Yrityksissä ja kotona on herkkiä elektronisia laitteita, joiden korjaaminen vaikkapa ukkosen jäljiltä maksaa usein enemmän kuin uusi vastaava laite. Lisäksi uhkana on laitteen muistiin tallennettujen tietojen menettäminen.

Sähköisiä häiriöitä voi välittyä elektronisiin laitteisiin sähkö-, puhelin- ja tietoliikenneverkoista tai antenniverkosta.

Salamaniskun ei tarvitse osua suoraan rakennukseen. Korkea jännite voi syntyä myös salamaniskusta avojohtoon tai pilvien välisestä salamaniskusta.

Jännitehäiriöitä voi aiheutua myös vahvavirtalaitteiden kytkemisestä ja katkaisemisesta.

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksesta johtimiin voi muodostua laitteita rikkova ylijännite, joka voi kulkeutua pitkänkin matkan päähän iskupaikasta.

Sähköilmiövahinko voi syntyä myös siten, että sähkölaitoksen jossain laitteessa, sähkönjakeluverkossa tai muuntajassa sattuvan toimintahäiriön vuoksi syntyy yli- tai alijännitettä tai häiriö aiheuttaa oiko- tai maasulun, jolloin verkkoon kytkettynä ollut muu sähkölaite vaurioituu.

Sähköilmiövakuutus sisältyy All Risks, eli täysturvavakuutuksiin. Ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa sitä ei välttämättä ole, ellei nimenomaan ole valittu sähköilmiövakuutusta mukaan turvalaajuuteen.

Sähköilmiövakuutus voi joksus sisältyä palovakuutukseen tai luonnonilmiövakuutukseen.

Muuta kuin täysturvavakuutusta otettaessa on syytä tarkistaa vakuutusehdoista kuuluuko sähköilmiövakuutus kokonaisuuteen. Samoin kannattaa menetellä vertailtaessa eri vakuutusyhtiöiden tuotteita keskenään. Samalta näyttävä kokoniasuus ei välttämättä sisäläkään samoja vakuutusturvia.

Monissa tapauksissa rikkoutunut sähkölaite on osa muuta laitetta. Jos pelkän rikkoutuneen sähkölaitteen (vaikka sähkömoottorin) korjaaminen rikkomatta koko laitekkonaisuutta on mahdotonta, korvataan yleensä koko laitekokonaisus (esimerkiksi kompressori, ohjelmakoneisto tai kiertovesipumppu).

Lähde: Pellikka et al, Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus 1998