Sinä itse.

Kaikissa vahingoissa on aina osallisena inhimillinen tekijä. Vaikka yritätkin useimmiten selittää, että en se minä ollut ja jos olikin, se oli vahinko, loppujen lopuksi vahinko on syntynyt jonkin päätöksesi seurauksena.

Voit vaikka päättää pysäköidä autosi johonkin tiettyyn pysäköintiruutuun ja aamulla huomaat, että juuri siinä ruudussa ollutta autoa on kolhittu. Autoasi ei olisi kolhittu, jos olisit pysäköinyt sen viereiseen ruutuun.

Väittämä saattaa tuntua äkkiseltään kaukaa haetulta, mutta kun vahinkoon johtaneita syitä pengotaan riittävän pitkälle, aina löytyy inhimillinen päätös, jonka seurauksena vahinko on syntynyt. Ja jota ilman sitä ei olisi syntynyt.

Joskus riski otetaan tieten tahtoen jonkin toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos tapahtumien kulku kääntyykin kielteiseksi, riskin negatiiviset seuraukset toteutuvat. Taustalla on päätös ryhtyä riskialttiiseen toimintaan.

Joskus riski toteutuu puolivahingossa. Et välttämättä ole aikonut tahallasi polttaa tehdastasi, mutta syystä tai toisesta seinustalle jätetty lavakasa syttyy palamaan ja palo leviää ilmastointikanavia pitkin koko tehdasrakennukseen. Taustalla on päätös säilyttää lavoja rakennuksen seinustalla. Päätös voi olla myös tehdasalueen aitaamatta jättäminen.

Saman tyyppinen päätös on tehty myös silloin, kun lastauslaitureille on jätetty palavaa materiaalia huligaanien ja pikkupoikien sytytettäviksi.

Esimerkkejä voi keksiä loputtomasti: kahvinkeitin on unohtunut yöksi päälle, koneen tai laitteen sähkövikoja ei ole korjattu (kun ne kerran toimivat vippaskonstien avulla), ikkuna tai ovi on jäänyt lukitsematta, jne. Usein tällaisten huolimattomuuksien syyksi kerrotaan kiire. Taustalla on kuitenkin aina inhimillinen päätös.

Riski ei koskaan synny itsestään, vaan aina ihmisten päätösten seurauksena. Vahinkoon johtanutta päätöstä voidaan siten pitää virheellisenä. Virheellinen päätös syntyy aina virheellisen ajattelun seurauksena.

Paras ajatteluvirheiden vähentämisen keino on taitojen kehittäminen. Asiantuntija tekee paljon epätodennäköisemmin virheitä kuin aloittelija. Asiantuntijalla on muistissaan erilaisia ratkaisumalleja, joita hän voi suoraan käyttää tai, jotka auttavat tätä löytämään tehokkaita ratkaisuja.

Korkean kognitiivisen taidon hankkiminen kestää psykologisten tutkimusten mukaan noin kymmenen vuotta. Taitavat ajattelijat tarvitsevat hyvin laajan tehtäväspesifisen tietovaraston voidakseen vastata tehtäviensä edellyttämiin kysymyksiin

Asiantuntija voi yleensä kiertää lyhytkestoisen työmuistin rajoituksia ja toiminta tapahtuu automaattisesti. Vähän kuin polkupyörällä tai autolla ajettaessa, jolloin itse ajamista ei tarvitse aktiivisesti ajatella.

Koulutuksella, motivoinnilla ja harjoituksilla voidaan automatisoida ajatusmalleja ja toimintaa siten, että ajatteluvirheiden ja sitä myöten virheellisten päätösten aiheuttamat vahingot vähenevät. Yksinkertaisemmin: Vahingot vähenevät.