Tagged: työtapaturmavakuutus

Vakuutuksesta annettavat tiedot

Vakuutussopimuslain 2 luvun 5§:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 21 luvun 170§:n mukaan vakuutusyhtiön on sovellettava maksuperusteitaan siten, että vakuutuksenottajan on mahdollista saada oikea ja riittävä kuva vakuutusmaksuunsa vaikuttavista tekijöistä. Erikoismaksuperusteisen vakuutuksenottajan on saatava riittävä tieto myös vakuutusmaksun pidemmän aikavälin kehityksestä.

Työtapaturma- ja ammattitautilain 20 luvun 156§:n 3 momentissa määrättään, että Vakuutussopimuslain 5§:ää on sovellettava myös lakisääteistä tapaturmavakuutusta otettaessa.

Työtapaturma- ja amaattitautilain 20 luvun 157§:n mukaan vakuutusyhtiön on myönnettävä siltä haettu lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Pykälä ei velvoita tarjouksen tai ennakkotietojen antamista.

Nämä lainkohdat ovat usein aiheuttanet merkittävän ristiriidan kilpailutettaessa erikoismaksuisia työtapaturmavakuutuksia. Jos asiakas ei oikein syystä tai toisesta kiinnosta vakuutusyhtiötä, jää tarjous usein tekemättä.

Erikoishinnoiteltujen vakuutusten maksujen tasoa ja pitkän aikavälin kehitystä ei kuitenkaan ole mahdollista arvata ilman asianmukaisia kehityslaskelmia. Lisäksi maksuperusteet voivat poiketa eri vakuutusyhtiöiden välillä hyvinkin paljon.

Pelkän vakuutushakemuksen jättäminen satunnaisesti valittuun vakuutusyhtiöön on siis melkoisen riskaabeli tapa toimia.

Vakuutus on siis myönnettävä hakemuksesta ja se alkaa siitä ajankohdasta, kun vakuutusyhtiö on vastaanottanut hakemuksen. Hakemuksen jättämisen ja vakuutuksen alkamisen väliin ei näin ollen jää hetkeä, jolloin ennakkotiedot voisi toimittaa voimassa olevan oikeuden vaatimalla tavalla.

Finanssivalvonta on ottanut asiaan kantaa ja todennut, että vakuutusyhtiöllä on edelleen oikeus olla antamatta tarjous nimistä asiakirjaa, mutta yhtiön on annettava vakuutusta hakevaksi katsottavalle ennakkotiedot vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot jo ennen vakuutussopimuksen tekemistä. 

Finanssivalvonta on katsonut, että vakuutuksenantaja ei voi edellyttää asiakasta tekemään vakuutushakemusta ennen kuin tämä on saanut riittävät ennakkotiedot vakuutussopimuksesta. Ennakkotietojen antaminen on laissa säädetty vakuutusyhtiön velvollisuudeksi. Vakuutuksenantajan valittavaksi jää, täyttääkö se tiedonanto­velvoitteensa antamalla tarjouksen vai jollain muulla tavalla.

Lähteet:
Finlex.fi
Finanssivalvonta.fi

Työtapaturmavakuutuksen maksuista

Pakollisessa työtapaturmavakuutuksessa vakuutusmaksu perustuu työn määrään ja työn vaarallisuuteen. Työn vaarallisuuden mittarina ovat eri ammattiryhmissä sattuneiden vahinkojen korvauskustannukset. Työn määrää puolestaan on perinteisesti mitattu maksettujen palkkojen määrällä, mutta muitakin mittareita voidaan käyttää.

Vakuutusmaksu voi olla ns. taulustomaksu, eli kunkin ammattiryhmän maksukerroin perustuu ko. ammattiryhmän valtakunnalliseen korvaustilastoon. Taulustomaksu on tyypillinen pienillä työnantajilla, joilla oma vahinkotilasto johtaisi kohtuuttoman suuriin vakuutusmaksjen heilahteluihin. Korvaukset periaatteessa tasataan kaikkien vakuutuksenottajien kesken.

Kun yritys on tarpeeksi suuri, vakuutusmaksun perusteena voidaan käyttää joko kokonaan tai osittain sen omaa vahinkotilastoa. Puhutaan erikoismaksujärjestelmästä.

Erikoismaksujärjestelmän on tarkoitus kannustaa työnantajaa riskienhallintaan ja työsuojeluun. Sitä pienemmäksi vakuutusmaksu muodostuu mitä vähemmän on korvauksia. Toisaalta, maksettuista korvauksista peritään aina osa takaisin maksujärjestelmän yksilöllisyyden mukaan.

Erikoismaksujärjestelmässä voidaan ottaa huomioon vain vakuutuksenottajan ohimenevät korvaukset tai sekä ohimenevät että pysyvät korvaukset. Ohinemeviä korvauksia ovat sairaanhoitokustannukset ja päivärahat sekä kuntoitusraha. Kaikki muut korvaukset ovat pysyviä: esimerkiksi kuolemantapauksen ja pysyvän työkyvyttömyyden johdosta maksettavat korvaukset.

Suurin osa työtapaturmista aiheuttaa pelkästään ohimeneviä korvauksia. Niiden heilahtelu ei yleensä ole tilastollisesti kovin suuri. Pysyvien korvausten heilahtelu puolestaan on suurta, koska niihin johtavia tapaturmia sattuu harvoin, mutta korvaussummat ovat suuria.

Eri vakuutusyhtiöiden maksujärjestelmissä voi olla erilaisia ominaisuuksia sen suhteen miten vahinkotilasto otetaan huomioon vakuutusmaksussa. Erilaisilla katkaisurajoila, herkkyyskertoimilla, painoarvoilla ja maksukatoilla säädellään vahinkotilaston vaikutusta lopullisen vakuutusmaksun laskennassa.

Erikoismaksujärjestelmää harkittaessa on hyvä tarkastella mm.

  1. Kuinka suuren vakuutusmaksun heilahtelun yrityksen kassa kestää (riskinottokyky)
  2. Kuinka suuren vakuutusmaksun heilahtelun päättäjien pää kestää (riskinottohalu)
  3. Missä määrin panostetaan tai halutaan panostaa työsuojeluun
  4. Missä määrin halutaan osallistua korvausten maksuun (esim. pysyvien korvausten)

Vakuutusyhtiöiden on sovellettava maksuperusteita yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiinsa. Samoja maksuperusteita on käytettävä kaikissa saman järjestelmän alaisissa vakuutuksissa saman vakuutuskauden aikana. Maksuperusteita saa muuttaa kesken vakuutuskauden vain toteuttamalla muutos kaikkiin vakuutuksiin, joissa tätä maksuperustetta käytetään.

Vakuutusmaksujen hinnoittelu perustuu vapaaseen kilpailuun. Työtapaturma- ja ammattitautilaissa on säädetty vain yleisistä periaatteista, joita vakuutusyhtiöiden on hinnoittelussaan noudatettava. Esimerkiksi, että yhtiöllä on oltava maksuperusteet ja että ne on laadittava niin, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuvien kustannusten pääoma-arvoon.

Lähde: Salo, Työtapaturma ja ammattitautilaki, Finva 2015

Kaatuileminen käy kalliiksi

Ilmatieteenlaitos, 11.1.2012:

Talviaikaisista liukastumisista ja kaatumisista aiheutuu jopa yli 600 miljoonan euron kustannukset.

Lukuun sisältyvät työtapaturmavakuutuksesta maksettavien korvausten lisäksi vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, erilaisista vastuuvakuutuksista sekä yhteiskunnallisista menetyksistä aiheutuvat kulut ja korvaukset. Kokonaisuudesta arviolta puolen miljardin euron menetykset syntyvät vuosittain sairaanhoitokuluista sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetyksistä.

Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta maksettiin vuonna 2010 korvauksia liukastumis-, kaatumis- ja putoamistapaturmista 135,6 miljoonalla eurolla. Tästä valtaosa on talviaikaisia liukastumisia.

Tuoreet kustannustiedot liukastumisista ja kaatumisista osoittavat, että kaatumiset ovat suomalainen kansantauti.

”Yleensä hyvin pieni osa tapaturmista aiheuttaa suuren osan korvauksista. Valtaosa tapaturmista on lieviä ja kustannusvaikutuksiltaan melko pieniä”, kertoi Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho.

Sysi-Ahon mukaan korvaussuorituksia voidaan maksaa vielä hyvinkin pitkän ajan kuluttua tapaturman sattumisesta.

Tarpeettomia kärsimyksiä ja kustannuksia vähennettävä ponnekkaasti Yksi kaatumistapaturma maksaa keskimäärin 6 000 euroa.

Tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan ja jopa puolet kaatujista on alle 30-vuotiaita.

Kaatumisten takia hakeutuu ensiapuun jopa 80 000 suomalaista vuosittain. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovat syynä myös noin 30 prosenttiin kaikista ilmoitetuista työtapaturmista.

”Tarvitsemme yhteiskunnassa monipuolisia keinoja liukastumisten ja kaatumisten torjunnassa. Jalankulkusään seuraaminen, kelinmukaiset jalkineet liukuesteineen, tasapainokyvyn ylläpito sekä ulkoalueiden talvikunnossapito ovat parhaat jokamiehen lääkkeet liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi”, korosti Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden valintaan ja käyttää liukuesteitä. Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lisäksi tietoa saa myös YLE:n teksti-tv:n sivulta 408 ja YLEn maakuntaradioista.Tiedotteessa kerrotaan maakunnittain liukkauden syy ja ajankohta.

Helsingissä järjestetyssä Pysy pystyssä -seminaarissa käsiteltiin talvijalankulun turvallisuuden viimeisimpiä tutkimustuloksia, hankkeita liukastumisten ehkäisemiseksi sekä erityisesti kustannuksia tuoreimpien tilastotietojen valossa.