Category: työtapaturma

Vakuutuksesta annettavat tiedot

Vakuutussopimuslain 2 luvun 5§:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 luvun 170§:n mukaan vakuutusyhtiön on sovellettava maksuperusteitaan siten, että vakuutuksenottajan on mahdollista saada oikea ja riittävä kuva vakuutusmaksuunsa vaikuttavista tekijöistä. Erikoismaksuperusteisen vakuutuksenottajan on saatava riittävä tieto myös vakuutusmaksun pidemmän aikavälin kehityksestä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 luvun 156§:n 3 momentissa määrättään, että Vakuutussopimuslain 5§:ää on sovellettava myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta otettaessa.

Työtapaturma- ja amaattitautilain 20 luvun 157§:n mukaan vakuutusyhtiön on myönnettävä siltä haettu lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Pykälä ei velvoita tarjouksen tai ennakkotietojen antamista.

Nämä lainkohdat ovat usein aiheuttanet merkittävän ristiriidan kilpailutettaessa erikoismaksuisia työtapaturmavakuutuksia. Jos asiakas ei oikein syystä tai toisesta kiinnosta vakuutusyhtiötä, jää tarjous usein tekemättä.

Erikoishinnoiteltujen vakuutusten maksujen tasoa ja pitkän aikavälin kehitystä ei kuitenkaan ole mahdollista arvata ilman asianmukaisia kehityslaskelmia. Lisäksi maksuperusteet voivat poiketa eri vakuutusyhtiöiden välillä hyvinkin paljon.

Pelkän vakuutushakemuksen jättäminen satunnaisesti valittuun vakuutusyhtiöön on siis melkoisen riskaabeli tapa toimia.

Vakuutus on siis myönnettävä hakemuksesta ja se alkaa siitä ajankohdasta, kun vakuutusyhtiö on vastaanottanut hakemuksen. Hakemuksen jättämisen ja vakuutuksen alkamisen väliin ei näin ollen jää hetkeä, jolloin ennakkotiedot voisi toimittaa voimassa olevan oikeuden vaatimalla tavalla.

Finanssivalvonta on ottanut asiaan kantaa ja todennut, että vakuutusyhtiöllä on edelleen oikeus olla antamatta tarjous nimistä asiakirjaa, mutta yhtiön on annettava vakuutusta hakevaksi katsottavalle ennakkotiedot vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot jo ennen vakuutussopimuksen tekemistä. 

Finanssivalvonta on katsonut, että vakuutuksenantaja ei voi edellyttää asiakasta tekemään vakuutushakemusta ennen kuin tämä on saanut riittävät ennakkotiedot vakuutussopimuksesta. Ennakkotietojen antaminen on laissa säädetty vakuutusyhtiön velvollisuudeksi. Vakuutuksenantajan valittavaksi jää, täyttääkö se tiedonanto­velvoitteensa antamalla tarjouksen vai jollain muulla tavalla.

Lähteet:
Finlex.fi
Finanssivalvonta.fi

Ansionmenetyskorvauksista

Luulitko saavasi korvauksia?

Älä unta näe!

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvataan seuraavia työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamia kustannuksia:

  • sairaanhoidon kustannukset
  • ansionmenetyskorvaukset
  • kuntoutuskorvaukset
  • palkan korvaaminen tutkimusajalta ja fysikaalisen hoidon ajalta
  • matka- ja majoituskulut
  • kodinhoidon lisäkustannukset vuoden ajalta
  • vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet henkilökohtaisessa käytössä olleet silmälasit, kuulokojeet ja muut laissa luetellut vastaavat esineet
  • sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotut vaatteet ja rikotun sormuksen korjaus

Ansionmenetyskorvauksilla pyritään takaamaan vahingoittuneen toimeentulo vastaavan tasoisena kuin mitä se olisi ilman työtapaturmaa tai ammattitautia.

Ansionmenetyskorvauksen suuruus perustuu löhtökohtaisesti vahinkotapahtumahetken ansiotasoon.

Ansionmenetyskorvausta (päivärahaa) maksetaan, jos vahingoittunut on työkyvytön, joko kokonaan tai osittain, vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä vahinkopäivää lukuun ottamatta.

Jos kolmen päivän raja täyttyy, päivärahaa maksetaan kaikilta työkyvyttömyyspäiviltä, myös kahdelta alkupäivältä. Ei kuitenkaan vahinkopäivältä.

Päivärahaa maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä, myös sunnuntai- ja juhlapäiviltä.

Päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajalta vahinkopäivästä lukien.

Ensimmäisen neljän viikon päiväraha on pääsääntöisesti työnantajan maksaman sairausajan palkan suuruinen. Neljän viikon jälkeen päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta.

Vuosityöansio määritellään siten, että vahinkopäivän ansiotasoa verrataan edeltävien kolmen kalenterivuoden työansioiden keskiarvoon. Jos vertailun poikkeama on alle 20%, vuosityöansiona pidetään vahinkopäivän työansioita.

Jos vahinkopäivän työansiot poikkeavat vähintään 20% vertailuajan keskiarvosta, vuosityöansiona pidetään vahinkopäivän työansioiden ja vertailuvuosien työansioiden keskiarvoa, eli neljän vuoden keskiarvoa.

Poikkeuksena tästä on vahingoittuneen työansioissa tapahtunut pysyvä muutos. Vahingoittunut on esimerkiksi vaihtanut työtehtäviä saman työnantajan palveluksessa ja selvityksistä ilmenee, että työtehtävien vaihtoa voidaan pitää pysyvänä muutoksena.

Sen sijaan töihin meno ei näytä olevan pysyvä muutos. Jos vahingoittunut on mennyt töihin kortistosta tai koulun penkiltä, lasketaan vuosityöansion neljän vuoden keskiarvo siten, että kolmen vertailuvuoden ansioina on nolla (0€), mikä pienentää kätevästi korvattavan ansionmenetyksen määrää.

Eikä vielä tarvita edes vakuutuslääkäriä.

Lähde: Kirsi Salo, Työtapaturma- ja ammattitauti, Finva 2015