Category: Lähi-Tapiola

Epidemia

Iltalehti kertoi 18.3.2020, miten Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa oli luettu ”hätääntyneen ravintoloitsijan viesti”.

Viestissään hätääntynyt ravintoloitsija oli kirjoittanut:

”Tukipaketit eivät tavoita pienyrittäjää. Asiakkaat katoavat ravintoloista. Mitä minä voin tehdä muuta kuin yrittää saada koronatartunnan ja sitä kautta yrittää saada joko epidemiavakuutuksesta tai Kelan karanteenikorvauksesta jonkinlaista rahaa?”

Joku puolestaan oli soittanut vakuutusyhtiöön, kun vakuutuspapereissa oli lukenut ”epidemia”. Vakuutusyhtiöstä oli kuulemma sanottu että ”putiikki kiinni vain ja vakuutus maksaa”.

Valitettavasti epidemiavakuutus ei toimi näin.

Epidemiavakuutus korvaa liiketoiminnan keskeytymiseen, joka on suoranainen seuraus Suomen terveydensuojeluviranomaisen antamasta velvoittavasta kirjallisesta määräyksestä tartunta ja eläintautien vastustamiseksi.

Jotta epidemiavakuutuksesta saisi korvauksia, pitää

  • olla todettu tartunta- tai eläintauti vakuutuksenottajan toimipaikassa
  • olla kirjallinen määräys
  • joka tulee Suomen terveydensuojeluviranomaiselta
  • joka perustuu tartuntatauti- tai eläintautilakiin
  • joka koskee nimettyä vakuutuksenottajan toimipaikkaa
  • jolla rajoitetaan vakuutuksenottajan toimintaa mainitussa toimipaikassa

Toiminnan rajoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi toimitilojen osittaista tai täydellistä käyttökieltoa, johon liittyy normaalista puhtaanapidosta poikkeava, tehostettu tilojen ja laitteiden desinfiointi ja/tai saastuneiksi todettujen tuotteiden hävittäminen.

Koronavirus katsottanee vakuutusehtojen tarkoittamaksi tartuntataudiksi, mutta liiketoiminnan häiriöt, jotka johtuvat henkilökunnan sairastumisesta tai karanteeniin asettamiseseta tai asiakasmäärien vähenemisestä eivät mahdollista keskeytysvakuutuksen käyttämistä.

Jos kuitenkin kävisi niin, että viranomainen antaisi kirjallisen määräyksen vakuutuksenottajalle keskeyttää tai rajoittaa tämän omaa liiketoimintaa koronaviruksen takia, tällöin epidemiakeskeytysvakuutuksesta voisi hakea (ja ehkä saadakin) korvausta.

Lähteet:
Pellikka et.al., Omaisuuden vakuuttaminen, Finva, 2011
https://www.if.fi
https://www.lahitapiola.fi/
Vakuutusehdot: If, Lähitapiola, Pohjola

Kaikki paitsi Lähi-Tapiola ovat väärässä

(Lähi-Tapiolan nimi kirjoitettu tahallaan oikein)

Väärin ilmoitettu!

Lauantai-iltapäivänä Lähi-Tapiolasta soitti korvaushenkilö ohjeistaakseen miten vahinkoja oikein kuuluu ilmoitella.

Tein asiakkaan puolesta vahinkoilmoituksen ja Lähi-Tapiolan korvauspelvelu meni laakista sekaisin. Ei kuulemma pidä kirjoittaa online lomakkeeseen sitä mitä siellä kysytään.

Ensin Lähi-Tapiolasta oli soitettu asiakkaalle ja kysytty mistä vakuutuksesta tämä on korvausta hakemassa. Onhan hänellä sentään se yksi vakuutus Lähi-Tapiolassa. Sitten oli neuvottu, että kannattaisi laittaa tämä tuohon xxxxxx-vakuutukseen, koska se korvaa paremmin. Niin. Olihan asiakkaalla sentään se yksi xxxxxx-vakuutus Lähi-Tapiolassa.

Sitten häiritsee korvaushenkilö lauantai-iltapäivääni ja kertoo, että ”väärin ilmoitettu”.

”Meillä menee koko korvausosasto sekaisin”.

Olinhan merkinnyt vahingon ilmoittajaksi itseni. Se riitti kaatamaan ison (no… aika ison) vakuutusyhtiön.

Asiakkaan tiedot ja vakuutuksen numero tietenkin löytyvät juuri siitä kohdasta, missä niitä online lomakkeessa kysytäänkin.

Korvaushenkilö väitti, että asiakkaan pitää aina ensin ilmoittaa Lähi-Tapiolalle joko kirjallisesti tai suullisesti, että kohta meklari tulee ja tekee vahoinkoilmoituksen. Asiakas on luonnollisesti jo aikanaan antanut valtakirjan, jonka perusteella meklarilla on oikeus:

  • saada ja toimittaa kaikki vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavat tiedot ja dokumentit samoin kuin toimeksiantaja on niihin oikeutettu.
  • neuvotella vakuutus- ja korvausasioista vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakuelinten ja ulkopuolisten kanssa.
  • toimittaa ja vastaanottaa vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavia tietoja ja dokumentteja.
  • tehdä, muuttaa tai irtisanoa vakuutussopimuksia.
  • toimia asiamiehenä muutoksenhakuelimissä (esim. Vakuutuslautakunta, muita tahoja pois sulkematta).

Yksikään vakuutusyhtiö ennen Lähi-Tapiolaa ei ole asettanut kyseenalaiseksi asiakkaan antamaa valtuutusta hoitaa asioitaan ilman, että asiakkaan pitäisi siitä joka kerran erikseen ilmoittaa. Edes muutoksenhakuelimet eivät ole äkänneet vaatia jokaisesta vahingosta yksilöllistä valtuutusta.

Ymmärrän toki, että korvaushenkilöä harmittaa, kun meklari on asiantuntijana ilmoittanut vahingosta niin, ettei hän pääse kovin helposti saivartelemaan pilkun paikasta ja eväämään korvausta jollain naurettavalla verukkeella.

Vakuutusyhtiöt näyttävät vuorotellen kokeilevan miten meklarista helpoiten pääsisi eroon, vaikeuttamalla asioiden hoitoa mitä hämmästyttävämmillä kommervenkeillä. Yksikään ei ole vielä onnistunut. Eikä onnistu Lähi-Tapiolakaan.