Tagged: TyEL
Eläkerahat eivät enää riitä
Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on tapahtunut historiallinen käänne. Tähän saakka eläkemaksuja on kerätty työnantajilta ja -tekijöiltä enemmän kuin eläkkeitä on maksettu eläkeläisille. Mutta nyt suunta on muuttunut: eläkkeisiin kuluu enemmän rahaa kuin eläkemaksut tuottavat. Eläkejärjestelmä on yhä enemmän sijoitustuottojen varassa.
Vuosikymmeniä rahaa on kerätty enemmän kuin pelkkiin eläkkeisiin olisi tarvittu – ylimääräinen on rahastoitu ja sijoitettu tulevaisuuden varalle. Ja nyt se tulevaisuus on koittanut.
– Tämä on historiallista. Tänä vuonna yksityisalojen palkansaajajärjestelmässä ensimmäistä kertaa vakuutusmaksutulo on pienempi kuin eläkemeno, tiivistää Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Reijo Vanne.
Hänen mukaansa käänne tapahtui laskennallisesti tässä kuussa, mutta käytännössä ehkä jo tammikuun 2. päivä, jolloin indeksitarkistus korotti eläkkeitä. – Tämä historiallisuus on myös sitä, että tästä eteenkinpäin tilanne on se, että vakuutusmaksut eivät riitä eläkemenoihin, hän jatkaa.
Vielä viime vuonna yksityisen alan työnantajat ja -tekijät maksoivat eläkevakuutusmaksuja yhteensä 12 miljardia. Osa rahastoitiin, osalla maksettiin suoraan eläkkeitä. Mutta kuten oheinen kaavio kertoo, eläkevakuutusmaksut olivat yhtä suuret, kuin maksetut eläkkeet kuluineen.
Nyt tasapaino on keikahtanut. Tänä vuonna vakuutusmaksuja kyllä kertyy vähän enemmän kuin viime vuonna, mutta vielä enemmän kasvaa eläkkeiden määrä.
Siksi nyt turvaudutaan kertyneisiin rahastoihin. Siitä huolimatta rahastot eivät ala ihan äkkiä huveta, sillä viime vuonna yksityisalojen eläkeraha tuotti 7,5 miljardia sijoitustuottoa. Tämän vuoden tuottoja voi vasta arvailla, mutta viime vuoden tasolle tuskin päästään.
Maksutasapainon keikahtaminen ei yllätä asiantuntijaa, mutta sen nopeus kyllä.
– Käänne on ollut jyrkempi kuin odotettiin, Vanne myöntää.
Maksutasapainon muutos on osattu ennustaa jo pitkään. Siitä tuli kuitenkin laskettua jyrkempi, koska täksi vuodeksi ei nostettu työeläkevakuutusmaksuja. Lisäksi tämä vuosi on todennäköisesti työllisyyden kannalta huonompi kuin viime vuosi.
Kerättävien maksujen ja ulos maksettavien eläkkeiden välille aukeamassa oleva kuilu vastaa pitkällä ajalla kolmen ja puolen prosenttiyksikön korotusta nykyisiin eläkemaksuihin, jotka ovat noin 24 prosenttia palkoista. Maksuista työantaja hoitaa valtaosan, eivätkä korotukset maistu.
– Näin se on, mitä enemmän maksuja korotetaan, sen huonompi työllisyys ja talouskasvu meillä on, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
Jos eläkevakuutusmaksuja ei haluta korottaa, toisena vaihtoehtona olisi lisätä eläkevarojen sijoitustuottoja. Se vaatisi riskinoton kasvattamisen sallimista ja siihen Reijo Vanteen mukaan ”ei näytä nyt olevan halukkuutta”.
Eläkepalapelin kolmas pala on eläke-etujen säätäminen, esimerkiksi se paljon puhuttu työurien pidentäminen.
Peli kovenee ja pelurit vähenee, osa 2
Eläkevakuutusyhtiöt Eläke-Fennia ja Eläke-Tapiola aikovat yhdistyä.
Yhtiöiden tavoitteena on luoda uusi työeläkeyhtiö, joka tuottaa asiakkailleen korkealuokkaisia palveluja työeläketurvan hoitoon sekä kilpailukykyisiä asiakasetuja.
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennian ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallitukset ovat päättäneet solmia aiesopimuksen yhtiöiden sulautumissuunnittelun aloittamisesta.
Yhteisenä tavoitteena on työeläketurvan hoidon kokonaistehokkuuden parantaminen sekä vahvan ja vastuullisen työeläketoimijan perustaminen hoitamaan asiakkaidensa työeläketurvaa ja eläkevarallisuutta haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Uusi yhtiö tarjoaa työeläkevakuutuspalveluja kaikille yksityisen sektorin yrityksille ja yrittäjille. Asiakkaita toiminnan käynnistyessä ovat Eläke-Fennian ja Eläke-Tapiolan nykyiset asiakkaat.
Uuden työeläkeyhtiön tavoitteena on jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä LähiTapiola-ryhmän ja Fennia-ryhmän kanssa toimien tasapuolisesti molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Uuden yhtiön keskeiset menestystekijät ovat korkealuokkainen asiakkaiden tarpeet huomioon ottava palvelu, korkea vakavaraisuus, hyvä kustannustehokkuus sekä osaava ja sitoutunut henkilöstö.
Uuden työeläkeyhtiön kokonaismaksutulo olisi noin kolme miljardia euroa ja yhteinen eläkevarallisuus noin 17 miljardia euroa. Vakavaraisuus eli toimintapääoma on yhtiöiden nykyisten (30.9.2012) vakavaraisuuksien perusteella laskettuna 23,7 prosenttia, mikä on alalla erittäin kilpailukykyinen. Uuden yhtiön TyEL- ja YEL-vakuutettujen lukumäärä on noin 450 000.
Yhtiöiden tavoitteena on laatia sulautumiseen tähtäävä suunnitelma, jonka yhtiöiden hallintoelimet käsittelevät ensi toukokuun loppuun mennessä. Yhdistyneen yhtiön toiminta käynnistyy aiesopimuksen mukaan vuoden 2014 alusta.
Sillälailla!
Työeläkevakuutuksen maksut nousevat
Yle Kotimaa, 10.11.2011
Vuodesta 2006 lähtien annetut tilapäiset työeläkevakuutusmaksun alennukset loppuvat. Siksi etenkin työntekijöiden, yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemaksut nousevat ensi vuonna.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti, että työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 22,8 prosenttia palkasta. Se on 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin tänä vuonna. Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on ensi vuonna 5,15 prosenttia palkasta. 53 vuotta täyttäneiden työeläkemaksu nousee 0,5 prosenttiyksikköä, 6,5 prosenttiin.
Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,35 prosenttia.
Yrittäjien maksut nousevat alle 53-vuotiailta 0,9 prosenttiyksikköä 22,5 prosenttiin ja yli 53-vuotiailta 0,95 prosenttiyksikköä 23,85 prosenttiin.
Työnantajien keskimääräiseen maksuun alennusten loppuminen ei vaikuta suuresti, sillä maksun alennukset ovat koskeneet vain osaa työnantajista.
Alennuksilla on purettu työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeen puskureihin kertyneitä varoja.
Vakuutusmajuri 