Tagged: Vakuuttaminen

Vesitetty vakuutus

Yle Uutiset kertoi 23.10.2016 likennevakuutuksen uudistuksesta, joka on tulossa voimaan ensi vuonna.

Jatkossa liikenne- (ja auto-) vakuutuksista poistuu nykyisenlainen bonusjärjestelmä ja tilalle tulee henkilökohtaisen vahinkohistorian tarkastelu.

Vakuutusyhtiöt ovat pikkuhiljaa siirtyneet muutenkin yhä enenevässä määrin käyttämään yksilöllisiä vahinkotilastoja kaikissa vakuutuksissa. Varsinkin yrityksillä.

Yhtiöt perustelevat käytäntöä sillä, että vakuutuksesta perittävällä maksulla tulee pystyä korvaaman sattuneet vahingot.

Vakuuttamisen perusajatus, vahinkokustannusten jakaminen suuren vakuutuksenottajajoukon kesken, vesittyy ja vakuuttamisesta tulee puhdasta rahastusta, jolloin vakuutuksenottaja ei käytännössä ”hyödy” vakuutuksesta mitenkään.

Vakuutusoppi -kirjan mukaan vakuutus on märitelty seuraavasti:

”Tietyn riskin alaiset yksiköt, vakuutuksenottajat, sopivat vahinkojen tasaamiseen erikoistuneen laitoksen, vakuutuslaitoksen eli vakuutuksenantajan, kanssa siitä, että riskin toteutuessa vakuutuksenantaja korvaa siitä aiheutuneen vahingon. Korvauksensaantioikeuden vastikkeeksi vakuutuksenottajat suorittavat vakuutusmaksun vakuutuksenantajalle.”

Tavanomaiseen vakuutuksen määrittelyyn kuuluu vaatimus, että järjestelyn tulee koskea lukuisia riskiyksiköitä ja yleensä useita vakuutuksenottajia.

Se, että kaksi osapuolta tekee keskenään sopimuksen mahdollisen vahingon korvaamisesta, ei tee sopimuksesta vakuutusta.

Vaatimus, että vakuutusmaksun on katettava vahinkokustannukset yhä pienemmissä yksiköissä, esimerkiksi vakuutuksenottajakohtaisesti tai jopa sopimuskohtaisesti, ei täytä vakuutuksen tunnusmerkistöä.

Vakuutuksen alkuperäisen tarkoituksen mukaan vakuutusmaksujen on katettava vahinkomenot vakuutusjajikohtaisesti tai jopa tarkastellen koko vakuutusyhtiön vakuutuskantaa.

Näin on aikaisemmin ollutkin, kun on otettu huomioon vakuutuksenantajien sijoitustoiminnan tuotot.

Viime vuosina vakuutusyhtiöissä on kuitenkin edellytetty vahinkosuhteen (vahinkomenot / vakuutusmaksut) pysymistä alle sadan prosentin. Tällöin vakuutusmaksut kattavat vahinkomenot. Se johtaa, tai on jo johtanut, siihen, että joko vakuutusmaksut nousevat kohtuuttomasti tai korvauksia on yhä vaikeampi saada. Yleensä molempiin.

Ennen kuin pankkimiehet kiinnotuivat vakuuttamisesta, käytäntö oli, että yhtiön vahinkosuhde sai olla yli 100% ja osa vahinkomenosta katettiin sijoitustoiminnan tuotoilla, puhumattakaan yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen vahinkosuhteesta.

Jatkossa ehkä kannattaakin sijoittaa vakuututtamiseen käytetyt rahat johonkin turvalliseen säästökohteeseen ja käyttää kertynyttä rahastoaan vahinkokustannusten kattamiseen. Ainakin osittain.

Usein puhutaan ns. itsevakuuttamisesta, joka ei tietenkään ole mikään vakuutus, koska järjestelyyn ei sisälly kaden osapuolen välistä sopimusta eikä useiden vakuutuksenottajien kesken tapahtuvaa riskien tasaamista, mutta riskikustannusten rahoittamisen muoto se on siinä missä vakuutuskin.

Yksilöllisissä vahinkotilastoinnissa vakuutusyhtiöt perivät joka tapauksessa maksamansa korvaukset takaisin vakuutuksenottajalta. Jos ei heti ja kerralla, niin lopulta kuitenkin.

Lähde: Pentikäinen, Rantala, Vakuutusoppi, Suomen Vakuutusalan Kustannus ja Koulutus, 2003
Mainokset

Projektin vakuuttaminen

 

Tavallisesti projektisopimuksessa edellytetään urakoitsijan ottamaa rakennus-, asennus- tai projektivakuutusta, sekä kolmannelle osapuolelle aiheutettujen vahinkojen varalta vastuuvakuutusta.

Usein käytetään englanninkielisiä nimiä CAR tai EAR (Construction All Risks ja Erection All Risks). Kuten nimikin kertoo on kyseessä ”kaikenvaranvakutuus”, joka korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman vahingon.

Vakuutuksen kohteena on kaikki sopimuksen mukaiset työt ja toimitukset.

Vakuutusmäärä on urakkasumma. Jos urakkaan sisältyy tilaajan kustantamia materiaaleja, on niiden arvo lisättävä vakuutusmäärään.

Vakuutusta voidaan tarpeen mukaan laajentaa niin, että se kattaa myös ympäröivän- ja haltuun uskotun omaisuuden. Tämä koskee hankkeita, jotka toteutetaan jo olemassa oleville laitteille tai olemassa olevissa rakennuksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Myös raivauskuluja ja/tai kiirehtimiskuluja voidaan tarpeen mukaan sisällyttää vakuutukseen.

Projektivakuutus kattaa hankkeen aineelliset vahingot. Laatu, kapasiteetti, suorituskyky ja muut ominaisuudet katsotaan kaupallisiksi riskeiksi, joita ei voi vakuuttaa. Esimerkiksi sudeksi mennyttä työtä ei voi vakuuttaa. Tällöin vakuutusyhtiö kantaisi riskin liiketoiminnan tappioista, mutta yritys korjaisi voitot.

Suunnittelu-, materiaali- ja valmistusvirheistä aiheutuneita vaihkoja ei korvata edellä mainitusta syystä.

Projektin yhteydessä on aina vaarana myös, että kolmannelle osapuolelle aiheutetaan joko omaisuus-tai henkilövahinko. Tämän vuoksi sopimuksessa on tärkeää määrittää, että hankkeessa käytettävillä urakoitsijoilla on oltava voimassa oleva vastuuvakuutus koko hankkeen keston sekä takuukauden ajan, ja että vakuutusmäärä on riittävä.

Tavallisesti tilaaja asettaa jo sopimuksissa urakoitsijan vastuuvakuutukselle vähimmäisvakuutusmäärän.

Joitakin hankkeita toteutettaessa saattaa kolmannelle osapuolelle aiheutua väistämättä haittaa, kuluja tai tulojen menetystä. Tällaista ennakoitavissa olevaa haittaa ei voida kattaa vastuuvakuutuksella.

Projektivakuutus kattaa vain aineellisia vahinkoja. Mahdollisen omaisuusvahingon aiheuttaman projektin myöhästymisen aiheuttama budjetoidun katteen menetys voidaan vakuuttaa myöhästymiskeskeytysvakuutuksella.

Myöhästymiskeskeytysvakuutuksella voidaan varmistaa, että hankkeen tuotto myös vaingon jälkeen vastaisi suunniteltua tulosta, joka olisi saatu projektin tultua kaupalliseen käyttöön.

Riskienhallinnan ja vahingontorjuntatyön vuoksi on tärkeää tarkistaa erityisesti ne toiminnot, jotka ovat hankeen aikataulun kannalta kriittisiä.Tällaisia voi olla esimerkiksi materiaali- ja laitetoimitukset sekä rakennus- ja kokonpanotyöt.

Toimittajien ja urakoitsijoiden pätevyys ja kokemus kyseisen kaltaisista hankkeista on ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumiselle eli sille , pysyykö hanke aikataulussa ja ovatko hankkeen lopputulokset ominaisuuksiltaan ja kapasiteetiltaan sopimuksen mukaiset.

Projektivakuutuksella voidaan suojautua sellaisten riskien varalta, joilta ei voida huolellisesti suunnitellun vahingontorjuntatyön avulla eliminoida.

Lähde: If Risk Management Journal 1/2005

 

Väärin menee vakuutusyhitön lääkkeet!

Yle Uutiset 15.1.2013

Ilmassa leijuva taloustaantuma ja talouden kiristyminen ovat saaneet yksityishenkilöt tarkastelemaan vakuutuksiaan. Vakuutusturvan supistamisen sijaan asiakkaat jopa hakevat tilanteeseen lisäturvaa vakuutusyhtiöistä.

– Kun epävarmuus lisääntyy, niin halutaan tavallaan jakaa riskiä myös vakuutusyhtiölle, kertoo LähiTapiolan henkilöasiakaspuolen liiketoimintajohtaja Tuomas Räsänen.

– Muun muassa henkilökohtainen talouden vakaus on tällainen riski. Siksi hyvästä ja oikein mitoitetusta vakuutusturvasta huolehtiminen juuri nyt on erityisen tärkeää.

Vakuutusten myynti jatkaa tasaista kasvuaan lamasta huolimatta, kertoivat Vakuutusyhtiö Turva, Pohjoja Vakuutus, LähiTapiola ja If. Säästöjä etsitäänkin karsimisen sijaan muilla keinoilla.

– Se näkyy ehkä siinä, että keskitetään pankki- ja vakuutusasiat ja haetaan keskittämisetujen kautta edullisempia ratkaisuja, Pohjola Vakuutuksen aluejohtaja Rami Mäkinen kertoo.

Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari arvioi, että ensimmäisenä tarkastelun alle joutuu vakuutusturvan laajuus.

– Pohditaan, että riittäisikö minulle se, että otan vaikka itse vähän riskiä enemmän ja kannan isompaa omavastuuta. Silloin maksan vahinkohetkellä hieman enemmän itse siitä sattuneesta vahingosta, mutta se turvaa minulle oikeasti isot menetykset.

Ainoa vakuutuskohde, jonka turvaa on havaittu tarkasteltavan tavallista kriittisemmin, ovat ajoneuvot. Auton omistaja saattaa pohtia, minkä arvoinen auto todellisuudessa on ja sitä myöten kasko-vakuutuksen tarpeellisuutta.

– Eli pohditaan, riittäisikö minulle edullisempi vaihtoehto. Tämä on ehkä se, mitä eniten pohditaan taloudellisessa mielessä, Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari kertoo. Silloin vakuutusturvan hinnanerokin on ihan merkittävä riippuen siitä, minkälaista vakuutusturvaa ostaa.

Väärin menee!

Vakuutuksia nimenomaan ei pidä mennä keskittämään samaan yhtiöön. Yksittäisten vakuutusten hinnat poikkeavat huomattavastikin eri yhtiöiden välillä, vaikka kokonaisuus olisi suurin piirtein saman hintainen.

Lisäksi hinnat hilautuvat pikkuhiljaa ylöspäin eikä asiakasuskollisuus näy korvauksissa. Sen kieltää jo vakuutussopimuslakikin.

Vakuutusturvan laajuudesta tinkiminen on myös hullun hommaa. Säästöt syntyvät kilpailuttamalla, ei sisällöstä tinkimällä. Sisällöstä tinkiminen tulee vasta toisena säästökeinona, kilpailuttamisen jälkeen.

Peli kovenee ja pelurit vähenee, osa 2

Kauppalehti 18.12.2012:

Eläkevakuutusyhtiöt Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola aikovat yhdistyä.

Yhtiöiden tavoitteena on luoda uusi työeläkeyhtiö, joka tuottaa asiakkailleen korkealuokkaisia palveluja työeläketurvan hoitoon sekä kilpailukykyisiä asiakasetuja.

Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallitukset ovat päättäneet solmia aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta.

Yhteisenä tavoitteena on työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantaminen sekä vahvan ja vastuullisen työeläketoimijan perustaminen hoitamaan asiakkaidensa työeläketurvaa ja eläkevarallisuutta haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan nykyiset asiakkaat.

Uuden työeläkeyhtiön tavoitteena on jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä LähiTapiola-ryhmän ja Fennia-ryhmän kanssa toimien tasapuolisesti molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Uuden yhtiön keskeiset menestystekijät ovat korkealuokkainen asiakkaiden tarpeet huomioon ottava palvelu, korkea vakavaraisuus, hyvä kustannustehokkuus sekä osaava ja sitoutunut henkilöstö.

Uuden työeläkeyhtiön kokonaismaksutulo olisi noin kolme miljardia euroa ja yhteinen eläkevarallisuus noin 17 miljardia euroa. Vakavaraisuus eli toimintapääoma on yhtiöiden nykyisten (30.9.2012) vakavaraisuuksien perusteella laskettuna 23,7 prosenttia, mikä on alalla erittäin kilpailukykyinen. Uuden yhtiön TyEL- ja YEL-vakuutettujen lukumäärä on noin 450 000.

Yhtiöiden tavoitteena on laatia sulautumiseen tähtäävä suunnitelma, jonka yhtiöiden hallintoelimet käsittelevät ensi toukokuun loppuun mennessä. Yhdistyneen yhtiön toiminta käynnistyy aiesopimuksen mukaan vuoden 2014 alusta.

Sillälailla!

Korvaako matkavakuutus lentoyhtiön tunaroinnin?

http://www.rantapallo.fi

Rantapallo.fi on koonnut viisi yleistä matkavakuutuksiin liittyvää väärinkäsitystä korjauksineen – päivitä tietosi ja tarkista oman matkavakuutuksen kattavuus ja vakuutussisältö hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä.

1. Matkavakuutuksesta saa rahat takaisin jos lentoyhtiö menee konkurssiin

Usein matkavakuutuksen uskotaan korvaavan kaikki matkan aikana ilmenevät ongelmat. Todellisuudessa matkavakuutuksen vakuutusturva ei kuitenkaan ulotu esimerkiksi konkurssitilanteisiin. Tällaisessa tapauksessa matkailijan kannattaa ottaa yhteyttä Kuluttajavirastoon.

2. Matkavakuutus korvaa lakon aiheuttaman lennon peruuntumisen

Monille matkailijoille epätietoisuutta aiheuttavat myös lakkotilanteet. Matkavakuutus ei korvaa lainkaan lakon aiheuttamia kuluja tai muunlaisia ongelmia.

Lentoyhtiöt kuitenkin yleisesti antavat matkailijoille mahdollisuuden siirtää lentoa toiseen ajankohtaan tai saada rahat takaisin peruuntuneesta lennosta. Ota siis yhteyttä suoraan lentoyhtiöösi, mikäli kohtaat matkallasi lakkotilanteen.

3. Myöhästyneet ja peruuntuneet lennot korvataan matkavakuutuksesta

Toisinaan matkailija saattaa törmätä tilanteeseen, että lento on joko myöhässä tai peruttu kokonaan. Monet olettavat, että korvauksen saa automaattisesti matkavakuutuksesta oli lento sitten myöhässä tai peruttu. Perutut lennot eivät kuitenkaan kuulu matkavakuutuksen piiriin, vaan matkavakuutus korvaa ainoastaan myöhästyneitä lentoja.

Ehdot vaihtelevat, ja omasta matkavakuutuksesta kannattaa tarkistaa jo etukäeen, kuinka monta tuntia lennon pitää olla myöhässä, jotta matkailija on oikeutettu korvauksiin.

Peruuntuneet lennot korvataan suoraan lentoyhtiön kautta ja näissä tapauksissa lennon voi joko siirtää eteenpäin tai saada rahat lennosta takaisin.

4. Mitä tehdä jos matkakumppani sairastuu?

Joskus matkakumppani sairastuu juuri ennen lähtöä. Monille voi olla epäselvää, onko silloin oikeutettu saamaan korvausta myös terveen matkustajan peruuntuneesta matkasta. Tällaisessa tilanteessa matkavakuutuksesta korvataan yleensä myös sairastuneen matkustajan seuralaisen matkan peruuntuminen. Muista huolehtia vakuutusyhtiölle kaikki tarvittavat dokumentit sairastapauksesta.

5. Matkavakuutus on kallis ja se on otettava jokaiselle matkalle erikseen

Matkavakuutuksen voi ottaa jokaiselle matkalle erikseen, mutta mikäli teet vuodessa useamman kuin yhden vapaa-ajan matkan, on jatkuvasti voimassaoleva vakuutus edullisempi ratkaisu.

Osa matkailijoista kokee matkavakuutuksen liian hintavaksi. Vakuutuksen hinta on kuitenkin vain hyvin pieni osuus matkan kokonaiskustannuksista. Ilman matkavakuutusta matkustaminen voi tulla erittäin kalliiksi, mikäli joudut esimerkiksi sairaalahoitoon ulkomailla tai jos tarvitset ambulanssikuljetuksen takaisin kotimaahan. Ambulanssilennot maksavat kymmeniätuhansia euroja – oletko valmis kantamaan riskin, että joudut sijoittamaan kaikki säästösi sellaiseen?

Hyvä lista, varsinkin näin kun lentoyhtiöt narisevat liitoksistaan ja niitä kaatuu kuin heinää elonkorjuuaikaan.

Peli kovenee ja pelurit vähenee…

Talouselämä 6.11.2012:

Suomen vakuutusyhtiöiden palapeli asettuu jälleen hieman uuteen järjestykseen.

Sampo-konserniin kuuluva If Vahinkovakuutusyhtiö kertoi tiistaina, että se ostaa Tryg Suomen sivuliikkeen vahinkovakuutusliiketoiminnan 15 miljoonalla eurolla.

Trygin sivuliikkeen maksutulo oli 84 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja asiakkaita sillä on noin 155 000. Yhtiön markkinaosuus on noin kaksi prosenttia. Trygin noin 200 työntekijää Suomessa siirtyvät Ifille.

Samassa yhteydessä If ja Nordea kertoivat allekirjoittaneensa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Nordea alkaa myydä Ifin vakuutuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tryg on toiminut aiemmin Nordean vakuutuskumppanina.

Yhteistyösopimus astuu voimaan viimeistään 1. heinäkuuta ensi vuonna.

”Kävimme läpi eri vaihtoehdot Suomen markkinoilla ja totesimme, että If on paras vaihtoehto sekä Nordealle että Nordean henkilöasiakkaille. If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö. Sillä on kilpailukykyiset tuotteet ja asiakkaina noin 800 000 kotitaloutta Suomessa”, sanoo Nordean tiedotteessa Suomen maajohtaja Ari Kaperi.

”Olemme toimineet Suomen markkinoilla yli kymmenen vuotta ja tänä aikana emme ole saavuttaneet sitä kokoa ja markkinaosuutta, joka on välttämätön kannattavan liiketoiminnan takaamiseksi pitkällä tähtäimellä. On selvää, että If on sopivampi omistaja, kun asiaa katsotaan sekä asiakkaiden että henkilöstön kannalta”, sanoo Trygin Suomen ja Ruotsin liiketoiminnoista vastaava johtaja Per Fornander.

Eipä ollut hyvä uutinen ollenkaan tämä.

 

Vakuuttamisen viisi vaaranpaikkaa

Löytyykö sinunkin vakuutuksistasi nämä virheet?

Vakuuttamisen yleisin ristiriita on se, että asiakkaan riski ja vakuutusmaksu poikkeavat toisistaan.

Vakuutuksenottajalla ei usein ole keinoja tunnistaa ristiriitaa eikä omaa osaamista hankkia tietoja riskiä vastaavasta vakuutusmaksusta.

Toinen epäkohta on se, että vakuutusturva ja sen tarve eivät kohtaa toisiaan. Tämä näkyy mm:

alivakuutuksena
ylivakuutuksena
tarpeettomana vakuutuksena
päällekkäisturvana
on tarvetta, mutta ei turvaa

Alivakuutus syntyy siitä, kun vakuutuksenottaja on arvioinut omaisuutensa vakuutuksen ottohetkellä alempaan arvoon kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä. Alivakuutustilanteessa korvauksen ylärajana on vain harvoin vakuutusmäärä. Osavahinkokin maksetaan alivakuutuksen osoittamassa suhteessa.

Ylivakuutus on sitä osaa vakuutuksessa, jota ei voi missään vaiheessa hyödyntää, mutta siitä kuitenkin maksetaan sama vakuutusmaksu kuin hyödynnettävissä olevasta vakuutusmäärästäkin. Vakuutuksenottaja on tässä tilanteessa arvioinut kohteensa arvokkaammaksi kuin vakuutusyhtiö vahinkohetkellä.

Tarpeeton vakuutus syntyy pakettivakuutusten valinnasta. Paketti sisältää vakuutuksia, ikään kuin varmuuden vuoksi, joita ei koskaan voi hyödyntää. Paketti on yleensä rakennettu palvelemaan vakuutustarpeen yläpäätä eikä yksilöllistä tarvetta.

Päällekkäisvakuutus on usein seurausta siitä, että vakuutuksia otetaan eri vaiheissa. Eri vakuutukset voivat sisältää samoja turvakomponentteja, mutta sitä ei huomata, koska kokonaiskuva puuttuu.

Vakuutuksen puuttumisia ilmenee eniten silloin, kun vakuutuksia on otettu ilman minkäänlaista riskikartoitusta.

Lähde: Vakuutus ja riskit, Edita 2002