Tagged: vahinko

Suora oikeus korvaukseen?

Mites sitten suu pannaan, kun joku on aiheuttanut sinulle vahingon, mutta ei toimitakaan vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöönsä? Pitäisikö se toimittaa sinne itse?

Eräissä tapauksissa sen voikin tehdä. Vahinkoa kärsineellä voi joskus olla suora kennevalta vakuutuksenantajaan (vakuutusyhtiö) nähden.

Säännös koskee vain laissa lueteltuja erikoistapauksia. Muuten vahinkoa kärsinyt voi saada korvauksen vastuuvakuutuksesta vain jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutustaan.

Seuraavissa tapauksissa vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä:

  • vakuutuksen ottaminen perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen
  • vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on ulosottoyrityksissä tai akordiomenettelyn vuoksi todettu maksukyvyttömäksi
  • vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa

Vakuutusyhtiön on ilmoitettava saamastaan vahinkoilmoituksesta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutetulle on varattava tilaisuus esittää omia selvityksiään tapahtuneesta.

Vakuutusyhtiön korvausvastuu määräytyy tässäkin tapauksessa vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vastuuvakuutuksessa on yleensä omavastuu ja vakuutusmäärä ei välttämättä kata koko vahinkoa.

Vahinkoa kärsineen ja vakuutetun keskinäisellä sopimuksella ei ole vaikutusta vakuutusyhitön korvausvelvollisuuteen. Vastaavasti vakuutusyhtiön kanta korvausvaatimukseen ei sido vakuutettua.

Vaikka vahinkoa kärsineellä ei olisikaan suoraa oikeutta korvaukseen, hänellä on aina itsenäinen oikeus muutoksenhakuun saamastaan korvauspäätöksestä. Se ei tosin paljoa lämmitä, jos sitä korvauspäätöstä ei koskaan tule.

Tekninen tyrmäys

Kirjoitin aikanaan miten Aktia halkoo hiuksia korvausasiassa välttyäkseen korvausten maksamiselta.

Tapauksessahan oli kysymys siitä, että Aktia väitti, että juuri sitä toimialaa, jonka perusteella korvausta haettiin ei ole vakuutuskirjalla mainittu. Asiakkaalla oli kuitenkin tarkoituksenaan vakuuttaa koko liiketoimintansa ja vakuutuksen maksuperusteenakin käytettiin koko liiketoimintaa kuvaavaa tunnuslukua.

Vein asian Vakuutuslautakuntaan ja viime viikolla tuli lautakunnan päätös. Se on asiakkaan kannalta myönteinen ja osoittaa hyvin kuinka heikoilla jäillä Aktia pyrki jääräpäisesti liukastelemaan.

Otin voiton teknisellä tyrmäyksellä. Sen verran selkeästi Vakuutuslautakunnan lausunto osoittaa, miten terve maalaisjärki olisi tässäkin tapauksessa johtanut heti oikeaan ratkaisuun turhan toimialakikkailun sijaan.

Vakuutuslautakunta toteaa lausunnossaan, että:

vakuutusyhtiön olisi tullut myöntää oikeusturvaetu lausunnonpyytäjälle.

Siihen, mitä oli sovittu ja mitä vakuutuskirjaan oli todellisuudessa kirjattu lautakunta totesi seuraavaa:

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden asianmukainen täyttäminen edellyttää, että kaikki annetut tiedot ovat keskenään johdonmukaisia. Jos vakuutuksenottajalle on annettu virheellisiä tietoja suullisesti, ei virhe normaalisti korjaannu sen perusteella, että vakuutuksen oikea sisältö on voinut ilmetä vakuutuksenottajalle lähetetystä kirjallisesta aineistosta.

Älä nielaise vakuutusyhtiön (korvaus)päätöksiä purematta. Inhimillisiä virheitä ja selviä kotiinpäin vetämisiä voidaan oikaista ja mikä parasta, saadaan oikaistuiksi. Homma vaatii hivenen vakuutusalan ajattelutavan tuntemusta ja vakuutusehtojen lukutaitoa.

Tässä tapauksessa vakuutuksenottajan ei edes tarvinnut tuhlata omia resurssejaan asian vatvomiseen. Hän sai rauhassa keskittyä oman liiketoimintansa hoitamiseen. Sillä välin hänen vakuutusmeklarinsa ajoi korvausasian oikeudenmukaiseen päätökseen.

Aina ei ihan kaikkea kannata tehdä itse.

Kuka huijaa ja ketä?

Löysin taannoin Finanssialan keskusliiton 2008 tekemän tutkimuksen. Tutkimuksessa todetaan neljänneksen siinä haastatelluista tuntevan jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

Vakuutusalan yhteistyöjärjestön gallupissa ei tietenkään kysytty kuinka moni tuntee jonkun, joka kokee tulleensa vakuutusyhtiönsä huijaamaksi.

Vakuutusehdot on usein kirjoitettu niin kierosti, että korvauksen evääminen ehtojen logiikkaa tuntemattomalle käy käden käänteessä.

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten Aktia on huijannut asiakastaan vakuuttamalla oikeusturvavakuutuksellaan asiakkaansa kaikki palkat (palkkasumma on oikeusturvavakuutuksen maksuperuste, jolla pyritään kuvaamaan yrityksen toiminnan laajuutta), mutta kun tuli korvauksen maksamisen aika, löytyi jos jonkinlaista selitystä miksi juuri nyt ei voida korvata mitään. Kaikki selitykset juonsivat kuitenkin juurensa Aktian omiin törttöilyihin vakuutusta tehtäessä. Aktia ei tietenkään myönnä tehneensä mitään väärin!

Vastaavanlaisia tapauksia tulee eteen tasaista tahtia. Esimerkiksi aikaisemmin puheena ollut tapaus, jossa Tapiola otti asiakkaan rahat ja piti ne. Tapiola tosin maksoi korvauksen kun asiassa pyydettiin vakuutuslautakunnan lausuntoa ”ettei se turhaan mene vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi”.

Ei sillä, etteikö mainittu tutkimustulos olisi oikea ja etteikö rehellinen vakuutuksenottaja näin ollen joudu maksamaan huijareiden kotkotukset, mutta kyllä vakuutusyhtiössäkin, jos missä, osataan vedättää.

Tapiola ottaa asiakkaan rahat ja pitää ne

Kirjoitin taannoin vakuutusehtojen tulkinnasta ja korvauskäytännöstä vakuutusyhtiössä. Tällä kertaa Tapiola vetää härskisti kotiin päin.

 

Asiakkaalta varastettiin lukittu peräkärry ja siinä ollutta omaisuutta.

 

Tapiola tietenkin eväsi korvauksen saman tien. Vakuutus ei sen mielestä ole voimassa varkauspaikassa. Tilapäisen poissaoloehdon edellytykset eivät muka täyty. (??)

Korvaus evättiin, koska varastettu omaisuus oli vakuutettu vakuutuskirjaan merkityssä sijaintipaikassa (asiakkaan toimitilat). Kun varkaus tapahtui muussa osoitteessa kuin vakuutuksen sijaintipaikassa, vakuutus ei ollut Tapiolan mielestä voimassa vahinkopaikalla.

Vakuutus on ehtojen mukaan voimassa muualla Suomessa tilapäisen poissaolon yhteydessä. Tilapäisen poissaolon edellytykset eivät Tapiolan mukaan täyttyneet, koska omaisuuden väliaikainen säilytys tilapäisessä paikassa liittyi asiakkaan varsinaiseen liiketoimintaan.

Eikö yrityksen kaikki toiminnat liity sen varsinaiseen liiketoimintaan? Tapiolassa kaiketi puuhastellaan pääasiassa kaikenlaista muuta. Vanhan periaatteen mukaanhan vakuutusyhtiön työntekijät saavat rakentaa yhden omakotitalon työajalla.

Asiakkaan omaisuus oli jätetty tilapäiseen säilytyspaikkaan poikkeuksellisesti. Normaalissa tilanteessa sitä säilytetään lukitussa varastossa vakuutuspaikassa.

Vakuutusehdoissa todetaan voimassaolon edellytykseksi, että poissaolo on tilapäistä eikä liity vakuutuksenottajan varsinaiseen liiketoimintaan. Miten omaisuuden säilyttäminen yöllä tilapäisessä säilytyspaikassa muka eroaa liiketoimintaan liittymiseltään siitä, että omaisuutta säilytetään yöt vakuutuskirjaan merkityssä paikassa?

 

Vakuutusehto antaa esimerkkejä siitä, milloin omaisuuden poissaolo ei ole tilapäistä.

 

  • rakennus, asennus ja mittaustyömailla tai vastaavilla vaihtelevilla paikoilla käytettävä omaisuus
  • messuilla ja näyttelyissä oleva omaisuus
  • ajoneuvoon asennettu, ajoneuvossa säilytettävä tai liiketoimintaan liittyen oleva omaisuus ajoneuvossa
  • alihankkijan, ostajan tms. tiloissa työstettävänä, myytävänä tai säilytettävänä oleva omaisuus
  • kausivarastoissa oleva omaisuus
  • vuokralle tai lainaksi annettu omaisuus.

 

Kyseessä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ollut kysymys omaisuuden vakuuttamisesta sitä käytettäessä vaihtelevilla paikoilla, vaan säilyttämisestä vakuutuspaikassa. Siten kyseessä ei ollut myöskään ajoneuvoon asennettu tai liiketoimintaan liittyen ajoneuvoissa säilytettävä omaisuus.

Jos varkaus olisi tapahtunut päiväsaikaan, yllä mainitut ehdot pätisivät, mutta tilapäisen säilytyksen osata eivät. Eivät myöskään siinä mielessä, että omaisuutta olisi jatkuvasti tarkoitus säilyttää ajoneuvossa tai se olisi tarkoitettu ajoneuvossa säilytettäväksi, kuten yllä oleva ehtoteksti ilmiselvästi tarkoittaa.

Omaisuutta toki käytettiin (ja käytettään) vaihtelevilla paikoilla, mutta sitä ei ole ollut tarkoituskaan vakuuttaa käytön yhteydessä vaan ainoastaan säilyttämisen yhteydessä. Ja omaisuuttahan normaalioloissa säilytetään vakuutuspaikassa (asiakkaan toimitiloissa).

Omaisuuden säilyttämisen kannalta omaisuus siis oli poikkeuksellisesti siirretty tilapäiseen säilytyspaikkaan. Näin ollen vahinko olisi tullut korvata, vaikka sitten huolimattomuuden aiheuttaman korotetun omavastuun mukaan (huolimattomuus siitä, että omaisuus kuitenkin oli peräkärryssä).

 

Pidä varasi. Vakuutusyhtiö lopulta kuitenkin määrää miten vakuutusehtoja on tulkittava. Sillä ei ole mitään merkitystä mitä ehdoissa lukee, vaikka vakuutussopimuslain mukaan epäselvää ehtokohtaa onkin tulkittava vakuutuksenottajan eduksi.

 

Korvaushakemusten määräajat

Vakuutuskorvauksia haettaessa käytössä on tietyt vanhentumisajat, jonka jälkeen vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata ilmoitettua vahinkoa.

Ihan tulipalokiire ei kuitenkaan ole. Vapaaehtoisessa vahinkovakuutuksessa korvausta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta, ja viimeistään 10 vuoden kuluttua vakuutustapahtuman sattumisesta.

Se, että tiedät mahdollisuudestasi saada korvausta edellyttää yleensä tietoa vakuutustapahtumasta (vahinko), vakuutuksen olemassaolosta ja vakuutuksen myöntäneestä yhtiöstä. Korvauksen hakemisen määräaika ei pitene sillä, että korvauksen hakijalta menee aikaa edellä mainittujen seikkojen selvittämiseen.

Korvausvaatimusta ei kuitenkaan tarvitse vanhentumisajan katkaisemiseksi tehdä yksilöidysti, vaan riittää kun vahinkoilmoitus on toimitettu vakuutusyhtiöön määräajassa. Yksityiskohdat voidaan selvittää myöhemminkin.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa tapaturmailmoitus on lain mukaan tehtävä viipymättä.

Käytännössä ilmoitus tehdään usein vasta, kun vahingoittunut on palannut lyhyen sairasloman jälkeen työhön. Pidempiaikaisissa tapauksissa, yleensä ammattitaudeissa, ei kuitenkaan saa jäädä odottamaan paranemista, vaan ilmoitus on tehtävä heti. Myös sairaanhoitokulujen maksusitoumustilanteet edellyttävät pikaista ilmoittamista.

Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessakin korvausasian vanhentuminen voi tulla lain mukaan kyseeseen, kun ilmoitus on tullut vakuutusyhtiöön yli vuoden kuluttua tapaturmasta.

Korvaus voidaan evätä viivästymisajalta, jos asian vireille tulo on kohtuuttomasti viivästynyt työntekijästä johtuvasta syystä. Korvausta ei kuitenkaan evätä vireille tuloa edeltävän vuoden ajalta. Käytännössä tapaturmavakuutuksen korvausasia ei vanhene.

Tapaturmavakuutuksen korvausasia ei myöskään vanhene sen jälkeen kun se on kerran tullut vireille. Kuluja voi hakea niin kauan kuin niitä syntyy.

Kuljetusvakuutuksen korvausasian vanhentumisajat ovat lyhyemmät. Lisäksi vastaanottajan on tehtävä kirjallinen huomautus rahdinkuljettajalle syntyneestä vahingosta tavaraa luovutettaessa. Jos vahinkoa ei ole heti huomattu, huomautus on tehtävä mahdollisimman pian. Eri kuljetusmuodoilla on erilaiset aikarajat huomautuksen tekemiseen. Ne vaihtelevat kolmesta päivästä kahteen viikkoon, kun kyse on piilevistä vahingoista.

Vakuutusyhtiölle on tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus kuuden (6) kuukauden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä tai sen todennäköisestä päättymisestä. Jos kuljetuksen päättymispäivää ei voida selvittää, lasketaan vanhentumisaika vahinkopäivästä tai todennäköisestä vahinkopäivästä. Mikäli ilmoitusta ei tehdä määräajassa oikeus korvaukseen menetetään kokonaan.

Yksilöity, rahamääräinen vaatimus on lisäksi tehtävä viimeistään 11 kuukauden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä (+ samat lisämääreet kuin yllä).

Jos vakuutusyhtiö menettää mahdollisuutensa korvauksen takaisinhakuun vahingon aiheuttajalta tai hyvitykseen yhteisessä haverissa korvaushakemuksen viivästymisen takia, menettää korvauksen hakija oikeutensa korvaukseen vastaavalta osin.

Yksilöity rahamääräinen vaatimus on kuitenkin aina esitettävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vakuutetun kuljetuksen päättymisestä (+samat lisämääreet kuin yllä), muuten oikeus korvaukseen menetetään kokonaan.

 

Korvaushakemusten ja muutoksenhaun määrä- ja vanhentumisajat kannattaa tarkistaa vakuutuskohtaisesti joko sopimusta tehtäessä tai viimeistään heti vahingon satuttua. Aina ei kuitenkaan ole niin kiire, ettei itse vahinkoa ehdittäisi ensin hoitaa. Soita ensin palokunta ja sitten vasta vakuutusyhtiöön.

Terveellä maalaisjärjellä selviää alkutoimista melko hyvin. Maksaja selviää joka tapauksessa vasta myöhemmin. Vakuutusyhtiötä ei nimittäin sido etukäteen anettu lupaus korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suortustavasta, jos ne poikkeavat vakuutussopimuksen mukaisesta vastuusta.