Taas kopsahti postilaatikkoon Finanssivalvonnan lasku valvontamaksusta, 1.180€. Eihän tuo paljoa tunnu, jos laskutat 1.000.000€ vuodessa, mutta pienelle, yhden miehen meklaritoimistolle tuokin maksu tekee tuntuvan loven kassaan.

Ote laista Finanssivalvonnan valvontamaksusta 19.12.2008/879:

6 §

Muun maksuvelvollisen perusmaksu

Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

vakuutusedustuksesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusmeklari ……. 1 000 euroa

Perusmaksua korotetaan 180 euroa jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden.

 

Lainsäätäjä lienee ollut a) vakuutusyhtiöiden lobbauksen alainen, b) muuten vain isojen toimijoiden asialla. Kyseessä oleva valvontamaksu pitäisi paremminkin perustua liikevaihtoon tai muuhun yrityksen toiminnan laajuutta kuvaavaan suureeseen, kuin kiinteään ”vuosimaksuun” yrityksen koosta riippumatta. Nykyinen vaihtoehto ei kohtele tasapuolisesti alalla toimijoita.

Yksi vaihtoehto olisi, että valvontamaksusta vapautettaisiin alle tietyn liikevaihdon tekevät yritykset ja maksua huojennettaisiin samalla tavalla kuin arvonlisäveroa, pikkuhiljaa vähentyen aina liikevaihdon kasvaessa. Tällöin aloittavallekin yrittäjälle annettaisiin positiivista kannustusta aloittaa vakuutusmeklarina.

Tuskin tuohon maksuun sentään kenenkään yritystoiminta kaatuu, mutta jonkinlainen oikeudenmukaisuus tässäkin asiassa olisi parempi vaihtoehto kuin kaavamaisen maksun kerääminen kaikilta valvottavilta toiminnan laajuuteen katsomatta. Tuskin Finanssivalvontakaan pelkästään vakuutusmeklareiden valvontamaksuilla elää. Ehkä ei edes koko vakuutusalalta keräämillään maksuilla.

 

”Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Suurin osa kustannuksista katetaan siis erilaisilla toimenpidemaksuilla sekä erityisillä valvonnan kohteilta perittävillä veroluonteisilla valvontamaksuilla.”

 

 

Kiinteä valvontamaksu tulisi poistaa ensi tilassa, ja siirtyä suhteelliseen maksuun. Sen perusteena voisi olla liikevaihto, rekisteröityjen meklareiden määrä, tai joku muu toiminnan laajuutta kuvaava arvo.

 

* Rikastumiskielto on vahingonkorvausoikeudellinen periaate, jonka mukaan vahinkoa kärsinyt ei saa hyötyä vahingostaan.