Taloussanomat 30.12.2013:

Jos et vielä tänä talvena ole liukastunut, pian voi olla sinun vuorosi. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen kaatuu liukastumalla talvisin ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita, kertoo valtakunnallinen Pysy pystyssä -kampanja verkkosivuillaan.

Liikunnallinen nuori selviää liukastumisesta useammin pelkällä säikähdyksellä, mutta vanhemman kaatujan kehonhallinta on heikompi ja elimistö hauraampi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joulu–maaliskuussa sattuu 15 000–22 000 liukastumistapaturmaa, joista noin 40 prosenttia vaatii lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa.

– Eniten tapahtumasta kärsii vamman uhri, kun jokapäiväinen elämä muuttuu vaivalloiseksi. Vammasta voi aiheutua myös pysyvä työkyvyn alentuminen ja ansionmenetys. Työnantajalle syntyy luonnollisesti kuluja työpanoksen menettämisestä ja sen korvaamisesta, sanoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta.

Liukastumistapaturmien sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä aiheutuu Suomessa vuosittain muhkeat kulut. Ne ovat yhteensä noin 2,4 miljardia, laskee Teknologian tutkimuskeskus (VTT).

Pahimmillaan työmatkakaatumisten seurauksia korvataan eläkkeinä kymmeniä vuosia.

– Verrattuna kaikkiin työtapaturmiin, työmatkaonnettomuuksista aiheutuu keskimäärin pidemmät työkyvyttömyysjaksot. Esimerkiksi hitaasti paranevia luunmurtumia sattuu suhteessa enemmän, sanoo Janne Sysi-Aho.

Sysi-Ahon mukaan noin puolet korvattavista työmatkatapaturmista aiheuttaa yli neljän vuorokauden työkyvyttömyyden. Keskimääräinen työkyvyttömyysaika on noin 32 päivää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2011 yli 5 000 henkilöä joutui sairaalan vuodeosastolle kaaduttuaan jäällä tai liukkaalla lumella. Heistä 355 kaatui työmatkalla.

Jäässä ja lumessa liukastelu tuottaa varsinkin polvi- ja säärivammoja. Seuraavaksi yleisimpiä ovat kyynärnivelen ja kyynärvarren vammat.

– Kolmanneksi useimmin hoitoa tarvitaan hartioiden seudulle ja olkapäille, jotka kolahtavat esimerkiksi kyljelleen mätkähdettäessä kertoo THL:n erikoistutkija Antti Impinen.

Pään vammoja tulee työmatkalla vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2011 kirjattiin kahdeksan hoitojaksoa.

– Pään loukkaaminen on tavallisempaa, jos henkilön kehon hallinta on heikentynyt alkoholin vaikutuksesta, sanoo Impinen.

Hoitoon lähteminen on luonnollinen ensimmäinen toimenpide vamman sattuessa.

– Hanki seuraavaksi työnantajalta vakuutustodistus hoitolaitosta varten. Osa maksuliikenteestä voi kulkea suoraan hoitolaitoksen ja vakuutusyhtiön välillä. Kolmas askel on vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiöön, opastaa Janne Sysi-Aho.

Työntekijän työmatkatapaturman korvaa usein työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus. Yrittäjille on oma, vapaaehtoinen vakuutus. Korvauksia voi saada myös esimerkiksi kiinteistön vastuuvakuutuksesta, liikenne- tai liikennöitsijän vakuutuksesta tai vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta.

Esimerkiksi kotiäidillä ja osa-aikatyötä tekevällä on hyvä olla vapaaehtoinen tapaturmavakuutus.

– Työnantajan velvollisuus on hankkia lakisääteinen tapaturmavakuutus, jos työnantaja teettää työntekijöillään työtä yhteensä yli 12 päivänä kalenterivuodessa. Vakuutetun kannattaa huomioida, että vakuutus kattaa vain nämä työpäivät ja -matkat, sanoo Sysi-Aho.

Kulujen maksaminen omasta pussista voi tulla todella kalliiksi. Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.

Korvaus- ja oikeuskäytäntöjen mukaan tapaturman katsotaan tapahtuneen työmatkalla, kun työntekijä on kulkenut säännöllisesti kodin ja työpaikan välillä käyttämäänsä reittiä pitkin. Reittiin kuuluvat myös tietyt, usein tapahtuvat poikkeamiset.

– Lapsen hakeminen päivähoidosta ja ruokakaupassa käväisy kuuluvat vielä vakuutusturvan piiriin. Kampaajalla tai useamman tunnin urheilutreenissä käyminen eivät kuulu, ohjeistaa Sysi-Aho.

Tänä talvena eteläisen Suomen läpi virtaavat matalapaineet ovat pitäneet tiet sulina, joten liukkaimmat kelit on koettu Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen.

Hartosen mukaan jalankulkukeli on liukkaimmillaan silloin, jos jalkakäytävällä olevan jään päälle sataa lunta tai vettä.

– Suosittelen seuraamaan jalankulun varoituspalveluamme, joka löytyy esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta, sanoo Hartonen.

Janne Sysi-Aho suosittelee edelleen hyötyliikuntaa työmatkalla.– Liikunnan terveyshyödyt ovat suuremmat kuin liikkumisen lopettaminen tapaturmien pelossa. Ennaltaehkäisy kuten kunnon jalkineet, liukuesteet, hiekoitus ja valaistus sekä kiireen välttäminen auttavat, sanoo Sysi-Aho.