Tagged: tapaturma
Vakuutuslääkäri valehtelee laillisesti
Tapaturma- ja ammattitautilaki (24.4.2015/459) 121 §, Lääkäriasiantuntijan osallistuminen korvausasian käsittelyyn:
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä arvionsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) 23§, Lääkintölailliset todistukset ja lausunnot:
Laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin on, antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”. Siten vahvistettu todistus tai lausunto on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin tai viranomainen erityisistä syistä määrää, että se on vahvistettava suullisella valalla tai vakuutuksella.
Ei lisättävää!
Kaatuileminen on kallista
Jos et vielä tänä talvena ole liukastunut, pian voi olla sinun vuorosi. Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen kaatuu liukastumalla talvisin ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita, kertoo valtakunnallinen Pysy pystyssä -kampanja verkkosivuillaan.
Liikunnallinen nuori selviää liukastumisesta useammin pelkällä säikähdyksellä, mutta vanhemman kaatujan kehonhallinta on heikompi ja elimistö hauraampi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joulu–maaliskuussa sattuu 15 000–22 000 liukastumistapaturmaa, joista noin 40 prosenttia vaatii lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa.
– Eniten tapahtumasta kärsii vamman uhri, kun jokapäiväinen elämä muuttuu vaivalloiseksi. Vammasta voi aiheutua myös pysyvä työkyvyn alentuminen ja ansionmenetys. Työnantajalle syntyy luonnollisesti kuluja työpanoksen menettämisestä ja sen korvaamisesta, sanoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta.
Liukastumistapaturmien sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä aiheutuu Suomessa vuosittain muhkeat kulut. Ne ovat yhteensä noin 2,4 miljardia, laskee Teknologian tutkimuskeskus (VTT).
Pahimmillaan työmatkakaatumisten seurauksia korvataan eläkkeinä kymmeniä vuosia.
– Verrattuna kaikkiin työtapaturmiin, työmatkaonnettomuuksista aiheutuu keskimäärin pidemmät työkyvyttömyysjaksot. Esimerkiksi hitaasti paranevia luunmurtumia sattuu suhteessa enemmän, sanoo Janne Sysi-Aho.
Sysi-Ahon mukaan noin puolet korvattavista työmatkatapaturmista aiheuttaa yli neljän vuorokauden työkyvyttömyyden. Keskimääräinen työkyvyttömyysaika on noin 32 päivää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2011 yli 5 000 henkilöä joutui sairaalan vuodeosastolle kaaduttuaan jäällä tai liukkaalla lumella. Heistä 355 kaatui työmatkalla.
Jäässä ja lumessa liukastelu tuottaa varsinkin polvi- ja säärivammoja. Seuraavaksi yleisimpiä ovat kyynärnivelen ja kyynärvarren vammat.
– Kolmanneksi useimmin hoitoa tarvitaan hartioiden seudulle ja olkapäille, jotka kolahtavat esimerkiksi kyljelleen mätkähdettäessä kertoo THL:n erikoistutkija Antti Impinen.
Pään vammoja tulee työmatkalla vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2011 kirjattiin kahdeksan hoitojaksoa.
– Pään loukkaaminen on tavallisempaa, jos henkilön kehon hallinta on heikentynyt alkoholin vaikutuksesta, sanoo Impinen.
Hoitoon lähteminen on luonnollinen ensimmäinen toimenpide vamman sattuessa.
– Hanki seuraavaksi työnantajalta vakuutustodistus hoitolaitosta varten. Osa maksuliikenteestä voi kulkea suoraan hoitolaitoksen ja vakuutusyhtiön välillä. Kolmas askel on vahinkoilmoituksen tekeminen vakuutusyhtiöön, opastaa Janne Sysi-Aho.
Työntekijän työmatkatapaturman korvaa usein työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus. Yrittäjille on oma, vapaaehtoinen vakuutus. Korvauksia voi saada myös esimerkiksi kiinteistön vastuuvakuutuksesta, liikenne- tai liikennöitsijän vakuutuksesta tai vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta.
Esimerkiksi kotiäidillä ja osa-aikatyötä tekevällä on hyvä olla vapaaehtoinen tapaturmavakuutus.
– Työnantajan velvollisuus on hankkia lakisääteinen tapaturmavakuutus, jos työnantaja teettää työntekijöillään työtä yhteensä yli 12 päivänä kalenterivuodessa. Vakuutetun kannattaa huomioida, että vakuutus kattaa vain nämä työpäivät ja -matkat, sanoo Sysi-Aho.
Kulujen maksaminen omasta pussista voi tulla todella kalliiksi. Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.
Korvaus- ja oikeuskäytäntöjen mukaan tapaturman katsotaan tapahtuneen työmatkalla, kun työntekijä on kulkenut säännöllisesti kodin ja työpaikan välillä käyttämäänsä reittiä pitkin. Reittiin kuuluvat myös tietyt, usein tapahtuvat poikkeamiset.
– Lapsen hakeminen päivähoidosta ja ruokakaupassa käväisy kuuluvat vielä vakuutusturvan piiriin. Kampaajalla tai useamman tunnin urheilutreenissä käyminen eivät kuulu, ohjeistaa Sysi-Aho.
Tänä talvena eteläisen Suomen läpi virtaavat matalapaineet ovat pitäneet tiet sulina, joten liukkaimmat kelit on koettu Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen.
Hartosen mukaan jalankulkukeli on liukkaimmillaan silloin, jos jalkakäytävällä olevan jään päälle sataa lunta tai vettä.
– Suosittelen seuraamaan jalankulun varoituspalveluamme, joka löytyy esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta, sanoo Hartonen.
Janne Sysi-Aho suosittelee edelleen hyötyliikuntaa työmatkalla.– Liikunnan terveyshyödyt ovat suuremmat kuin liikkumisen lopettaminen tapaturmien pelossa. Ennaltaehkäisy kuten kunnon jalkineet, liukuesteet, hiekoitus ja valaistus sekä kiireen välttäminen auttavat, sanoo Sysi-Aho.
Oikeusprofesorin mielestä vakuutusoikeus vetää kotiinpäin
Yle Uutiset, 8.8.2012:
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mielestä Suomen oikeuslaitos kaipaisi kipeästi lisää läpinäkyvyyttä. Oikeuslaitoksesta ja erityisesti vakuutusoikeudesta käydään hänen mielestään liian niukalti keskustelua.
– Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, josta tiedetään hyvin vähän. Se on tietynlaisessa julkisuuspimennossa, Kekkonen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.
Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen ilmoitti maanantaina eroavansa tehtävästään korkeimman oikeuden KKO:n presidentin arvostelun vuoksi.
– Jollain tavalla sympatisoin ja kunnioitan Hyvärisen ratkaisua. Ehkä siitäkin syystä, että Suomessa tällainen vastuunotto on hyvin harvinaista. Jos puhutaan vakuutusoikeuden linjasta, voidaan tietysti kysyä, kuka sen luo. Vastaako siitä johtava lääkärijäsen vai tuomioistuin kollektiivisesti, hän kysyy.
Kekkonen iloitsee siitä, että tapauksen johdosta vakuutusoikeus ja sen ratkaisut nousevat julkisen keskustelun kohteeksi. Hänen mukaansa juristit ovat olleet jo vuosikymmeniä sitä mieltä, että vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa on suuria ongelmia.
– Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla kuin muiden tuomioistuinten perustelut.
– Vielä isompi asia on se, onko vakuutusoikeuden linja systemaattisesti kielteinen suhteessa korvauksen hakijoihin. Vastapuolella ovat vakuutusyhtiöt ja toimijat, joiden edut voivat mennä ristiin yksilöhakijoiden etujen kanssa, hän sanoo.
Kekkosen mukaan kritiikki onkin kohdistunut erityisesti siihen, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät ole näyttäneet edullisilta ”pienen ihmisen” kannalta. Ratkaisujen on moitittu olevan enemmän vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimijoiden intressien mukaisia.
– On tietysti todettava, että vakuutusoikeuden käsittelemät aiheet ovat äärimmäisen vaikeita. Mikä on työkyvyttömyys ja miten se todetaan, Kekkonen kysyy.
Vakuutusoikeudessa ratkaisun tekevät asiantuntija ja vakuutuslääkäri, joka antaa lausuntonsa potilasta näkemättä. Vakuutuslääkärien liiton mukaan tämä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta. Kekkonen on aivan eri linjoilla.
– Mielestäni tuo on aivan tuulesta temmattu argumentti. Millään tavalla objektiivisuus ei voi lisääntyä sillä, että potilasta ei näe. Yleistettynä on aivan mahdoton ajatus, että päätös pitäisi tehdä näkemättä asianosaisia.
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksistaan. Kekkosen mielestä tämä on merkki avoimuusvajeesta.
– Heidän pitäisi kertoa sidonnaisuutensa samalla tavalla kuin muidenkin korkeiden toimijoiden. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa myös vakuutusoikeuteen.
Kekkosen mielestä KKO:lla ja vakuutusoikeudella on selviä linjaeroja, ja hänen mielestään ne pitäisi selvittää. Kekkonen sanoo, että tuomioistuinten itsensä olisi hyvä systemaattisesti selvittää ja analysoida käytäntöjään ja antaa niistä tietoja julkisuuteen.
– Silloin tulisi mahdolliseksi käydä rationaalista keskustelua näistä arvoista, eduista ja oikeusturvasta, jotka ovat oikeusvaltion perusasioita.
Kekkosen mielestä tarpeen olisi vakuutusoikeusjärjestelmän kokonaisremontti, mihin on havahduttu jo oikeusministeriössäkin.
– Tilanteesta pitäisi käydä perinpohjainen keskustelu ja selvittää avoimet kohdat ja kysymykset. Vakuutusoikeuden ja KKO:n linjaerosta ei ole vielä faktaa, mutta avoimuus- ja julkisuus kysymykset ovat helpommin hoidettavissa.
– Olisi myös luontevaa, että vakuutusoikeuden ratkaisuissa mukana olleiden nimet kerrottaisiin samalla tavalla kun korkeimmassa oikeudessa.
Kekkonen sanoo, että kyseessä on sekä juridinen että poliittinen ongelma.
– Viime kädessä tämä on lainsäädännöllinen kysymys. Kansalaisten kannalta kyseessä on erittäin merkittävä asia, Kekkonen toteaa.
Vakuutusmajuri 