Tagged: myrskyvahinko

Kuka maksaa kun myrsky vei sähköt ja katon?

MTV3, 4.1.2011

Tapaninpäivän myrsky on aiheuttanut suomalaisille useita tuhansia vahinkoja. Tähän mennessä vakuutusyhtiöihin on tullut noin 18 000 vahinkoilmoitusta. Vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöistä on hankala antaa yleispäteviä suuntaviivoja. Korvauspäätökset ovat aina tapauskohtaisia ja riippuvaisia asiakkaan valitsemista vakuutusehdoista ja vakuutusturvasta.

MTV3 Uutiset tiedusteli muutamilta suurimmilta vakuutusyhtiöiltä tapauksia, joissa vakuutusyhtiöiden korvauskäytännöt ovat kuitenkin jokseenkin yleispäteviä. Jos myrskytuuli riepottelee talonkattoa ja irrottaa kattopeltejä tai muita rakenteita, voi asukas olla kohtalaisen rauhallisin mielin. – Tämäntyyppiset vahingot ovat korvattavissa luonnonilmiöturvista riippumatta siitä, millainen kyseinen turva on. Syy on se, että viimeaikaiset myrskyt ovat useimmilla alueilla ylittäneet myrskykriteerin 20 m/sekunnissa. Tällöin suppeammatkin turvat korvaavat edellämainitun kaltaisia vahinkoja, kertoo Pohjola Vakuutuksen yksityisvahinkoyksikön päällikkö Mika Laapotti.

Joissain vakuutuksissa korvaamiseen riittää vahinkopaikalla vallinnut voimakas tuuli, joka on aiheuttanut vahingon.

Jos myrsky kaataa naapuritontilla kasvaneen puun oman talon päälle ja aiheuttaa vahinkoa, naapurin vastuuvakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa vahinkoja. – Vastuuvakuutuksen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että naapuri, jonka tontilta puu katuu, olisi menetellyt jollain tapaa tuottamuksellisesti eli esimerkiksi laiminlyönyt puun kaatamisen ajallaan, vaikka olisi tiennyt sen lahoksi. Varsin usein tämäntyyppistä tuottamusta ei ole osoitettavissa, vaan kärsijän on yritettävä hyödyntää omaa vakuutustaan tai sitten hän joutuu maksamaan vahingot itse, sanoo Laapotti.

Sähköt poikki – vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon? Jos myrsky katkaisee sähköt kodista ja asuminen omassa kodissa keskeytyy, kuka maksaa asumisen keskeytymiskulut? Yleensä vakuutusyhtiö maksaa hotellievakon vain vuotovahingon tai palovahingon yhteydessä. Myrskyvahingon takia syntyy harvemmin sellaista tilannetta, että kotona ei voisi asua. Ifin vakuutusjohtaja Veli-Pekka Kemppinen kertoo Ifillä linjatun, että jos itsestä riippumaton sähkökatkos aiheuttaa kohtuutonta haittaa, maksetaan asumisen keskeytymisestä korvausta. Jos sähköttömyyden seurauksena asunnon lämpötila laskee huomattavan alas, ruuanlaitto ei ole mahdollista (sähköhella) ja veden tai ainakin lämpimän veden saanti estyy, voidaan muualla asumisesta syntyviä kuluja korvata. Kohtuuton haitta tarkoittaa tässä tapauksessa terveys- tai muita riskejä, joita hankalat asumisolot voivat tietää esimerkiksi perheille, joissa on hyvin pieniä lapsia. Tällaisissa tapauksissa korvauksista pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. – Se, että mennään hotelliin ja lähetetään lasku vakuutusyhtiölle jälkikäteen, ei toimi. Hotellievakolle pitää aina olla selvästi perusteltu ja vakavahko syy.Se, että sähköt ovat poikki ja on epämukavaa, ei missään tapauksessa riitä hotelliasumisen korvaamiseen, sanoo Kemppinen. Aggregaattikaupoille – kuka maksaa?

Aggregaatin ostamisesta tai vuokraamisesta on mahdollista saada vakuutusyhtiöltä korvausta jälkikäteen, jos aggregaatin käytöllä on pystytty estämään esimerkiksi rakennuksen putkiston jäätyminen tai muu laaja-alainen jäätymisvahinko. – Jos esimerkiksi putkiston jäätymisen ehkäisemiseksi vuokrataan laitteita, korvataan kulut vakuutuksesta. Jos ainoa mahdollisuus on aggregaatin ostaminen, voidaan korvata osa sen hankintakulusta. Hankintakulut korvataan vain osittain siksi, että laitteet jäävät asiakkaalle. Aggregaatin polttoainekustannukset tulisi joka tapauksessa korvata, mutta se vaatii myös sen, että on ollut kovat pakkaset, sanoo Kemppinen. – Mutta se, että halutaan sähköä vain mukavuuden takia, ei täytä korvaamisen vaatimusta.

Korvataanko sulaneet pakasteet? Pakasteet säilyvät pitkäänkin käyttökelpoisina, jos pakastimet vain malttaa pitää kiinni sähkökatkoksen aikana. Aggregaatin vuokraaminen on kuitenkin perusteltua, jos pakasteiden sulaminen saadaan aggregaatin avulla estettyä. – Tällaisessa tilanteessa olemme maksaneet aggregaatin vuokrakuluja, sanoo Kemppinen. Jos asiakas ostaa aggregaatin, voidaan joskus harvoin korvata hankintakuluja osittain. Kuluttajaviraston mukaan tietyissä tilanteissa voi hakea myös sähköyhtiöiltä korvauksia sulaneista pakasteista. Toisaalta voi käydä myös niin, että sähköyhtiöt pitävät Tapaninpäivän kaltaista myrskyä force majeure -esteenä. Sähköyhtiöt eivät toisin sanoen näe, että heille syntyisi korvausvelvollisuutta.

Metsävakuutusten ehdoissa on eroja

Maaseudun tulevaisuus 28.12.2011:

Aiempia vuosia useammalla on nyt metsävakuutus, sillä yhä useampi on vakuuttanut tilansa.

Jos myrsky on kaatanut metsää, metsävakuutuksesta voi saada osan vahingosta korvattua.  Menettelytavat ja vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin.

Kesän 2010 myrskyjen jälkeen metsävakuutuksia otettiin paljon, kattavuus on noussut kolmasosasta 45 prosenttiin.

Vakuutusyhtiöihin on jo tullut satoja yhdeydenottoja metsätuhojen tiimoilta. Puhenlinpalveluissa on ruuhkaa, joten vahinkoilmoitus kannattaa tehdä verkossa.

Tapiolasta kerrotaan, että nyt suuria täystuhoja ei juuri ole, mutta pienempiä vahinkoja on lukumääräisesti paljon.

Metsävahingon ilmoittamisella ja myrskypuun korjuulla ei ole tulenpalavaa kiirettä. Talvella puu säilyy laadukkaana eikä hyönteistuhojen vaaraakaan ole.

Metsävakuutuksista vain osa kattaa myrskytuhot. Ensimmäinen askel ennen yhteydenottoa vakuutusyhtiöön on tuhon toteaminen. Pieniä, alle 15 kuutiometrin tuhoja ei korvata. Raja alkaa olla ylittynyt, jos 20–30 tukkipuuta on kaatunut.

On syytä myös tarkistaa, että tilalla todella on myrskytuhot kattava vakuutus voimassa. Tarkka menettelytapa vaihtelee yhtiöittäin. Alle on koottu tärkeimmät tiedot neljästä vakuutusyhtiöstä.

Tapiola

Alle 100 kuutiometrin vahingossa riittää asiakkaan oma arvio vahinkopuuston määrästä.

100–300 kuution varttuneen puuston vahingoissa ei tarvita metsävahinkoarviota, mittaustodistus riittää.

Yli 300 kuution vahingosta, tai jos se on osunut nuoreen kasvatusmetsään, on tehtävä vahinkoarvio.

Tapiola pyytää arvion tarvittaessa. Nyt poikkeustilanteessa puunkorjuun voi aloittaa välittömästi ennen arviota.

Vahinko voidaan korvata hakkuukoneen mittalistan perusteella tai vahinkoarvio pyytää jälkikäteen.

Myrskytuhopuut korjataan omalle mittalistalle, jotta vahinkojen myöhempi arvioiminen on helpompaa.

Nuoremmat 02-03 -kehitysluokan vahinkokuviot kannattaa hakata erikseen omalle listalleen, jotta odotusarvolisän laskeminen helpottuu.

Enimmäiskorvausmäärät 15 tai 26 euroa kiintokuutiota kohti.

Mahdollinen odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä enimmäiskorvauksen lisäksi.

Vahinkoarviota voi tarkentaa jälkikäteen, jos sille on tarvetta.

OP Pohjola

Jos myrskyn kaatamia puita on enintään sata, ilmoita kaatuneista puista puulaji, läpimitta rinnankorkeudelta mitattuna ja puun koko pituus.

Mikäli kaatuneita puita on enemmän tai puiden mittaaminen itse on mahdotonta, vahingosta tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen tekemä vahinkoarvio.

Arviopyynnön metsänhoitoyhdistykseen tekee pääsääntöisesti Pohjolan vahinkokäsittelijä, mutta suuressa vahingossa sen voi pyytää itse. Puiden raivauksen voi aloittaa ja niiden myynnistä sopia heti kun vahinkoilmoitus on tehty Pohjolaan.

Enimmäiskorvaukset ovat 16, 23 tai 32 euroa kuutiometriltä.

IF

Korvaus riippuu vahingoitetun puun määrästä ja puulajista.

Enimmäiskorvaus 11, 15 tai 20 euroa kuutiolta.

Vahinkoarvion tekee metsänhoitoyhdistys. Myös korjuukoneen tietoihin perustuva mittaustodistus käy.

Korvattavan tuhon alaraja 15 kuutiota, taimikossa 0,5 hehtaaria.

Lähivakuutus

Ensin kannattaa tehdä vahinkoilmoitus puhelimitse, toimistossa tai netissä.

Metsänomistaja voi tilata vahinkoarvion metsänhoitoyhdistykseltä tai muulta arvioita työkseen tekevältä, riippumattomalta metsäammattilaiselta.

Enimmäiskorvaus on 14, 22 tai 30 euroa kuutiolta.

Lopullinen korvaus selviää, kun tuhopuut saadaan myytyä. Jos vahingon arvo ylittää enimmäiskorvauksen selvästi, korvaus voidaan maksaa heti.

Myrskyvahingot fiksusti, ainakin Fenniassa

Ainakin Fennia oheistaa viimeaikaisten myrskyjen aiheuttamien vahinkojen hoitamisen fiksusti:

1. Toimita vahinkoon liittyviä valokuvia vakuutusyhtiöön, mikäli mahdollista.

2. Rakennusten päälle kaatuneet puut ja niiden lähellä olevat kaatumisvaarassa olevat puut saa raivauttaa pois. (Vakuutus korvaa raivaamisesta aiheutuvat kustannukset.) Kenenkään turvallisuutta ei saa vaarantaa.

3. Asiakkaalla on myös mahdollisuus saada korvausta itse tehdystä myrskyvahingon raivaus- tai korjaustöistä 10e/h, sikäli kun ne kuuluvat vakuutuksen korvauspiiriin ja osaaminen riittää turvalliseen raivaukseen.

4. Jatkovahinkojen estotoimiin liittyy vuotavien kattojen suojaus. Mikäli asiakas ei pysty tätä itse tekemään, hän voi kääntyä rakennusliikkeen tai muun vastaavan ammattilaisen puoleen.

5. Suurten rakennusvahinkojen osalta pitää estää jatkovahingot (muista kuvat).  Tämän jälkeen on varattava tekniselle tarkastajalle mahdollisuus tarkastaa vahingot ennen varsinaisen korjauksien aloittamista.

6. Suuremmissa metsävahingoissa kannattaa olla suoraan yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen vahingon määrittämistä varten. (Pienet metsävauriot voidaan korvata valokuvien tai muun vastaavan todistuksen perusteella.)

7. Ajoneuvo-, vene-, ja kuljetusvahingot  tarkastaa  SVT. Asiakas voi tehdä itse ajanvarauksen lähimmälle tarkastusasemalle, http://www.svt.fi/