Tagged: vakutuus
Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa
”Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.
Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.
Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.
KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.
Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.
KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.
KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.
Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.
EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.
Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.
– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.
Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”
Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.
Vahinkojen tarkastaminen
Vahinkotarkastus on osa vakuutusyhtiön suorittamaa korvauskäsittelyä. Sillä tarkoitetaan vahinkopaikalla, asiakkaan luona tapahtuvaa vahingonselvittelyä.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus vahinkotarkastuksen suorittamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää ja koota vakuutusyhtiölle ilmoitetusta vahinkotapahtumasta teknisiä, taloudellisia ja muita tietoja siten, että vakuutusyhtiö pystyy niiden perusteella ratkaisemaan vahingon korvattavuuden ja korvausmäärän.
Omaisuuvahinkojen tarkastusta suorittaa yleensä vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja. Vakuutusyhtiöt käyttävät vahinkotarkastukseen myös eri alojen asiantuntijoitaja sopimus- tai palveluliikkeitä. He tekevät tarkastuksia yleensä vakuutusyhtiö toimeksiannosta.
On olemassa myös vahinkotarkastukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka suorittavat vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja puolueettomia vahinkotarkastuksia. Näiden yritysten toimeksiantaja on yleensä vahinkoa kärsinyt asiakas.
Ensimmäinen vahinkotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian vahingon havaitsemisen jälkeen. Suurin osa vahingoista vaatiikin vain yhden tarkastuskäynnin.
Vahinkotarkastaja selvittää vahingon syntyyn ja olosuhteisiin vaikuttavat seikat sekä tarkistaa vakuutustietojen oikeellisuuden ja korvauslaajuuden.
Mitä suurempi ja monisäikeisempi vahinko on kyseessä, sitä aktiivisemman roolin se vaatii vahinkotarkastajalta.
Tarkastaja laatii tarkastamastaan vahingosta tarkastuskertomuksen tai -raportin. Tarkastuskertomukseen kirjataan vakuutuksenottajan, vahinkoa kärsineen ja vahinkoa hoitavien henkilöiden tiedot, sekä vahingon tapahtuma-aika, vahinkotapahtuman kuvaus, sekä todetaan sisältyykö vahingoittunut omaisuus vakuutuksen kohteisiin.
Vahingon jälkeisen korjaustyön rakennuttajana tai työsoritusten tilaajana toimii aina omaisuuden omistaja, eli yleensä vakuutuksenottaja. Vahinkotarkastuksen aikana selvitetään rakennuttamiseen ja suunnitteluun tarvittavat resurssit.
Vahinkotarkastus on asiakkaan näkökulmasta vakuutussopimukseen liittyvä palvelutapahtuma. Vahingon kärsinyt saattaa kokea itsensä vahinkopaikalla hyvin avuttomaksi, koska hänellä ei ole kokemusta eikä tietoa vahingon jälkeen suoritettavista toimenpiteistä. Juuri silloin hän konkreettisimmin tarvitsisi vakuutusyhitön palveluita itse vahinkopaikalla.
Lähde: Pellikka, et al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan koulutus ja kustannus oy, 1998 (Kirjan uudempi painos on vuodelta 2005)
Valtio lopettaa tulvavahinkojen korvaamisen
Yle uutiset:
Hallitus esittää, ettei valtio enää vastedes korvaisi rakennuksille aiheutuvia tulvavahinkoja, vaan omistajan tulisi ottaa vakuutus tulvien varalle. Taustalla ovat arviot ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä tulvavahingoista. Maatalouden tulvavahingot korvattaisiin edelleen nykyisellä tavalla ja yksityisteiden vahinkojen korvaamiseen voitaisiin myöntää avustusta.
Lue koko juttu täältä
Tällä hetkellä vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa tuvan aiheuttamia vahinkoja.
Vakuutuslääketiede
TV 2:n Silminnäkijässä puhuttiin 4.11. vakuutuslääketieteestä. Vakuutuslääketiede on mielenkiintoinen käsite. Miten vakuutuslääketiede eroaa tavallisesta lääketieteestä?
Silminnäkijän todistelun perusteella voi perustellusti väittää, että siinä, että sen tarkoitus on säästää vakuutusyhtiön rahoja.
Tietenkin, eihän koko vakuutulääketiedettä mihinkään muuhun edes tarvita. En ole koskaan nähnyt tapausta, jossa vakuutusyhtiön lääkäri olisi muuttanut hoitavan lääkärin kielteisen kannan esimerkiksi siihen onko kysymyksessä työtapaturma vai ei.
Olen itsekin ollut aikanaan korvaamassa henkilövahinkoja (en työtapaturmia) ja aika usein piti paperit laittaa yhtiön korvauslääkärille lausunnolle ennen kuin korvauspäätöstä pystyi tekemään. En muista olisiko kertaakaan tullut lausuntoa, jonka perusteella korvauksen olisi voinut maksaa. Toisaalta selvät tapaukset eivät tietenkään edes menneet lääkärille kommentoitaviksi.
Henkilövakuutukset ovat hankala vakuutuslaji. Erityisen hankala laji on lakisääteinen tapaturmavakuutus (tai liikennevakuutus), josta korvataan ansionmenetyksiä ja eläkkeitä. Nämä korvaussummat voivat nousta hyvinkin suuriksi, jolloin vakutuusyhtiöllä on merkittävä intressi olla korvaamatta. Siihen tarvitaan vakuutuslääketiedettä ja vakuutuslääkäreitä.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve toteaa, että hoitavan lääkärin ei pidä olla potilaan asianajaja, eikä tämän pidä ottaa kantaa siihen oikeuttaako potilaan tila joihinkin vakuutusoikeudellisiin korvauksiin. Vakuutuslääkärin tehtävä taas on harkita täyttyykö kussakin tapauksessa lakipykälät, joiden perusteella potilaan tila annetuilla tiedoilla oikeuttaa lainsäädännön tai vakuutusehtojen mukaan korvauksiin.
Edes vakuuttamisen erikoisasiantuntija ei pysty helposti auttamaan vakuutuksenottajaa henkilövahinkoasioissa, sillä kiistat käydään lääketieteellisellä tasolla, ja esimerkiksi vakuutusmeklarilla harvoin on lääkärin pätevyyttä. Siihen mihin vakuutusyhtiö tarvitsee yhden vakuutuslääkärin, näyttää vakuutuksenottaja tarvitsevan ns. tavallisen lääkärin, juristin ja vakuutusmeklarin.
Melko epäreilua, vai mitä?
Useat kertaalleen vakuutusoikeudessa hävityt tapaukset ovat kuitenkin muuttuneet yleisessä tuomioistuimessa vakuutetun eduksi, vaikka vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu totesikin Silminnäkijässä hupaisasti, että ei hänen mielestään vakuutusoikeuden päätökset ole mitenkään muuttuneet käräjäoikeudessa, vaan käräjäoikeus on vain päätynyt niissä tapauksissa erilaiseen ratkaisuun.
Se, että vakuutusyhtiö vain huutaa yhä kovemmalla äänellä EI, kun vakuutuksenottajan todistelu asiassa lähestyy aukotonta, pätee myös muissa vakuutuslajeissa kuin henkilövakuutuksissa. Silloinkaan ei kantaa tarvitse perustella sen paremmin. Kun vakuutusyhtiö on poteronsa kaivanut, niin siellä se yleensä pysyy.
Vahinkovakuutuksissa tosin auttaa usein jo se, että pyytää asiaan vakuutuslautakunnan lausuntoa. Useimmiten ei tarvita prosessia yleisessä tuomioistuimessa. Vakuutusyhtiö korvaa monesti jo siinä vaiheessa kun lautakunta pyytää aineistoa, sillä muuten lautakunnan päätöksestä syntyisi ennakkotapaus ja yhtiöt joutuisivat korvaamaan sen perusteella sitten kaikki ”epämääräiset” vahingot. Toki vahinkovakuutustenkin viimeinen muutoksenhakureitti on yleisen tuomioistuimen prosessi, aina Koerkeinmpaan oikeuteen saakka.
Rikastumiskielto puree Keilaniemessäkin
Vakuutussopimuslain 57§ 2 momentissa säädetään, että vakuutuksenantajalla (vakuutusyhtiö) ei ole velvollisuutta korvata ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Vakuutuksenottaja tai vakuutettu ei lain mukaan saa hyötyä perusteettomasti vahinkotapauksen johdosta. Vakuutuksen tarkoitus on korvata todellinen menetys, joka vahinkotapahtumasta aiheutuu.
57 §
Ylivakuutus
Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi.
Vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaamaan ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta enempää kuin vahingon peittämiseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.
Rikastumiskielto on vahingonkorvausoikeudellinen periaate, jota sovelletaan myös vahinkovakuutuksessa. Rikastumiskiellosta voidaan poiketa vain tilanteessa, jossa vakuutusmäärä on olennaisesti perustunut vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.
Rikastumiskieltoa sovelletaan myös aslivakuutustlanteessa: Vakuutus korvaa vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Paitsi, jos vakuutusmäärä perustuu vakuutusyhtiön edustajan tekemään arvioon.
58 §
Alivakuutus
Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.
Vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutuksenantajan tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus on suoritettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.
Pidä huolta, että omaisuusvakuutuksesi vakuutusmäärät ovat oikeita. Muussa tapauksessa menetät rahaa ennemmin tai myöhemmin (ja paljon tai vähän kerrallaan)
Vakuutusmajuri 