Tagged: vahingot
Vakuutuspetos?
MTV3, 18.1.2012:
Huijattiinko vakuutusyhtiö Tapiolalta korvauksia tekemättömistä ja ylihintaisista remonteista?
Tämän selvittely alkoi tänään Espoon käräjäoikeudessa.
Syytteessä on myös kaksi Tapiolan omaa vahinkotarkastajaa.
Syyttäjä vaatii kahdeksalle miehelle ehdotonta vankeutta tässä remonttilaskutukseen liittyvässä petos- ja lahjusvyyhdessä. Syyttäjän mukaan rakennusyritykset laskuttivat vakuutusyhtiö Tapiolalta ylisuuria ja osin perusteettomia remonttilaskuja. Rikoksista epäillyt kaksi Tapiolan vahinkotarkastajaa ohjasivat syytteen mukaan remontteja syytteessä oleville yrityksille. Lisäksi epäiltynä on muun muassa kuusi rakennusyritysten edustajaa.
Vastaajat ovat kiistäneet syytteet pääosin. Ylilaskutusta ei heidän mukaansa ole tapahtunut, vaan kaikki työt on tehty. Kyse on noin puolesta miljoonasta eurosta. Juttua puidaan käräjäoikeudessa pitkälti kevääseen.
Osataan sitä vakuutusyhtiössäkin, vaikka ne aina muita syyttelevät…
Ansionmenetyskorvaus tapaturmavakuutuksessa
Suurin osa lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavista työtapaturmista on päivärahatapauksia. Päivärahalla korvataan vahingoittuneen ansionmenetys sairausloman ajalta.
Päivärahaa maksetaan sellaiselta työkyvyttömyysajalta, joka kestää vähintään kolme päivää ja enintään yhden vuoden tapaturmasta lukien. Vuoden jälkeen korvaus muuttuu tapaturmaeläkkeeksi.
Päivärahaa maksetaan, kun työkyvyttömyysaika (sairausloma) on vähintään kolme peräkkäistä päivää, lukuun ottamatta tapaturmapäivää. Jos kolmen päivän raja täyttyy, maksetaan päiväraha alusta asti, eikä karenssiaikaa ole.
Päiväraha tai tapaturmaeläke perustuvat vahingoittuneen omiin ansioihin. Korvausta maksetaan kuitenkin aina vähintän tapaturmavakuutuslain mukaisen vähimmäisvuosityöansion mukaan (11.540€ vuonna 2011).
Ansionmenetyskorvaukset ovat palkan tavoin saajansa veronalaista tuloa.
Päiväraha myönnetään aina vahingoittuneelle. Jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta, on työnantajalla oikeus saada takaisin maksamaansa palkkaa vastaava osuus. Työnantaja saa hakea korvauksen osalta oikaisua sosiaaliturvamasuun.
Työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa perustuu työsopimuslakiin ja työehtosopimuksiin. Tapaturmavakuutuslaki ei ota siihen kantaa.
Jos ansion menetys johtuu sairaanhoidon saamisesta työhönpaluun jälkeen, siitä ei makseta ansionmenetyskorvausta, sillä vahingoittunut ei ole työkyvytön.
Lyhytaikaisen työkyvyttömyyden korvausta maksetaan neljän viikon ajalta tapaturmasta lukien. Neljä viikkoa on kalenteriaikaa, eli 28 päivää. Päivärahan suuruus perustuu vahingoittuneen edellisten neljän viikon palkkaan silloin, kun työnantaja ei ole maksanut palkkaa ollenkaan tai on masksanut sitä osittain.
Luontoisetuja ei lasketa neljän viikon päivärahassa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin, eli niiden osalta ei makseta korvausta tältä ajalta.
Kun päivärahaa maksetaan 28 päivän jälkeiseltä ajalta, se perustuu vuosityöansioon. Päiväraha on tällöin vuosityöansion 360. osa. Vuosityöansioon perustuvaa korvausta maksetaan vahingoittuneen kaikkien työsuhteiden osalta, myös yrittäjätoiminnan.
Vahingoittuneen vuosityöansio selvitetään aina erikseen, kun työkyvyttömyyttä on vielä 28 päivän jälkeen. Vuosityöansio on yleensä vahingoittuneen vakiintunut ansiotaso, jonka tämä olisi vuoden ajanjakson kuluessa todennäköisesti saanut. Luontoisedut huomioidaan vuosityöansiossa. Sen sijaan sen suuruuteen ei vaikuta se, onko vahingoittunut poissa kaikista töistään vai ei (jos tällä on useampia työsuhteita).
Vaikka tapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuisi työkyvyttömyyttä vasta myöhemmin, määräytyy vuosityöansio ja siten myös ansionmenetyskorvaus aina tapaturman sattumisajankohdan tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan mukaan. Korvauksiin maksetaan toki indeksikorotus.
Lähde: Kukkonen, Karmavalo, Työtapaturmakirja, Finva 2006
Vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoja Vammalaan?
Yle Tampere, 29.11.2010:
Vammalan aluesairaalaa lähdetään uudistamaan ensi vuonna. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee neliosaista tulevaisuushanketta maanantaina. Ensimmäinen muutos on synnytystoiminnan siirtyminen yliopistosairaalan vastuulle ensi syksynä.
Synnytykset jatkuvat kuitenkin Vammalassa arkisin.
Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja aluesairaalan päivystystoiminta puolestaan aiotaan yhdistää alueelliseksi päivystykseksi.
Vammalan aluesairaalaan suunnitellaan käynnistettäväksi myös vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoa sekä aivoverenkiertohäiriöisten vuodeosastokuntoutusta. Osana hanketta otetaan käyttöön ns.alue-erikoislääkärimalli yliopistosairaalan ja aluesairaalan yhteistyönä.
Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee toiminnan muutosta maanantaina.