Vakuutusturva kannattaa kilpailuttaa vakuutuslaji kerrallaan, vaikka vakuutusyhtiöt milellään antavatkin vain ns. kokonaistarjouksia. Kokonaistarjous kuulostaa siltä, että se olisi kokonaisedullinen paketti. Näin ei kuitenkaan ole.

Eri vakuutuslajien hinnat vaihtelevat yhtiöittäin huomattavastikin, vaikka kokonaisuutena tarkastellen hinnat voivat olla samalla tasolla. Ongelmaksi muodostuukin se, että yhtiöt eivät hevin myönnä yksittäisiä vakuutuksia, joita on tarjottu kokonaispaketin osina.

Pala kerrallaan kilpailuttamalla vältetään tämä onglema. Lisäksi vakuutusten valinta helpottuu, kun se voidaan tehdä pienemmästä määrästä vaihtoehtoja.

Useimmiten asiakkaan vakuutusturva voidaan rakentaa optimaaliseksi vain valitsemalla eri yhtiöiden tuotteita eri tarkoituksiin. Yhden yhtiön kokonaispaketilla harvoin saavutetaan parasta mahdollista turvaa, eikä taatusti optimaalisinta hinta/ laatu -suhdetta.

Vakuutusten sijoittaminen useampaan vakuutusyhtiöön ei myöskään tee asioiden hoidosta yhtään sen vaikeampaa kuin jos ne olisivat yhdessä yhtiössä, vaikka näin helposti annetaankin ymmärtää. Ei, hoidit vakuutuksesi sitten itse tai meklarin avustuksella.

Onhan yhdenkin vakuutusyhtiön sisällä tapaturma-asiat hoidettava tapaturmavakuutusosastolla, vastuuvakuutusasiat vastuuvakuutusosastolla, autovakuutusasiat autovakuutusosastolla, jne. Ja vahingot vielä erikseen samanlaisen jaon mukaisesti eri paikoissa.

Nimetty yhteyshenkilökään ei paljoa auta, vaikka hänet joskus tavoittaisikin. Samaa reittiä asiat kulkevat joka tapauksessa. Ja voisin vaikka lyödä vetoa, että vakuutusyhtiön yhteyshenkilö ei kovin innokkaasti pidä asiakkaan puolia omaa työnantajaansa vastaan jos tulee erimielisyyksiä esimerkiksi vahinkojen korvaamisesta.

 

Kilpailuta vakuutusturvasi. Se kannattaa. Ota tarkasteluun yksi osa-alue kerrallaan niin projekti ei paisu hallitsemattoman laajaksi ja päätöksenteko on helpompaa.