Tagged: Tapiola

Kaikki paitsi Lähi-Tapiola ovat väärässä

(Lähi-Tapiolan nimi kirjoitettu tahallaan oikein)

Väärin ilmoitettu!

Lauantai-iltapäivänä Lähi-Tapiolasta soitti korvaushenkilö ohjeistaakseen miten vahinkoja oikein kuuluu ilmoitella.

Tein asiakkaan puolesta vahinkoilmoituksen ja Lähi-Tapiolan korvauspelvelu meni laakista sekaisin. Ei kuulemma pidä kirjoittaa online lomakkeeseen sitä mitä siellä kysytään.

Ensin Lähi-Tapiolasta oli soitettu asiakkaalle ja kysytty mistä vakuutuksesta tämä on korvausta hakemassa. Onhan hänellä sentään se yksi vakuutus Lähi-Tapiolassa. Sitten oli neuvottu, että kannattaisi laittaa tämä tuohon xxxxxx-vakuutukseen, koska se korvaa paremmin. Niin. Olihan asiakkaalla sentään se yksi xxxxxx-vakuutus Lähi-Tapiolassa.

Sitten häiritsee korvaushenkilö lauantai-iltapäivääni ja kertoo, että ”väärin ilmoitettu”.

”Meillä menee koko korvausosasto sekaisin”.

Olinhan merkinnyt vahingon ilmoittajaksi itseni. Se riitti kaatamaan ison (no… aika ison) vakuutusyhtiön.

Asiakkaan tiedot ja vakuutuksen numero tietenkin löytyvät juuri siitä kohdasta, missä niitä online lomakkeessa kysytäänkin.

Korvaushenkilö väitti, että asiakkaan pitää aina ensin ilmoittaa Lähi-Tapiolalle joko kirjallisesti tai suullisesti, että kohta meklari tulee ja tekee vahoinkoilmoituksen. Asiakas on luonnollisesti jo aikanaan antanut valtakirjan, jonka perusteella meklarilla on oikeus:

  • saada ja toimittaa kaikki vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavat tiedot ja dokumentit samoin kuin toimeksiantaja on niihin oikeutettu.
  • neuvotella vakuutus- ja korvausasioista vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakuelinten ja ulkopuolisten kanssa.
  • toimittaa ja vastaanottaa vakuutus- ja korvausasioiden hoitamiseksi tarvittavia tietoja ja dokumentteja.
  • tehdä, muuttaa tai irtisanoa vakuutussopimuksia.
  • toimia asiamiehenä muutoksenhakuelimissä (esim. Vakuutuslautakunta, muita tahoja pois sulkematta).

Yksikään vakuutusyhtiö ennen Lähi-Tapiolaa ei ole asettanut kyseenalaiseksi asiakkaan antamaa valtuutusta hoitaa asioitaan ilman, että asiakkaan pitäisi siitä joka kerran erikseen ilmoittaa. Edes muutoksenhakuelimet eivät ole äkänneet vaatia jokaisesta vahingosta yksilöllistä valtuutusta.

Ymmärrän toki, että korvaushenkilöä harmittaa, kun meklari on asiantuntijana ilmoittanut vahingosta niin, ettei hän pääse kovin helposti saivartelemaan pilkun paikasta ja eväämään korvausta jollain naurettavalla verukkeella.

Vakuutusyhtiöt näyttävät vuorotellen kokeilevan miten meklarista helpoiten pääsisi eroon, vaikeuttamalla asioiden hoitoa mitä hämmästyttävämmillä kommervenkeillä. Yksikään ei ole vielä onnistunut. Eikä onnistu Lähi-Tapiolakaan.

 

Mainokset

Tapiolan törkeä vedätys paljastui

Turun Sanomat 22.3.2014

Turun Sanomat kirjoittaa (tekstin muotoilua muuteltu) :

Nuorukainen vammautui rattijuopon kyydissä – vakuutusyhtiö väitti kolaria matkustajan itsemurhayritykseksi.

Vakuutusyhtiö yritti välttyä korvaamasta rattijuopon kyydissä pahasti loukkaantuneen kolariuhrin vammoja. Oikeudessa vakuutusyhtiö muun muassa esitti, että auto-onnettomuus olisi ollut pelkääjän penkille sammuneen matkustajan tahallinen itsemurhayritys.

Kolari sattui vuonna 1994. Turma-autoa ajoi uhrin kaveri, jonka verestä mitattiin onnettomuuden jälkeen 2,3 promillen humalatila.

Niin ikään vahvassa humalassa ollut uhri nuokkui etumatkustajan paikalla. Kuljettajalla ja matkustajalla ei ollut kummallakaan turvavöitä.

Matkustaja sai onnettomuudessa vaikean aivovamman, jota ei kuitenkaan huomattu heti turman jälkeen. Nuorukainen oli tuolloin vastikään suorittanut ammattikoulun ja päättänyt juuri asepalveluksen.

Hän haki vakuutusyhtiöltä liikennevakuutuskorvausta vähäisemmistä vammoistaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola hylkäsi hakemuksen vedoten siihen, että uhri tiesi tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää kuljettajan humalatilasta.

Tämä vapautti vakuutusyhtiön sen oman näkemyksen mukaan kokonaan onnettomuuteen liittyvistä korvauksista.

Kolarin jälkeen nuorukaisen elämä muuttui. Arki ei enää sujunut, ja mies joutui muuttamaan äitinsä luokse.

Poika yritti palata työelämään moneen otteeseen, mutta työsuhteet kariutuivat kerta toisensa jälkeen vaikeuksiin, joista nuorukainen ei ollut koskaan aiemmin kärsinyt.

Äiti ihmetteli poikansa jaksamiseen ja persoonallisuuteen liittyviä muutoksia.

Vihdoin vuosien kuluttua onnettomuudesta nuori mies hakeutui tutkimuksiin. Mies sai vuonna 2007 aivovammadiagnoosin ja järkyttyi. Lääkärien mukaan hän on parantumattomasti täysin työkyvytön.

Miehen tutkineet lääkärit olivat yhtä mieltä siitä, että ainoa vamman selittävä tekijä oli vuosien takainen autokolari.

Vakuutusyhtiö pyrki eväämään elannon

Mies haki vakuutusyhtiöltä korvauksia. Mies vaati vakuutusyhtiötä maksamaan kertakorvauksen kärsimyksistä ja lisäksi työkyvyttömyyseläkettä miehen loppuiäksi.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta mitään väittäen, että rattijuopon kyydissä vammautuneelle ei tarvitse maksaa liikennevakuutuskorvauksia ilman erityisiä syitä. Sekä Varsinais-Suomen käräjäoikeus että Turun hovioikeus totesivat kyseisen laintulkinnan vääräksi.

Vakuutusyhtiö piti uhrin vaatimusta vanhentuneena, sillä tämän olisi pitänyt hakea aivovammakorvauksia jo heti kolarin jälkeen. Vaikka oli riidatonta, että uhri ei ajanut turma-autoa tai koskenut ohjauslaitteisiin, vakuutusyhtiö väitti onnettomuutta uhrin järjestämäksi itsemurhayritykseksi.

Viimeisenä oljenkortenaan vakuutusyhtiö väitti, ettei aivovamma voinut johtua kyseisestä kolarista. Yhtiö esitti kahden Valviran lääkärin lausunnot. Lääkärit eivät olleet koskaan tutkineet tai edes nähneet uhria.

Käräjäoikeus lyttäsi kaikki vakuutusyhtiön perustelut ja hovioikeus oli täsmälleen samaa mieltä. Vakuutusyhtiö määrättiin maksamaan uhrille 8 000 kärsimyskorvauksia ja lisäksi 2 700 euroa työkyvyttömyyseläkettä kuukaudessa kunnes uhri täyttää 65 vuotta.

Eläke määrättiin maksettavaksi takautuvasti vuodesta 2002 lähtien eli lähes 12 vuoden ajalta.

Ei tämä toki mikään ainutlaatuinen tapaus ole. Samalaisia vedätyksiä tehdään vakuutusyhtiöissä päivittäin. Suurin osa niistä ei koskaan näe päivänvaloa ja niihin ei edes yritetä hakea muutosta.

Ja taas on keksitty tekosyitä urakalla

Turun Sanomat 3.4.2012:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vahinko-Tapiola riitelevät A-sairaalan syksyisen palon vakuutuskorvauksista.

Vahinko-Tapiola suunnittelee pienentävänsä korvaussummaa palomääräysten rikkomisen takia.

Sairaanhoitopiiri hakee ainakin 16 miljoonan euron korvauksia palon vahingoista. – A-sairaalasta palokatkopuutteet ovat näkemyksemme mukaan selvä rakennusmääräys- ja vakuutussopimusrikko. Katkojen avulla palon näin suuri leviäminen olisi todennäköisesti vältetty, riskipäällikkö Sampo Martiskainen Vahinko-Tapiolasta kertoo.

Tukes ja Onnettomuustutkintakeskus suomivat palo-osastoinnin puutteita jo syksyllä. Sairaanhoitopiiri on täysin eri linjoilla, sillä piirin mukaan palokatkoista on tehty julkisuudessa hätäisiä johtopäätöksiä.

Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan A-sairaalassa oli rakennusluvan mukaiset rakennelmat, jotka palo- ja rakennustarkastajat olivat tarkastaneet.

Rakennusmääräysten mukaan läpiviennit eivät saa oleellisesti heikentää paloturvallisuutta, Meidän näkemyksemme mukaan turvallisuus ei heikentynyt, sillä räjähdysmäinen palo oli poikkeuksellinen.

Vakuutusyhtiöllä on tietenkin motiivinaan päästä pois maksajan roolista, kun kyseessä on tällainen suurkorvaus, Pesonen toteaa.

Martiskainen kertoo, että Tapiola pyrkii vielä selvittämään, rikottiinko suojeluohjetta tahallisesti. Turun Sanomien uutisessa (10.9.) haastateltiin nimetöntä rakennusmiestä, joka paljasti, että kaapelien läpivientien puutteista oli kerrottu useaan otteeseen työpäällikölle.

– Vakuutusyhtiöllä on tietenkin asiassa näytön taakka. Me puolustamme oikeuksiamme ja sitä laajaa vakuutusturvaa, jonka olemme Tapiolasta hankkineet, Pesonen toteaa.

 Jos sopuratkaisuun ei päädytä, sairaanhoitopiiri vie asian muutoksenhakulautakuntaan ja tarvittaessa käräjäoikeuteen.

Vakuutusyhtiön normaalia mielivaltaa

Yle Lahti, 19.3.2012:

Kolmen vuoden takaisen parkkipaikkakolarin korvauskiista ratkesi Kouvolan hovioikeudessa.

Tätä ennen kiistaa oli käsitelty vakuutusyhtiö Tapiolassa, Liikennevahinkolautakunnassa sekä Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

Jutussa osapuolina olivat autoineen mies ja nainen.

Tapaus oli ollut rikosperusteisesti myös syyttäjän tutkittavana. Syyttäjän mukaan syyllinen liikennevahinkoon oli nainen, mutta syyttäjä jätti asiassa syytteen nostamatta vähäisyysperusteella.

Kolari oli sattunut 23.1.2009 Lahdessa Prisma-tavaratalon pysäköintipaikalla, jossa nainen oli törmännyt risteysalueella autonsa etuosalla miehen auton takarenkaaseen.

Vakuutusyhtiö Tapiola oli päätynyt tulkitsemaan miehen syylliseksi, ja korvasi tämän liikennevakuutuksesta vahingon. Mies hävisi juttunsa myös Liikennevahinkolautakunnassa ja Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa nostamansa korvauskanteen.

Hovi käänsi käänsi jutun Kouvolan hovioikeus kuuli liikennevahinkoasiassa useaa todistajaa ja päätyi kumoamaan käräjäoikeuden tuomion. Samalla hovioikeus totesi, ettei liikennevahinkoa olisi tullut korvata miehen Tapiolan liikennevakuutuksesta.

Tapiola joutuu hovioikeuden määräyksestä muuttamaan oman päätöksensä, hovioikeuden päätöstä vastaavaksi, ja korvaamaan miehelle yhteensä 5500 euroa oikeuskuluja. Asian käsittely kesti kolme vuotta. Kouvolan hovioikeus antoi asiassa ratkaisun 19. maaliskuuta.

Loppu hyvin kuitenkin, mutta kuka jaksaa joka asiassa vääntää? 

Päivähoitopalveluja aikuisille?

Talouselämä 7.2.2012:

Vakuutusalan työntekijöitä edustava Vakuutusväen Liitto vaatii henkilöstön aseman turvaamista Tapiola-ryhmän ja Lähivakuutuksen yhdistymisessä.

Liitto muistuttaa Tapiolan hiljan tekemistä 150 työntekijän henkilöstövähennyksistä ja vaatii tiedotteessaan, että ”fuusion varjolla työntekijöitä ei todellakaan lähdetä vähentämään.”

”Fuusiota valmisteleviin eri yhteistyöryhmiin täytyy heti ottaa mukaan myös henkilöstö”, liiton toiminnanjohtaja Kirsi Kovanen sanoo tiedotteessa.

Lähivakuutuksen ja Tapiola-ryhmän hallintoneuvostot ilmoittivat tiistaina Lähivakuutuksen ja Tapiolan yhdistymisestä finanssiryhmäksi.

Tuloksena on 4000 henkeä työllistävä vakuutusjätti. Uusi organisaatio astuu vaiheittain voimaan vuosina 2013 -2014.

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät

Turun Sanomat 7.2.2012:

Tapiola ja Lähivakuutus yhdistyvät.

Yhdistymisprosessin on suunniteltu kestävän noin kaksi vuotta. Tänä aikana Lähivakuutuksen ja Tapiolan nykyiset asiakkuudet säilyvät ennallaan. Asiakkailta ei edellytetä toimenpiteitä.

Yhdistymisprosessiin sisältyvät muun muassa keskusyhtiön muodostaminen ja organisointi, alueyhtiöiden perustaminen ja vakuutuskantojen luovutukset alueyhtiöille. Vielä tämän vuoden aikana päätetään Lähivakuutus-Tapiolan uudesta nimestä ja visuaalisesta ilmeestä.

Keskinäisen finanssiryhmän pääjohtajaksi on valittu Lähivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Erkki Moisander. Toimitusjohtajana jatkaa Vahinko-Tapiolan nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki. Moisanderin mukaan keskinäisten alueellisten vakuutusyhtiöiden perustaminen merkitsee sitä, että pankki- ja vakuutusasiointi viedään mahdollisimman lähelle omistaja-asiakkaita.

Yhdistyminen edellyttää hyväksymisen Lähivakuutus Keskinäisen Yhtiön ja Vahinko-Tapiolan yhtiökokouksissa keväällä 2012 sekä tarvittavat viranomaisluvat Finanssivalvonnalta ja Kilpailuvirastolta.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä muodostetaan vahinkovakuutustoimintaa harjoittava Lähivakuutus-Tapiola keskinäinen yhtiö. Lisäksi perustetaan 19 keskinäistä alueellista vakuutusyhtiötä, jotka tarjoavat omalla toimialueellaan kokonaispalvelua vakuutuksissa, pankkipalveluissa ja sijoittamisessa.

Pääkaupunkiseudun kokonaispalveluista vastaa keskusyhtiö.

Moisander aloittaa toimikautensa pääjohtajana 1. tammikuuta 2013, jolloin yhdistymisessä syntyvä Lähivakuutus-Tapiola-finanssiryhmä aloittaa toimintansa.

Vakuutuskannan luovutukset alueellisille yhtiöille on tarkoitus toteuttaa vuoden 2013 loppuun mennessä.