Oikeusvarmuus Lähi-Tapiolassa – NOLLA
Oikeusvarmuudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää, sillä se on oikeusjärjestyksen perustavaa laatua oleva kirjoittamaton yleinen oikeusperiaate.
Oikeusvarmuuden periaate edellyttää, että oikeusvaikutuksen omaavien päätösten tulee olla sekä ennakoitavia että hyväksyttäviä.
Oikeusvarmuuden periaatteeseen liittyvä oikeusturvaodotus voidaan liittää kahteen seikkaan:
- mielivallan ja ennakoimattoman lainkäytön tai päätöksenteon kieltoon sekä siihen, että
- päätöksen tulee olla materiaalisesti oikeudenmukainen ja vastata tapahtuneita tosiasioita.
Varsin yleisesti katsotaankin, että lainkäytössä ja hallinnollisessa päätöksenteossa ennakoitavuuden tulee liittyä jutun tosiasioihin ja relevanttiin normistoon.
Päätöksenteko vakuutusasioissa on mitä suurimmissa määrin verratavissa, jos nyt ei aivan lainkäyttöön, niin ainakin hallinnolliseen päätöksentekoon.
Valitin Lähi-Tapiolaan (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) eräästä väärin korvatusta vahingosta, jollainen oli toisella kerralla ratkaistu eri tavalla.
Olin yllättynyt, kun Lähi-Tapiolan (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) Maire Lehtonen ilmoitti, että
”varmaan tiedätte, että aiemmat päätökset eivät ole peruste tuleville päätöksille.”
En tiennyt.
Olen ollut siinä käsityksessä, että oikeusvarmuuden periaate toimisi myös vakuutuspäätösten yhteydessä, ja niiden tulisi olla edes jollain tasolla ennakoitavia.
Ne eivät näköjään ole.
No nyt valkeni monta asiaa korvauskäsittelystä kerta heitolla.
Vakuutusmajuri 
Ensinnäkin epäasiallista julkaista käsittelijän nimi julkisesti. Kyseessä ei ole julkinen ammatti, eikä kyseinen henkilö ole omalla nimellään vastuussa kommentista, jota hän ei ole julkisesti antanut.
Toiseksi, tekstissä puhuttu asia on mielestäni täysin eri kuin mistä käsittelijä on puhunut. Hän on luultavasti tarkoittanut, että vaikka aiemmat päätökset otetaan huomioon, kuten oikeudessakin, ei lopputulos ole välttämättä aina sama.
Lisäksi suosittelisin hakemaan tuttavuutta tekstien lainaamisen mielenkiintoiseen maailmaan. Nytkin lähde on mainittu, mutta ei mitään hajua, mikä osa oli lainattua. Sivustolla vängätään toistuvasti yksittäisistä sanamuodoista ja muista tyhjänpäiväisyyksistä, mutta samaan aikaan ei viitsitä opetella äidinkieltä tekijänoikeusrikkomusten välttämiseksi.
Lainaaminen toki on tuttua. Ja ohjeitahan löytyy vaikkapa täältä: http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohjeet.htm.
Nythän kyseessä ei ole a) akateeminen b) tieteellinen teksti. Kuka tahansa muu kuin akateeminen saivartelija kyllä huomaa helposti, missä kohtaa ajatus on jonkun muun.
Nuo Helsingin Yliopiston lainaamisen ja plagioinnin ohjeet ovat muuten hyvä esimerkki siitä, miten yliopiston henkilökunta näyttää saavan palkkansa turhanpäiväisestä muotoseikoilla saivartelusta pikemminkin kuin itse tutkittavan asian edistämisestä.
Linkin esimerkeistäkin kuka tahansa muu kuin akateeminen saivartelija huomaa helposti mikä ajatus on kenenkin päähän ollut tarkoitus laittaa. Nuo plagiointiväittämät, niin sinulla kuin Helsingin Yliopiston ohjeessakin ovat täysin naurettavaa saivartelua.