Tagged: kilpailutus

Vakuutuksesta annettavat tiedot

Vakuutussopimuslain 2 luvun 5§:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 luvun 170§:n mukaan vakuutusyhtiön on sovellettava maksuperusteitaan siten, että vakuutuksenottajan on mahdollista saada oikea ja riittävä kuva vakuutusmaksuunsa vaikuttavista tekijöistä. Erikoismaksuperusteisen vakuutuksenottajan on saatava riittävä tieto myös vakuutusmaksun pidemmän aikavälin kehityksestä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 luvun 156§:n 3 momentissa määrättään, että Vakuutussopimuslain 5§:ää on sovellettava myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta otettaessa.

Työtapaturma- ja amaattitautilain 20 luvun 157§:n mukaan vakuutusyhtiön on myönnettävä siltä haettu lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Pykälä ei velvoita tarjouksen tai ennakkotietojen antamista.

Nämä lainkohdat ovat usein aiheuttanet merkittävän ristiriidan kilpailutettaessa erikoismaksuisia työtapaturmavakuutuksia. Jos asiakas ei oikein syystä tai toisesta kiinnosta vakuutusyhtiötä, jää tarjous usein tekemättä.

Erikoishinnoiteltujen vakuutusten maksujen tasoa ja pitkän aikavälin kehitystä ei kuitenkaan ole mahdollista arvata ilman asianmukaisia kehityslaskelmia. Lisäksi maksuperusteet voivat poiketa eri vakuutusyhtiöiden välillä hyvinkin paljon.

Pelkän vakuutushakemuksen jättäminen satunnaisesti valittuun vakuutusyhtiöön on siis melkoisen riskaabeli tapa toimia.

Vakuutus on siis myönnettävä hakemuksesta ja se alkaa siitä ajankohdasta, kun vakuutusyhtiö on vastaanottanut hakemuksen. Hakemuksen jättämisen ja vakuutuksen alkamisen väliin ei näin ollen jää hetkeä, jolloin ennakkotiedot voisi toimittaa voimassa olevan oikeuden vaatimalla tavalla.

Finanssivalvonta on ottanut asiaan kantaa ja todennut, että vakuutusyhtiöllä on edelleen oikeus olla antamatta tarjous nimistä asiakirjaa, mutta yhtiön on annettava vakuutusta hakevaksi katsottavalle ennakkotiedot vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot jo ennen vakuutussopimuksen tekemistä. 

Finanssivalvonta on katsonut, että vakuutuksenantaja ei voi edellyttää asiakasta tekemään vakuutushakemusta ennen kuin tämä on saanut riittävät ennakkotiedot vakuutussopimuksesta. Ennakkotietojen antaminen on laissa säädetty vakuutusyhtiön velvollisuudeksi. Vakuutuksenantajan valittavaksi jää, täyttääkö se tiedonanto­velvoitteensa antamalla tarjouksen vai jollain muulla tavalla.

Lähteet:
Finlex.fi
Finanssivalvonta.fi

Säästi 90 prosenttia!

Keskisuomalainen, 15.8.2015 (lukijan kommentti):

Keskittäminen ei aina ole kannattavin vaihtoehto. Toisinaan tietty vakuutus saattaa olla niin kallis, että se on huomattavasti halvempaa hankkia jostain muualta kuin omasta vakuutusyhtiöstä.

Itselleni kävi näin noin vuosi sitten, kun olin lähdössä Saksaan työharjoitteluun. Työpaikkani, tuikitavallinen toimisto, vaati juridisten muodollisuuksien takia minulta vastuuvakuutusta siltä varalta, jos onnistuisin tuhoamaan jotain työpaikallani.

Omassa vakuutusyhtiössäni ei tällaista vakuutusinstrumenttia ollut. Sen sijaan olisin joutunut hankkimaan jonkun tarpeettoman laajan matkatavaravakuutuksen, jolle olisikin sitten kertynyt hintaa melkein 300 euroa. Tuntui vähän nihkeältä maksaa 300 siitä, että saa tehdä töitä.

Lähdinkin kyselemään tarjouksia muista vakuutusyhtiöistä. Yhdessä sanottiin, ettei meillä tällaista tuotetta ole. Toisessa sama juttu. Selvä, sitten eteenpäin.

Kolmannessa paikassa vastuuvakuutus olisi löytynyt! Ja vieläpä kohtuuhintaan. Mutta ongelma: tämä ei kuulu normaaliin tuotevalikoimaamme, etkä taida olla meidän asiakkaamme? Haluisitko keskittää meille kotivakuutuksesi ja vaihtaa pankkia? Josko ei tällä kertaa.

Olin jo asiasta tuskastuneena melkein aikeissa soittaa saksalaiseen vakuutusyhtiöön, josko siellä ei nirsoiltaisi. Mutta sitten viime yrittämällä tärppäsi! Suomalainen vakuutusyhtiö suostui myymään minulle vakuutuksen noin 30 eurolla. Säästöä kertyi ainakin 240 euroa.

Kannattaa siis kysellä tarjouksia.

Kilpailuttamaton vakuutus on kallis

Keskisuomalainen, 15.8.2015:

Pankki- ja vakuutusyhtiöt yrittävät usein houkutella asiakkaita hankkimaan kaikki palvelut yhdestä yhtiöstä tarjoamalla asiakkaille erilaisia keskittämisetuja. Vakuutusalan asiantuntija Pekka Puustisen mukaan yksittäisetkin vakuutukset kannattaa silti kilpailuttaa.

– Keskittäminen on yleensä helpoin tapa hankkia vakuutukset, mutta yleensä se ei ole halvin. Jos käyttää aikaa vakuutusten kilpailuttamiseen, löytää yleensä halvempia vaihtoehtoja.

Puustinen on työskennellyt vakuutustalouden yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa, sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa Sveitsissä. Hänet valittiin hiljattain työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kehitysjohtajaksi.

Vaikka keskittämisestä yhteen vakuutusyhtiöön saa etuja, eivät vakuutusyhtiöt kuitenkaan yleensä kieltäydy myymästä yksittäisiäkään palveluita asiakkaalle. Silti esimerkiksi Turva tarjoaa joitain vakuutuspalveluita ainoastaan ammattiliittojen jäsenille.

– Vakuutusten vertailu on keskittämispolitiikasta huolimatta nykyään helpompaa kuin ennen sillä tieto löytyy netistä. Keskittämisedut eivät sotke vertailtavuutta paitsi psykologisessa mielessä, Puustinen toteaa.

Puustisen mukaan samat tuotteet ovat usein eri vakuutusyhtiöissä hyvin erihintaisia, mutta mistään yhtiöstä ei saa kaikkia tuotteita halvimmalla.

– Suosittelen ihmisiä tarkistamaan vaikkapa koti-, auto- ja lapsivakuutusten hinnat muista vakuutusyhtiöistä.

Joillain vakuutusyhtiöillä on yhteistyösopimuksia pankkien kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskittämällä vakuutukset yhteen firmaan voi saada tietystä pankista lainaa alhaisemmalla korolla tai talletuksilleen paremman koron. Tällaisia keskittämisetuja tarjoaa muun muassa OP-ryhmään kuuluva Pohjola. Lähi-Tapiola tarjoaa keskittämisetuja vakuutuksiin sijoitusrahastoista.

– Ostaja saattaa joutua liekaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteistyösopimusten myötä, kun vakuutukset ja lainat on sidottu yhteen. Tällöin keskittäminen voi vaikuttaa esimerkiksi lainamarginaaleihin. Kuitenkin tässäkin tapauksessa yleensä eniten säästää, kun kilpailuttaa jokaisen tuotteen erikseen.

Puustisen mukaan erityisesti yrittäjien kannattaisi kilpailuttaa vakuutuspalvelunsa.

– Esimerkiksi parturi-kampaaja voi säästää satoja ellei tuhansia euroja kilpailuttamalla pakolliset vakuutukset. Vaikka se nostaisikin lainamarginaaleja, kilpailuttamalla jää todennäköisesti voitolle.

Vakuutusasiakkaista merkittävä osuus keskittää vakuutuksensa yhteen vakuutusyhtiöön. Esimerkiksi Lähi-Tapiolassa keskittämisetuja saa noin 70 prosenttia asiakkaista, eli ainoastaan 30 prosenttia asiakkaista ei keskitä lainkaan. Suurempaa keskittämistä vaativalla etuohjelman kolmannella ja neljännellä tasolla on Lähi-Tapiolan mukaan hieman vajaa puolet asiakkaista.

Pohjolan vakuutusasiakkaista taas 73 prosenttia on myös yhtiön pankkiasiakkaita. Keskittämisasiakkaita on 52 prosenttia yhtiön vakuutusasiakkaista.

”Otamme asiakkaan rahat ja pidämme ne”

Taloussanomat on osunut naulan kantaan artikkelissaan 2.4.2015. Tässä koko juttu:

”Vakuu­tus­yh­tiöt syyt­tävät hintojen noususta esimer­kiksi myrs­kyjä, moni­mut­kaista elekt­ro­niikkaa ja vesi­va­hin­kojen yleis­ty­mistä.

Va­kuu­tus­ten hin­nat ovat nous­seet tä­nä vuon­na. Tä­mä kos­kee se­kä asu­mi­sen va­kuu­tuk­sia et­tä sai­rau­den va­ral­le va­kuut­ta­mis­ta.

Sa­maan ai­kaan va­kuu­tus­yh­tiöt tun­tu­vat vain ta­ko­van hy­vää tu­los­ta. Yh­tiöil­lä on hinn­an­nou­sul­le luon­nol­li­ses­ti pe­rus­tei­ta, esi­mer­kik­si vii­me ai­koi­na sat­tu­neet an­ka­rat myrs­kyt ja yk­si­tyi­sen ter­vey­den­hoi­don kus­tan­nus­ten kas­vu.

Yk­si se­li­tys hen­ki­lö­va­kuu­tus­ten kal­lis­tu­mi­sel­le on se, et­tä pa­ri vuot­ta sit­ten vah­vis­te­tun lain mu­kaan su­ku­puol­ta ei enää saa ot­taa huo­mioon va­kuu­tus­ris­kien hin­noit­te­lus­sa.

Esi­mer­kik­si nais­ten ta­pa­tur­ma­va­kuu­tus­ten hin­nat oli­vat ai­em­min hal­vem­pia kuin mies­ten, joi­den ta­pa­tur­ma­ris­kit ovat suu­rem­mat.

Ko­ti kul­lan kal­lis?

Ko­ti­va­kuu­tus­ten hin­nat ovat nous­seet vii­me vuo­si­na ta­sai­ses­ti. Pe­rus­teet ovat vaih­del­leet ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­lien hin­to­jen nou­sus­ta ve­si­va­hin­ko­jen yleis­ty­mi­seen.

Esi­mer­kik­si va­kuu­tus­yh­tiö If ker­toi asiak­kail­leen ko­rot­ta­neen­sa ko­ti­va­kuu­tus­ten va­kuu­tus­mak­su­ja ku­lu­van vuo­den alus­ta läh­tien. Ra­ken­nus­ten va­kuu­tus­mak­su­ja nos­tet­tiin kes­ki­mää­rin 3,6 pro­sent­tia.

Täy­des­tä hin­nas­ta va­kuu­tet­tu­jen ir­tai­mis­to­jen mak­sut nou­se­vat kes­ki­mää­rin 3,5 pro­sent­tia. Mi­kä­li nä­mä on va­kuu­tet­tu enim­mäis­kor­vaus­mää­räs­tä, voi­vat mak­sut nous­ta enin­tään 15 pro­sent­tia.

Myös Poh­jo­las­sa ra­ken­nuk­sia kos­ke­vien ko­ti­va­kuu­tus­ten mak­su­ja nos­tet­tiin enin­tään kol­me pro­sent­tia.

Nos­to­ja pe­rus­tel­laan kor­vaus­me­no­jen kas­vul­la, ku­ten li­sään­ty­vil­lä vuo­to­va­hin­goil­la, joi­ta kas­vat­taa ra­ken­nus­kan­nan ikään­ty­mi­nen.

Va­kuu­tus­yh­tiöi­den mu­kaan myös yhä mo­ni­mut­kai­sem­pi ja kal­liim­pi ko­di­ne­lekt­ro­niik­ka kas­vat­taa ko­ti­va­kuu­tus­ten kor­vaus­me­no­ja.

– Suo­ma­lai­siin ko­ti­ta­louk­siin os­te­taan ene­ne­väs­sä mää­rin ai­ka kal­lii­ta­kin lait­tei­ta, ja kun ne me­ne­vät rik­ki, ne pää­ty­vät sit­ten mei­dän kor­vaus­pöy­däl­le, to­te­aa Ifin omai­suus­va­kuu­tus­ten joh­ta­ja Mi­ka Vii­pu­ri Ta­lous­sa­no­mil­le.

Tä­tä var­ten on ke­hi­tet­ty ikä­vä­hen­nyk­set. Va­hin­goit­tu­neen omai­suu­den ikä vai­kut­taa kor­vauk­sen mää­rään.

– Ikä­vä­hen­nys­tau­lu­kot ovat tar­ken­tu­neet, ja var­sin­kin viih­de-elekt­ro­nii­kan ja tie­to­ko­nei­den ikä­vä­hen­nys­p­ro­sen­tit ovat vii­me ai­koi­na nous­seet, ar­vioi Fi­nen va­kuu­tus- ja ra­hoi­tus­neu­von­nan va­kuu­tus­a­sian­tun­ti­ja Han­na Sa­lo.

Hä­nen mu­kaan­sa sa­ma kos­kee myös esi­mer­kik­si ko­din­ko­nei­ta ja har­ras­tus­vä­li­nei­tä.

Va­kuu­tus­nik­ka­rit ovat toi­saal­ta ai­na ol­leet hy­viä hyö­dyn­tä­mään tek­nii­kan uu­sim­pia vir­tauk­sia. 1960-lu­vun alus­sa va­kuu­tus­yh­tiö Tur­va tar­jo­si erik­seen jo­pa te­le­vi­sio­va­kuu­tus­ta sil­loi­sen uu­tuu­den va­kuut­ta­mi­seen.

Ny­kyi­sen elekt­ro­niik­ka­liik­keet tar­joa­vat sa­maan tar­koi­tuk­seen eri­lai­sia tuo­te­tur­va­va­kuu­tuk­sia.

Ter­veys mak­saa

Sai­rau­den va­ral­le ote­tut eri­lai­set yk­si­tyi­set ter­veys­va­kuu­tuk­set ovat kal­lis­tu­neet vii­me vuo­si­na sel­väs­ti. Va­kuu­tus­ten suo­sio on ol­lut sa­maan ai­kaan kas­vus­sa.

Poh­jo­la Va­kuu­tuk­ses­sa ker­ro­taan, et­tä tuot­tei­den hin­noit­te­lua tar­kis­tet­tiin vii­mek­si vuo­den alus­sa.

Poh­jo­lan ter­veys­va­kuu­tus­ten hin­nat nou­si­vat enin­tään 10 pro­sent­tia ja hoi­to­ku­lu­va­kuu­tus­ten enin­tään 12 pro­sent­tia. Yli 47-vuo­tiai­den ta­pa­tur­ma­va­kuu­tuk­sis­sa nou­su on yli 8 pro­sent­tia.

Yk­si­kön pääl­li­kön Ve­sa Rii­hi­mäen mu­kaan tä­mä joh­tuu uu­sis­ta ris­kiar­viois­ta ja kor­vaus­me­no­jen kas­vus­ta.

– Sai­raus­ku­lu­jen va­kuut­ta­mi­seen vai­kut­taa se, kuin­ka pal­jon yk­si­tyi­siä ter­veys­pal­ve­lu­ja käy­te­tään. Yk­si­tyi­ses­sä ter­vey­den­huol­los­sa va­kuu­tus­yh­tiön vas­tuu­o­suus on suu­rem­pi kuin jul­ki­sel­la, Rii­hi­mä­ki sa­noo.

Myös väes­tön ikään­ty­mi­nen vai­kut­taa, vaik­ka­kin uu­sis­sa so­pi­muk­sis­sa ikä ote­taan hin­noit­te­lus­sa jo läh­tö­koh­tai­ses­ti ja so­pi­muk­sen ai­ka­na­kin huo­mioon. Yli­pään­sä va­kuu­tus­ten hin­noit­te­lu on en­tis­tä yk­si­löl­li­sem­pää.

Poh­jo­la Va­kuu­tus tar­jo­aa asiak­kail­leen ter­veys­va­kuu­tuk­sia ny­kyi­sin ai­na sa­taan vuo­teen saak­ka.

– Iäk­käät ovat ot­ta­neet tar­jon­nan po­si­tii­vi­ses­ti vas­taan. Jos tur­va on laa­ja, saat­taa va­kuu­tus ol­la to­sin kal­lis­kin, Rii­hi­mä­ki to­te­aa.

Pää­sään­töi­ses­ti kat­ta­vam­pia tur­via ote­taan enem­män lap­sil­le kuin van­hem­mal­le väes­töl­le. Jo puo­lel­la suo­ma­lai­sis­ta lap­si­per­heis­tä on yk­si­tyi­nen ter­veys­va­kuu­tus.”

Onhan se tiedetty tosiasia, että vakuutusyhtiöt vedättävät molemmista päistä. Hyvä, että asia on laajemminkin huomattu. Mitä laajemmassa määrin alamme kilpailuttamaan vakuutuksiamme sitä pikemmin vakuutusyhtiöt huomaavat, että joka välistä ei voi vedättää. Myös ulkomainen kilpailu olisi poikaa.

Kilpailutettavaa riittää

Kauppalehti, 15.9.2013

Yrityksille pakollinen työntekijöiden tapaturmavakuutus on vakuutusyhtiölle erittäin kannattavaa liiketoimintaa.

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan viime vuonna vakuutusliikkeen tulos suhteessa vakuutusmaksuihin oli 38 prosenttia, kun vastaava kymmenen vuoden keskiarvo oli noin 10 prosenttia.

Myös lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen sitoutuneen pääoman tuotto oli erittäin korkea. Vuoden 2012 tuotto oli 39 prosenttia, ja koko kymmenen vuoden tarkastelujakson keskiarvo oli 15 prosenttia.

Viime vuonna vakuutusyhtiöt keräsivät lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella 621 miljoonan euron maksutulon. Suurin markkinaosuus on Pohjolalla, jonka jälkeen tulevat If ja LähiTapiola.

Tapaturmavakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se korvaa työtapaturman tai ammattitaudin aiheuttamat kulut ja ansionmenetykset.

Työnantaja maksaa tapaturmavakuutusmaksut. Vakuutusmaksun suuruus riippuu maksettujen palkkojen määrästä ja yrityksen toimialan riskialttiudesta.

Väärin menee vakuutusyhitön lääkkeet!

Yle Uutiset 15.1.2013

Ilmassa leijuva taloustaantuma ja talouden kiristyminen ovat saaneet yksityishenkilöt tarkastelemaan vakuutuksiaan. Vakuutusturvan supistamisen sijaan asiakkaat jopa hakevat tilanteeseen lisäturvaa vakuutusyhtiöistä.

– Kun epävarmuus lisääntyy, niin halutaan tavallaan jakaa riskiä myös vakuutusyhtiölle, kertoo LähiTapiolan henkilöasiakaspuolen liiketoimintajohtaja Tuomas Räsänen.

– Muun muassa henkilökohtainen talouden vakaus on tällainen riski. Siksi hyvästä ja oikein mitoitetusta vakuutusturvasta huolehtiminen juuri nyt on erityisen tärkeää.

Vakuutusten myynti jatkaa tasaista kasvuaan lamasta huolimatta, kertoivat Vakuutusyhtiö Turva, Pohjoja Vakuutus, LähiTapiola ja If. Säästöjä etsitäänkin karsimisen sijaan muilla keinoilla.

– Se näkyy ehkä siinä, että keskitetään pankki- ja vakuutusasiat ja haetaan keskittämisetujen kautta edullisempia ratkaisuja, Pohjola Vakuutuksen aluejohtaja Rami Mäkinen kertoo.

Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari arvioi, että ensimmäisenä tarkastelun alle joutuu vakuutusturvan laajuus.

– Pohditaan, että riittäisikö minulle se, että otan vaikka itse vähän riskiä enemmän ja kannan isompaa omavastuuta. Silloin maksan vahinkohetkellä hieman enemmän itse siitä sattuneesta vahingosta, mutta se turvaa minulle oikeasti isot menetykset.

Ainoa vakuutuskohde, jonka turvaa on havaittu tarkasteltavan tavallista kriittisemmin, ovat ajoneuvot. Auton omistaja saattaa pohtia, minkä arvoinen auto todellisuudessa on ja sitä myöten kasko-vakuutuksen tarpeellisuutta.

– Eli pohditaan, riittäisikö minulle edullisempi vaihtoehto. Tämä on ehkä se, mitä eniten pohditaan taloudellisessa mielessä, Vakuutusyhtiö Turvan myynnistä vastaava palvelujohtaja Riitta Yliviikari kertoo. Silloin vakuutusturvan hinnanerokin on ihan merkittävä riippuen siitä, minkälaista vakuutusturvaa ostaa.

Väärin menee!

Vakuutuksia nimenomaan ei pidä mennä keskittämään samaan yhtiöön. Yksittäisten vakuutusten hinnat poikkeavat huomattavastikin eri yhtiöiden välillä, vaikka kokonaisuus olisi suurin piirtein saman hintainen.

Lisäksi hinnat hilautuvat pikkuhiljaa ylöspäin eikä asiakasuskollisuus näy korvauksissa. Sen kieltää jo vakuutussopimuslakikin.

Vakuutusturvan laajuudesta tinkiminen on myös hullun hommaa. Säästöt syntyvät kilpailuttamalla, ei sisällöstä tinkimällä. Sisällöstä tinkiminen tulee vasta toisena säästökeinona, kilpailuttamisen jälkeen.

Tavoitteena jatkuva rahastussuhde

Tapiolasta kolahti aamulla sähköpostiin uutiskirje yrittäjille ja yrityksille. Kirjeessä kulminoituu yleinen vakuuttamiseen liittyvä harhaluulo.

Mauri Nurmion suuhun oli laitettu melko paksua vakuutuspropagandaa:

”Yritysten yhteistyössä edut saavutetaan yleensä vasta pitemmän ajan kuluessa. Ei se nyt aivan avioliitto ole, mutta sinnepäin”, My Invest -konsernin hallituksen puheenjohtaja Mauri Nurmio vertaa. Myös vakuutusyhtiöön kannattaa hänen mukaansa solmia kiinteä suhde, jotta saa mahdollisimman laajan palvelun.

Kiinteästä ja pitkästä asiakassuhteesta ei todellisuudessa juuri ole hyötyä muille kuin vakuutusyhtiölle.

Joka vuosi vakuutuksiin ajetaan ”normaalit” vuosikorotukset sekä vakuutusmääriin ja muihin maksuperusteisiin vuosittaiset indeksikorotukset.

Vakuutuksen kohteet saatetaan toki malliksi käydä  läpi ja tarkistaa ettei alivakuutuspeikko piileskele papereissa.

Maksuja tuskin kovin hanakasti ainakaan alaspäin tarkistellaan, puhumattakaan sisällön ja hintojen vertailemisesta muiden yhtiöiden tuotteisiin. Tai ylipäätään.

Hajauttamalla vakuutusturva eri yhtiöihin, saavutetaan  useimmiten merkittäviä vakuutusmaksusäästöjä siihen verrattuna, että kaikki vakuutukset ostettaisiin yhdestä paikasta.

Hajauttamlla voidaan myös hankkia parhaiten omia vakuutustarpeita vastaava turva. Harvemmin sitä voidaan toteuttaa kattavasti vain yhden yhtiön tuotteilla.

Riskienhallinnallakaan ei keskittämistä voida uskottavasti perustella. Siksi usein vakuutusyhtiön yhteyshenkilö tuntuu vaihtuvan. Paitsi ehkä suurimpien yritysten osalta.

Liikennevakuutusyhtiön vaihto helpottuu

Aamulehti 7.4.2012:

Ajoneuvon omistajan ei kohta tarvitse tehdä erillistä rekisteri-ilmoitusta, kun liikennevakuutustiedot muuttuvat.

Tämä helpottaa vakuutusyhtiöiden kilpailuttamista.

Kesäkuun 2. päivästä lähtien ilmoitusvelvollisuus siirtyy vakuutusyhtiölle, jonka tulee tehdä ilmoitus Liikenteen turvallisuusviraston Trafin sähköisessä palvelussa.

Tieto muutoksista välittyy suoraan ajoneuvoliikennerekisteriin.

Tavoitteena on näin kehittää ajoneuvon rekisteröintiin liittyviä sähköisiä palveluita ja helpottaa ajoneuvon rekisteröintiä.

Vakuutuksen myöntäminen

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa vallitsee sopimusvapaus.

Vakuutusyhtiö voi hyvän vakuutustavan ja vakuutussopimuslain pohjalta itse laatimiensa myöntösääntöjen pohjalta hyväksyä tai hylätä vakuutushakemuksen. Sopimuspakkoa ei ole edes tavanomaisten kuluttajavakuutusten osalta.

Uudessa, 1.11. 2010 voimaan tulleessa vakuutussopimuslaissa vakuutusyhtiö velvoitetaan ilmoittamaan hylkäysperuste, jos vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai häneen verrattavalle luonnolliselle tai oikeushenkilölle.

Hylkäysperusteen tulee olla lain ja hyvän vakuutustavan mukainen. Sen on ilmettävä vakuutusyhtiön etukäteen laatimista vastuunvalintaperiaatteista.

Hylkäyksen peruste on ilmoitettava kirjallisesti.

Vaikka pääsääntönä on sopimusvapaus, laista löytyy eräitä myöntömenettelyä sääteleviä kohtia.

Henkilövakuutuksen osalta on säädetty, että vakuutushakemusta ei saa hylätä sillä perusteella, että henkilön terveys on huonontunut tai vakuutustapahtuma (esim. tapaturma tai sairastuminen) on sattunut sen jälkeen kun kirjallinen hakemus on annettu tai lähetetty vakuutuyhtiölle.

Lain mukaan vakuutusyhtiö vastaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisen tai lähettämisen jälkeisistä vakuutustapahtumista, jos on ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt hakemuksen.

Hyväksyttäviä epäysperusteita ovat esimerkiksi riskin arviointiin vaikuttavat seikat sekä muut objekstiisesti arvioitavat seikat, kuten hakijan aikaisempi maksukäyttäytyminen.

Vakuutusyhtiön on riitatapauksessa pystyttävä selvittämään, että yhtiön noudattamien myöntösääntöjen perusteella vakuutusta ei olisi myönnetty.

Vakuutusyhtiön edustajalle annettu tai lähetetty vakuutushakemus katsotaan annetuksi vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö ei siis voi vaatia hakemuksen lähettämistä tai antamista suoraan yhtiölle.

Lähde: Lehtipuro et.al., Vakuutuslainsäädäntö, Finva, 2010

Huominen pelottaa?

Iltalehti 27.9.2011

Kuluttajien ja yritysten talousnäkemykset synkkenevät.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta.

Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Myös yritysten luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

 

Nyt, jos koska, kannattaa ottaa löysät pois myös vakuutusmaksuista. Kilpailuttamalla vakuutusten hinnat ovat alentuneet parhaimmillaan yli 85%! Se on paljon, oli vakuutuksesi sitten minkä hintainen tahansa.

Harvoin kuitenkaan noin isoihin säästöihin päästään, mutta 25% – 30% on hyvin tyypillistä.

Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kilpailutukset, joissa ei ole syntynyt mitään säästöä.

Etsi netistä avuksesi vakuutusmeklari ja kilpailuta vakutuksesi heti.