Tagged: valitus

Onko tämä sitten korvauspetos?

Olin jokin aika sitten tekemisissä erään keskeytysvahingon kanssa.

OP Vahinkovakuutus oli saanut laskettua keskeytysvakuutuskatteeseen reilun alivakuutuksen ja korvasi vähän yli puolet vahingon määrästä. Maksettu korvaus ei kuitenkaan vastannut edes väitettyä alivakuutussuhdetta.

Asiaa ryhdyttiin tarkastelemaan lähemmin ja huomattiin, että keskeytysvakuutuskate olikin merkitty vakuutuskirjaan aivan oikein. Kate ja palkat yhteensä olivat jopa yli todellisen budjetin mukaisen luvun.

Vakuutuksenottaja järjesti vahinkotarkastajan kanssa palaverin, missä asiaa käsiteltiin uudestaan.

En ollut tilaisuudessa mukana, mutta aika pian tarkastaja korotti korvaustarjoustaan, mutta ei vielä lähellekään koko vahingon määrää. Pikemminkin vastaamaan väittämäänsä alivakuutusprosenttia.

Vakuutuksenottaja ei tätä purematta niellyt, vaan tarjosi kompromissina jonkin verran vahingon kokonaismäärän alittavaa summaa.

Vahinkotarkastaja oli lyönyt saman tien kättä päälle.

Tapahtumista herää kysymys, miksi vakuutusyhtiö saa sanktioitta yrittää petosta käymällä huutokauppaa korvausmäärästä vakuutuksenottajan kanssa, jonka tunnusluvut ovat kunnossa.

Jos vakuutuksenottaja syyllistyisi samanlaiseen menettelyyn, vakuutusyhtiö sanoisi vakuutuksen saman tien irti ja tekisi merkinnän vakuutusyhtiöiden yhteiseen vilppirekisteriin. Vakuutusta ei saisi jatkossa mistään muustakaan vakuutusyhtiöstä.

Finanssialan (keskusliiton) korvaustoiminnan periaatteiden mukaan korvaustoiminnan tavoitteena on, että asiakas saa sen korvauksen, joka hänelle lain ja vakuutussopimuksen mukaan kuuluu ja että asiakas saa kaikki ne korvaukset, joihin hän on oikeutettu, vaikka ei osaisi niitä hakeakaan.

OP:n toimittama kaupankäynti vahingon määrästä on vähintäänkin epäilyttävää vakuutuksenottajan hyväksikäyttöä. Nyt asiakas oli tarkkana ja sai melkein koko hänelle kuuluvan korvauksen, mutta vähemmän asioista perillä oleva olisi joutunut vilpillisen korvauskäsittelyn uhriksi.

Mainokset

Oikeusprofesorin mielestä vakuutusoikeus vetää kotiinpäin

Yle Uutiset, 8.8.2012:

Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mielestä Suomen oikeuslaitos kaipaisi kipeästi lisää läpinäkyvyyttä. Oikeuslaitoksesta ja erityisesti vakuutusoikeudesta käydään hänen mielestään liian niukalti keskustelua.

– Vakuutusoikeus on erityistuomioistuin, josta tiedetään hyvin vähän. Se on tietynlaisessa julkisuuspimennossa, Kekkonen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskiviikkona.

Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen ilmoitti maanantaina eroavansa tehtävästään korkeimman oikeuden KKO:n presidentin arvostelun vuoksi.

– Jollain tavalla sympatisoin ja kunnioitan Hyvärisen ratkaisua. Ehkä siitäkin syystä, että Suomessa tällainen vastuunotto on hyvin harvinaista. Jos puhutaan vakuutusoikeuden linjasta, voidaan tietysti kysyä, kuka sen luo. Vastaako siitä johtava lääkärijäsen vai tuomioistuin kollektiivisesti, hän kysyy.

Kekkonen iloitsee siitä, että tapauksen johdosta vakuutusoikeus ja sen ratkaisut nousevat julkisen keskustelun kohteeksi. Hänen mukaansa juristit ovat olleet jo vuosikymmeniä sitä mieltä, että vakuutusoikeuden päätösten perusteluissa on suuria ongelmia.

– Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla kuin muiden tuomioistuinten perustelut.

– Vielä isompi asia on se, onko vakuutusoikeuden linja systemaattisesti kielteinen suhteessa korvauksen hakijoihin. Vastapuolella ovat vakuutusyhtiöt ja toimijat, joiden edut voivat mennä ristiin yksilöhakijoiden etujen kanssa, hän sanoo.

Kekkosen mukaan kritiikki onkin kohdistunut erityisesti siihen, että vakuutusoikeuden ratkaisut eivät ole näyttäneet edullisilta ”pienen ihmisen” kannalta. Ratkaisujen on moitittu olevan enemmän vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimijoiden intressien mukaisia.

– On tietysti todettava, että vakuutusoikeuden käsittelemät aiheet ovat äärimmäisen vaikeita. Mikä on työkyvyttömyys ja miten se todetaan, Kekkonen kysyy.

Vakuutusoikeudessa ratkaisun tekevät asiantuntija ja vakuutuslääkäri, joka antaa lausuntonsa potilasta näkemättä. Vakuutuslääkärien liiton mukaan tämä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta. Kekkonen on aivan eri linjoilla.

– Mielestäni tuo on aivan tuulesta temmattu argumentti. Millään tavalla objektiivisuus ei voi lisääntyä sillä, että potilasta ei näe. Yleistettynä on aivan mahdoton ajatus, että päätös pitäisi tehdä näkemättä asianosaisia.

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksistaan. Kekkosen mielestä tämä on merkki avoimuusvajeesta.

– Heidän pitäisi kertoa sidonnaisuutensa samalla tavalla kuin muidenkin korkeiden toimijoiden. Samaa periaatetta pitäisi soveltaa myös vakuutusoikeuteen.

Kekkosen mielestä KKO:lla ja vakuutusoikeudella on selviä linjaeroja, ja hänen mielestään ne pitäisi selvittää. Kekkonen sanoo, että tuomioistuinten itsensä olisi hyvä systemaattisesti selvittää ja analysoida käytäntöjään ja antaa niistä tietoja julkisuuteen.

– Silloin tulisi mahdolliseksi käydä rationaalista keskustelua näistä arvoista, eduista ja oikeusturvasta, jotka ovat oikeusvaltion perusasioita.

Kekkosen mielestä tarpeen olisi vakuutusoikeusjärjestelmän kokonaisremontti, mihin on havahduttu jo oikeusministeriössäkin.

– Tilanteesta pitäisi käydä perinpohjainen keskustelu ja selvittää avoimet kohdat ja kysymykset. Vakuutusoikeuden ja KKO:n linjaerosta ei ole vielä faktaa, mutta avoimuus- ja julkisuus kysymykset ovat helpommin hoidettavissa.

– Olisi myös luontevaa, että vakuutusoikeuden ratkaisuissa mukana olleiden nimet kerrottaisiin samalla tavalla kun korkeimmassa oikeudessa.

Kekkonen sanoo, että kyseessä on sekä juridinen että poliittinen ongelma.

– Viime kädessä tämä on lainsäädännöllinen kysymys. Kansalaisten kannalta kyseessä on erittäin merkittävä asia, Kekkonen toteaa.