Category: Vakuutusmeklari

Kaikki paitsi Lähi-Tapiola ovat väärässä

(Lähi-Tapiolan nimi kirjoitettu tahallaan oikein)

Väärin ilmoitettu!

Lauantai-iltapäivänä Lähi-Tapiolasta soitti korvaushenkilö ohjeistaakseen miten vahinkoja oikein kuuluu ilmoitella.

Tein asiakkaan puolesta vahinkoilmoituksen ja Lähi-Tapiolan korvauspelvelu meni laakista sekaisin. Ei kuulemma pidä kirjoittaa online lomakkeeseen sitä mitä siellä kysytään.

Ensin Lähi-Tapiolasta oli soitettu asiakkaalle ja kysytty mistä vakuutuksesta tämä on korvausta hakemassa. Onhan hänellä sentään se yksi vakuutus Lähi-Tapiolassa. Sitten oli neuvottu, että kannattaisi laittaa tämä tuohon xxxxxx-vakuutukseen, koska se korvaa paremmin. Niin. Olihan asiakkaalla sentään se yksi xxxxxx-vakuutus Lähi-Tapiolassa.

Sitten häiritsee korvaushenkilö lauantai-iltapäivääni ja kertoo, että ”väärin ilmoitettu”.

”Meillä menee koko korvausosasto sekaisin”.

Olinhan merkinnyt vahingon ilmoittajaksi itseni. Se riitti kaatamaan ison (no… aika ison) vakuutusyhtiön.

Asiakkaan tiedot ja vakuutuksen numero tietenkin löytyvät juuri siitä kohdasta, missä niitä online lomakkeessa kysytäänkin.

Korvaushenkilö väitti, että asiakkaan pitää aina ensin ilmoittaa Lähi-Tapiolalle joko kirjallisesti tai suullisesti, että kohta meklari tulee ja tekee vahoinkoilmoituksen. Asiakas on luonnollisesti jo aikanaan antanut valtakirjan, jonka perusteella meklarilla on oikeus:

  • saada ja toimittaa kaikki vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavat tiedot ja dokumentit samoin kuin toimeksiantaja on niihin oikeutettu.
  • neuvotella vakuutus- ja korvausasioista vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakuelinten ja ulkopuolisten kanssa.
  • toimittaa ja vastaanottaa vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavia tietoja ja dokumentteja.
  • tehdä, muuttaa tai irtisanoa vakuutussopimuksia.
  • toimia asiamiehenä muutoksenhakuelimissä (esim. Vakuutuslautakunta, muita tahoja pois sulkematta).

Yksikään vakuutusyhtiö ennen Lähi-Tapiolaa ei ole asettanut kyseenalaiseksi asiakkaan antamaa valtuutusta hoitaa asioitaan ilman, että asiakkaan pitäisi siitä joka kerran erikseen ilmoittaa. Edes muutoksenhakuelimet eivät ole äkänneet vaatia jokaisesta vahingosta yksilöllistä valtuutusta.

Ymmärrän toki, että korvaushenkilöä harmittaa, kun meklari on asiantuntijana ilmoittanut vahingosta niin, ettei hän pääse kovin helposti saivartelemaan pilkun paikasta ja eväämään korvausta jollain naurettavalla verukkeella.

Vakuutusyhtiöt näyttävät vuorotellen kokeilevan miten meklarista helpoiten pääsisi eroon, vaikeuttamalla asioiden hoitoa mitä hämmästyttävämmillä kommervenkeillä. Yksikään ei ole vielä onnistunut. Eikä onnistu Lähi-Tapiolakaan.

 

Mainokset

Kilpailuttamaton vakuutus on kallis

Keskisuomalainen, 15.8.2015:

Pankki- ja vakuutusyhtiöt yrittävät usein houkutella asiakkaita hankkimaan kaikki palvelut yhdestä yhtiöstä tarjoamalla asiakkaille erilaisia keskittämisetuja. Vakuutusalan asiantuntija Pekka Puustisen mukaan yksittäisetkin vakuutukset kannattaa silti kilpailuttaa.

– Keskittäminen on yleensä helpoin tapa hankkia vakuutukset, mutta yleensä se ei ole halvin. Jos käyttää aikaa vakuutusten kilpailuttamiseen, löytää yleensä halvempia vaihtoehtoja.

Puustinen on työskennellyt vakuutustalouden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa, sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Hänet valittiin hiljattain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kehitysjohtajaksi.

Vaikka keskittämisestä yhteen vakuutusyhtiöön saa etuja, eivät vakuutusyhtiöt kuitenkaan yleensä kieltäydy myymästä yksittäisiäkään palveluita asiakkaalle. Silti esimerkiksi Turva tarjoaa joitain vakuutuspalveluita ainoastaan ammattiliittojen jäsenille.

– Vakuutusten vertailu on keskittämispolitiikasta huolimatta nykyään helpompaa kuin ennen sillä tieto löytyy netistä. Keskittämisedut eivät sotke vertailtavuutta paitsi psykologisessa mielessä, Puustinen toteaa.

Puustisen mukaan samat tuotteet ovat usein eri vakuutusyhtiöissä hyvin erihintaisia, mutta mistään yhtiöstä ei saa kaikkia tuotteita halvimmalla.

– Suosittelen ihmisiä tarkistamaan vaikkapa koti-, auto- ja lapsivakuutusten hinnat muista vakuutusyhtiöistä.

Joillain vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia pankkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittämällä vakuutukset yhteen firmaan voi saada tietystä pankista lainaa alhaisemmalla korolla tai talletuksilleen paremman koron. Tällaisia keskittämisetuja tarjoaa muun muassa OP-ryhmään kuuluva Pohjola. Lähi-Tapiola tarjoaa keskittämisetuja vakuutuksiin sijoitusrahastoista.

– Ostaja saattaa joutua liekaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistyösopimusten myötä, kun vakuutukset ja lainat on sidottu yhteen. Tällöin keskittäminen voi vaikuttaa esimerkiksi lainamarginaaleihin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa yleensä eniten säästää, kun kilpailuttaa jokaisen tuotteen erikseen.

Puustisen mukaan erityisesti yrittäjien kannattaisi kilpailuttaa vakuutuspalvelunsa.

– Esimerkiksi parturi-kampaaja voi säästää satoja ellei tuhansia euroja kilpailuttamalla pakolliset vakuutukset. Vaikka se nostaisikin lainamarginaaleja, kilpailuttamalla jää todennäköisesti voitolle.

Vakuutusasiakkaista merkittävä osuus keskittää vakuutuksensa yhteen vakuutusyhtiöön. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa keskittämisetuja saa noin 70 prosenttia asiakkaista, eli ainoastaan 30 prosenttia asiakkaista ei keskitä lainkaan. Suurempaa keskittämistä vaativalla etuohjelman kolmannella ja neljännellä tasolla on Lähi-Tapiolan mukaan hieman vajaa puolet asiakkaista.

Pohjolan vakuutusasiakkaista taas 73 prosenttia on myös yhtiön pankkiasiakkaita. Keskittämisasiakkaita on 52 prosenttia yhtiön vakuutusasiakkaista.

”Otamme asiakkaan rahat ja pidämme ne”

Taloussanomat on osunut naulan kantaan artikkelissaan 2.4.2015. Tässä koko juttu:

”Vakuu­tus­yh­tiöt syyt­tävät hintojen noususta esimer­kiksi myrs­kyjä, moni­mut­kaista elekt­ro­niikkaa ja vesi­va­hin­kojen yleis­ty­mistä.

Va­kuu­tus­ten hin­nat ovat nous­seet tä­nä vuon­na. Tä­mä kos­kee se­kä asu­mi­sen va­kuu­tuk­sia et­tä sai­rau­den va­ral­le va­kuut­ta­mis­ta.

Sa­maan ai­kaan va­kuu­tus­yh­tiöt tun­tu­vat vain ta­ko­van hy­vää tu­los­ta. Yh­tiöil­lä on hinn­an­nou­sul­le luon­nol­li­ses­ti pe­rus­tei­ta, esi­mer­kik­si vii­me ai­koi­na sat­tu­neet an­ka­rat myrs­kyt ja yk­si­tyi­sen ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nus­ten kas­vu.

Yk­si se­li­tys hen­ki­lö­va­kuu­tus­ten kal­lis­tu­mi­sel­le on se, et­tä pa­ri vuot­ta sit­ten vah­vis­te­tun lain mu­kaan su­ku­puol­ta ei enää saa ot­taa huo­mioon va­kuu­tus­ris­kien hin­noit­te­lus­sa.

Esi­mer­kik­si nais­ten ta­pa­tur­ma­va­kuu­tus­ten hin­nat oli­vat ai­em­min hal­vem­pia kuin mies­ten, joi­den ta­pa­tur­ma­ris­kit ovat suu­rem­mat.

Ko­ti kul­lan kal­lis?

Ko­ti­va­kuu­tus­ten hin­nat ovat nous­seet vii­me vuo­si­na ta­sai­ses­ti. Pe­rus­teet ovat vaih­del­leet ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lien hin­to­jen nou­sus­ta ve­si­va­hin­ko­jen yleis­ty­mi­seen.

Esi­mer­kik­si va­kuu­tus­yh­tiö If ker­toi asiak­kail­leen ko­rot­ta­neen­sa ko­ti­va­kuu­tus­ten va­kuu­tus­mak­su­ja ku­lu­van vuo­den alus­ta läh­tien. Ra­ken­nus­ten va­kuu­tus­mak­su­ja nos­tet­tiin kes­ki­mää­rin 3,6 pro­sent­tia.

Täy­des­tä hin­nas­ta va­kuu­tet­tu­jen ir­tai­mis­to­jen mak­sut nou­se­vat kes­ki­mää­rin 3,5 pro­sent­tia. Mi­kä­li nä­mä on va­kuu­tet­tu enim­mäis­kor­vaus­mää­räs­tä, voi­vat mak­sut nous­ta enin­tään 15 pro­sent­tia.

Myös Poh­jo­las­sa ra­ken­nuk­sia kos­ke­vien ko­ti­va­kuu­tus­ten mak­su­ja nos­tet­tiin enin­tään kol­me pro­sent­tia.

Nos­to­ja pe­rus­tel­laan kor­vaus­me­no­jen kas­vul­la, ku­ten li­sään­ty­vil­lä vuo­to­va­hin­goil­la, joi­ta kas­vat­taa ra­ken­nus­kan­nan ikään­ty­mi­nen.

Va­kuu­tus­yh­tiöi­den mu­kaan myös yhä mo­ni­mut­kai­sem­pi ja kal­liim­pi ko­di­ne­lekt­ro­niik­ka kas­vat­taa ko­ti­va­kuu­tus­ten kor­vaus­me­no­ja.

– Suo­ma­lai­siin ko­ti­ta­louk­siin os­te­taan ene­ne­väs­sä mää­rin ai­ka kal­lii­ta­kin lait­tei­ta, ja kun ne me­ne­vät rik­ki, ne pää­ty­vät sit­ten mei­dän kor­vaus­pöy­däl­le, to­te­aa Ifin omai­suus­va­kuu­tus­ten joh­ta­ja Mi­ka Vii­pu­ri Ta­lous­sa­no­mil­le.

Tä­tä var­ten on ke­hi­tet­ty ikä­vä­hen­nyk­set. Va­hin­goit­tu­neen omai­suu­den ikä vai­kut­taa kor­vauk­sen mää­rään.

– Ikä­vä­hen­nys­tau­lu­kot ovat tar­ken­tu­neet, ja var­sin­kin viih­de-elekt­ro­nii­kan ja tie­to­ko­nei­den ikä­vä­hen­nys­p­ro­sen­tit ovat vii­me ai­koi­na nous­seet, ar­vioi Fi­nen va­kuu­tus- ja ra­hoi­tus­neu­von­nan va­kuu­tus­a­sian­tun­ti­ja Han­na Sa­lo.

Hä­nen mu­kaan­sa sa­ma kos­kee myös esi­mer­kik­si ko­din­ko­nei­ta ja har­ras­tus­vä­li­nei­tä.

Va­kuu­tus­nik­ka­rit ovat toi­saal­ta ai­na ol­leet hy­viä hyö­dyn­tä­mään tek­nii­kan uu­sim­pia vir­tauk­sia. 1960-lu­vun alus­sa va­kuu­tus­yh­tiö Tur­va tar­jo­si erik­seen jo­pa te­le­vi­sio­va­kuu­tus­ta sil­loi­sen uu­tuu­den va­kuut­ta­mi­seen.

Ny­kyi­sen elekt­ro­niik­ka­liik­keet tar­joa­vat sa­maan tar­koi­tuk­seen eri­lai­sia tuo­te­tur­va­va­kuu­tuk­sia.

Ter­veys mak­saa

Sai­rau­den va­ral­le ote­tut eri­lai­set yk­si­tyi­set ter­veys­va­kuu­tuk­set ovat kal­lis­tu­neet vii­me vuo­si­na sel­väs­ti. Va­kuu­tus­ten suo­sio on ol­lut sa­maan ai­kaan kas­vus­sa.

Poh­jo­la Va­kuu­tuk­ses­sa ker­ro­taan, et­tä tuot­tei­den hin­noit­te­lua tar­kis­tet­tiin vii­mek­si vuo­den alus­sa.

Poh­jo­lan ter­veys­va­kuu­tus­ten hin­nat nou­si­vat enin­tään 10 pro­sent­tia ja hoi­to­ku­lu­va­kuu­tus­ten enin­tään 12 pro­sent­tia. Yli 47-vuo­tiai­den ta­pa­tur­ma­va­kuu­tuk­sis­sa nou­su on yli 8 pro­sent­tia.

Yk­si­kön pääl­li­kön Ve­sa Rii­hi­mäen mu­kaan tä­mä joh­tuu uu­sis­ta ris­kiar­viois­ta ja kor­vaus­me­no­jen kas­vus­ta.

– Sai­raus­ku­lu­jen va­kuut­ta­mi­seen vai­kut­taa se, kuin­ka pal­jon yk­si­tyi­siä ter­veys­pal­ve­lu­ja käy­te­tään. Yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa va­kuu­tus­yh­tiön vas­tuu­o­suus on suu­rem­pi kuin jul­ki­sel­la, Rii­hi­mä­ki sa­noo.

Myös väes­tön ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa, vaik­ka­kin uu­sis­sa so­pi­muk­sis­sa ikä ote­taan hin­noit­te­lus­sa jo läh­tö­koh­tai­ses­ti ja so­pi­muk­sen ai­ka­na­kin huo­mioon. Yli­pään­sä va­kuu­tus­ten hin­noit­te­lu on en­tis­tä yk­si­löl­li­sem­pää.

Poh­jo­la Va­kuu­tus tar­jo­aa asiak­kail­leen ter­veys­va­kuu­tuk­sia ny­kyi­sin ai­na sa­taan vuo­teen saak­ka.

– Iäk­käät ovat ot­ta­neet tar­jon­nan po­si­tii­vi­ses­ti vas­taan. Jos tur­va on laa­ja, saat­taa va­kuu­tus ol­la to­sin kal­lis­kin, Rii­hi­mä­ki to­te­aa.

Pää­sään­töi­ses­ti kat­ta­vam­pia tur­via ote­taan enem­män lap­sil­le kuin van­hem­mal­le väes­töl­le. Jo puo­lel­la suo­ma­lai­sis­ta lap­si­per­heis­tä on yk­si­tyi­nen ter­veys­va­kuu­tus.”

Onhan se tiedetty tosiasia, että vakuutusyhtiöt vedättävät molemmista päistä. Hyvä, että asia on laajemminkin huomattu. Mitä laajemmassa määrin alamme kilpailuttamaan vakuutuksiamme sitä pikemmin vakuutusyhtiöt huomaavat, että joka välistä ei voi vedättää. Myös ulkomainen kilpailu olisi poikaa.

Kilpailutettavaa riittää

Kauppalehti, 15.9.2013

Yrityksille pakollinen työntekijöiden tapaturmavakuutus on vakuutusyhtiölle erittäin kannattavaa liiketoimintaa.

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan viime vuonna vakuutusliikkeen tulos suhteessa vakuutusmaksuihin oli 38 prosenttia, kun vastaava kymmenen vuoden keskiarvo oli noin 10 prosenttia.

Myös lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen sitoutuneen pääoman tuotto oli erittäin korkea. Vuoden 2012 tuotto oli 39 prosenttia, ja koko kymmenen vuoden tarkastelujakson keskiarvo oli 15 prosenttia.

Viime vuonna vakuutusyhtiöt keräsivät lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella 621 miljoonan euron maksutulon. Suurin markkinaosuus on Pohjolalla, jonka jälkeen tulevat If ja LähiTapiola.

Tapaturmavakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se korvaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamat kulut ja ansionmenetykset.

Työnantaja maksaa tapaturmavakuutusmaksut. Vakuutusmaksun suuruus riippuu maksettujen palkkojen määrästä ja yrityksen toimialan riskialttiudesta.

Tavoitteena jatkuva rahastussuhde

Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.

Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:

”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.

Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.

Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.

Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä  läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.

Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.

Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan  useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.

Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.

Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.

Ei se nyt niin vaikeaa ole!

Helsingin Sanomat 21.11.2011

Viime talven ahkera lumenpudottelu saattoi hyvinkin estää kattojen sortumia, mutta samalla se todennäköisesti vahingoitti jopa tuhansia kattoja ympäri pääkaupunkiseutua.

Lumenpudottajien katoille tekemät reiät ja niistä aiheutuneet vuoto- ja kosteusvahingot pääsivät yllättämään myös vakuutusyhtiöt. Yhtiöillä ei ole yhtenäistä linjaa siitä, korvataanko lumenpudotuksesta aiheutuneet vahingot kiinteistövakuutuksen haltijalle.

HS kysyi linjauksia kuudesta suuresta vakuutusyhtiöstä. Niistä puolet maksaa korvauksia kiinteistövakuutuksista.

Taloyhtiöiden kannattaa sen vuoksi viimeistään nyt kerrata tarkasti, mitä vakuutuspapereissa sanotaan.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa…

Huominen pelottaa?

Iltalehti 27.9.2011

Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.

Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

 

Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.

Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.

Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.

Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.