Tagged: vakuuttamien

Taas If:ssä on ajateltu – uusi autovakuutus

Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät…. Ei, vaan mitä vähemmän ajat, sitä enemmän hyödyt.

If:llä on uusi autovakuutus, If Kilometrietu, jossa ajomäärä vuodessa vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Kun autolla ajetaan vähän, onnettomuusriski pienenee. If Kilometrietu hyödyntää tätä yksinkertaista matematiikkaa hinnoittelussaan.

Ottaessasi vakuutuksen ilmoitat vuotuisen ajomäärän sekä mittarilukeman If:lle. 
Ajomäärätietojen paikkansapitävyys tarkistetaan muun muassa vahinkotilanteessa ja vakuutuskauden vaihtuessa.

Ajomäärätiedot kannattaa pitää ajan tasalla, sillä omavastuu voi olla vahinkotilanteessa kolminkertainen, jos todellinen ajomäärä eroaa huomattavasti ennakkoon ilmoitetusta.

 

Esimerkkejä (If:n nettisivulta):

  • Espoolaisen perheen työsuhdeautolla ajetaan 9 700 km vuodessa. If Kilometriedulla vakuutusmaksu on noin 25 % edullisempi kuin aiemmin.
  • Maansiirtokuorma-autolla ajetaan noin 70 000 km vuodessa. Ottamalla käyttöön If Kilometriedun yrittäjän vakuutusmaksut laskevat noin 10 %.
  • Oululaiselle taksiyrittäjälle kertyy vuodessa mittariin noin 90 000 km. Hän hyötyy If Kilometriedusta noin 10 %.
  • Varsinaissuomalaisen rakennusfirman pakettiautolla ajetaan vuodessa noin 18 000 km. If Kilometriedulla vakuutusmaksu laskee noin 15 %.
  • Turkulaisen firman työntekijöiden käytössä olevilla leasing-autoilla ajetaan keskimäärin 24 000 km vuodessa. Siirtyessään If Kilometrietuun firma säästää vakuutusmaksuissaan noin seitsemän prosenttia.

 

Katso tarkemmin If:n www sivuilta

Fiksu idea. Jää nähtäväksi miten vakuutuksen hinta suhtautuu muiden yhtiöiden autovakuutusten hintoihin…


Suora oikeus korvaukseen?

Mites sitten suu pannaan, kun joku on aiheuttanut sinulle vahingon, mutta ei toimitakaan vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiöönsä? Pitäisikö se toimittaa sinne itse?

Eräissä tapauksissa sen voikin tehdä. Vahinkoa kärsineellä voi joskus olla suora kennevalta vakuutuksenantajaan (vakuutusyhtiö) nähden.

Säännös koskee vain laissa lueteltuja erikoistapauksia. Muuten vahinkoa kärsinyt voi saada korvauksen vastuuvakuutuksesta vain jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutustaan.

Seuraavissa tapauksissa vahinkoa kärsineellä on oikeus vaatia korvausta suoraan vakuutusyhtiöltä:

  • vakuutuksen ottaminen perustuu lakiin tai viranomaisen määräykseen
  • vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on ulosottoyrityksissä tai akordiomenettelyn vuoksi todettu maksukyvyttömäksi
  • vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa

Vakuutusyhtiön on ilmoitettava saamastaan vahinkoilmoituksesta vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Vakuutetulle on varattava tilaisuus esittää omia selvityksiään tapahtuneesta.

Vakuutusyhtiön korvausvastuu määräytyy tässäkin tapauksessa vakuutussopimuksen ja vakuutusehtojen mukaan. Vastuuvakuutuksessa on yleensä omavastuu ja vakuutusmäärä ei välttämättä kata koko vahinkoa.

Vahinkoa kärsineen ja vakuutetun keskinäisellä sopimuksella ei ole vaikutusta vakuutusyhitön korvausvelvollisuuteen. Vastaavasti vakuutusyhtiön kanta korvausvaatimukseen ei sido vakuutettua.

Vaikka vahinkoa kärsineellä ei olisikaan suoraa oikeutta korvaukseen, hänellä on aina itsenäinen oikeus muutoksenhakuun saamastaan korvauspäätöksestä. Se ei tosin paljoa lämmitä, jos sitä korvauspäätöstä ei koskaan tule.

Teetä ja sympatiaa

Kumpaakaan ei heru työeläkeyhtiöiltä. Ei ainakaan Ilmariselta.

Yritystoimintaan vaikuttavat suhdannevaihtelut heiluttelevat asiakkaiden taloutta joskus rajustikin, toimialasta riippuen. Tai riippumatta.

Asiakkaan asiakkaat vetkuttavat laskujen maksuissa ja pienten yritysten on taas vain sopeuduttava tilanteeseen. Mitä isompi firma, sitä leväperäisempi laskunmaksupolitiikka.

Jos asiakkaan bisnes olisi työeläkkeiden kaltaista monopolitoimintaa, jossa ei todellisuudessa vallitse aitoa kilpailua, ei yritystoiminnassa olisi mitään riskiä.

Asiakkailla ei yleensä ole minkäänlaista tarkoitusta jättää laskujaan maksamatta. Varsinkin, kun yrittäjävetoisella yrityksellä on yleensä vähintään yrittäjän oman perheen toimeentulo vaakalaudalla, puhumattakaan palkatuista työntekijäistä ja näiden perheistä.

Harvalta työeläkeyhtiön suojatyöläiseltä löytyy samanlaista selkärankaa kuin pieniltä yrittäjiltä, jotka pyrkivät pitämään kynsin hampain huolta työntekijöistään, eivätkä hevin päästä yritystään konkurssiin vaikka mieli tekisi ja helpommalla pääsisi.

Työeläkeyhtiön väki sen sijaan lähettelee käsivoiteen pehmentämillä käsillään erilaisia muistutuksia ja huomautuksia, joissa, asiakasta uhataan milloin milläkin toimenpiteellä tai lausunnolla, jolla asiakkaan tilannetta pahennetaan entisestään pikemminkin kuin autetaan miestä mäessä.

Alla Ilmarisen Helena Hytösen lähettämä uhkaus eräälle asiakkaalle. Huomaa erityisesti kirjeen viimeinen lause. Voiko uhkailu tuosta enää törkeämmäksi muuttua?

Tässä hyvä esimerkki siitä, millaita palvelua tulet saamaan työeläkeyhtiöstä silloin kun eniten tarvitsisit tukea ja apua. Venäjän mafianakin toiminta on inhimillisempää kuin suomalaisen työeläkeyhtiön.

Kun suomessa kerran on päätetty antaa työeläkkeiden hoitaminen ”yksityisten” yritysten tehtäväksi, niin toivottavasti ala avautuu pian kansainväliselle kilpailulle.

Ylös ja varkaisiin

Ylös ja varkaisiin, ei Jumala laiskoja ruoki!

Tuon vanhan sutkauksen myötä alan taas päivittämään tätä blogia säännöllisemmin. Pyrin, jos en nyt ihan joka päivä niin useamman kerran viikossa kuitenkin, julkaisemaan juttuja vakuutusyhtiöiden toilailuista tai onnistumisista, vakuutusehtojen hämäristä koukeroista ja niiden vieläkin hämärämmistä tulkinnoista. Riskienhallinnasta, turvallisuudesta, suojautumisesta ja kaikesta mikä enemmän tai vähemmän liippaa liki vakuutustoimintaa.

Moraalista uhkapeliä

Jaana Norio-Timonen kirjoittaa kirjassaan Vakuutuksenantajan vastuu vakuutustapahtumasta epäsymmetrisestä informaatiosta ja sen aiheuttamasta moraalisesta uhkapelistä.

Epäsymmetrisellä informaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisella sopijapuolella on enemmän tietoa sopimuksen kohteesta kuin toisella.

Vakuutusyhtiö tuntee laatimansa vakuutusehdot ja sen millä tavalla vakuutuksenottajan sille ilmoittamat tiedot vaikuttavat vakuutettavaan riskiin, vakuutusehtoihin ja -maksuihin. Vakuutuksenottaja puolestaan tuntee vakuutuksen kohteen yleensä parhaiten.

Epäsymmetrinen informaatio voi siis aiheuttaa moraalista uhkapeliä. Tietoisuus vakuutuksen olemassaolosta voi saada vakuutuksenottajan tai muun vakuutuksenottajapuolella olevan vakuutusyhtiön tietämättä suhtautumaan aiempaa huolettomammin vahingon sattumismahdollisuuteen tai syntyvän vahingon suuruuteen. Tällainen henkilö voi jopa aiheuttaa vahingon tahallaan tai ilmoittaa korvattavaksi vahingon, jota ei ainakaan ilmoitetussa laajuudessa ole sattunut.

Henkilö voi esimerkiksi toimia tavalla, joka lisää vahinkoriskiä, vaikkapa siirtämällä vakuutettua omaisuutta paikkaan, jossa sen vahingoittumisen riski on aiempaa suurempi.

Moraalinen uhkapeli voi ilmetä joko vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen mutta ennen vahingon sattumista tai vasta vahingon sattumisen jälkeen. Moraalisen uhkapelin vaaraa ei ole sellaisissa riskeissä, joihin vakuutuksenottaja ei voi vaikuttaa, esimerkiksi myrskyn aiheuttamat vahingot.

Yksittäisessä vakuutussopimussuhteessa moraalinen uhkapeli johtaa siihen, että riski kasvaa siitä, mikä se vakuutussopimusta solmittaessa oli, jolloin sopimustasapaino järkkyy.

Päinvastaisessa tilanteessa, jolloin riski vakuutuksenottajan toimenpiteiden johdosta pienenee, vakuutusyhtiö viis veisaa sopimustasapainon muuttumisesta. Maksettavaa korvausta voidaan sujuvasti pienentää jos vakuutuksenottajalta on epähuomiossa jäänyt jokin seikka mainitsematta vakuutusyhtiölle, mutta vakuutusmaksua ei taatusti pienennetä vaikka riski olisi häipynyt olemattomiin.

Vakuutusyhtiöllä on myös paremmat mahdollisuudet arvioida taloudellisen tilanteensa odotettavissa olevaa kehitystä ja siten vakuutuksen todellista arvoa vakuutuksenottajalle. Vakuutusyhtiöt yrittävät torjua epäsymmetrisen informaation ja moraalisen uhkapelin aiheuttamia ongelmia erilaisin vakuutusehdoin, suojeluohjein ja toimintavelvollisuuksin.

Uskallatko sinä heittäytyä vakuutusyhtiön vietäväksi ja tyytyä pelkästään vikisemään kun korvauksesi joko kokonaan evätään tai sitä pienennetään moraaliseen uhkapeliin vedoten?

Nosta itsesi samalle viivalle vakuutusyhtiösi kanssa ja hanki epäreilu etu kilpailijoihisi nähden. Ota avuksesi vakuutusmeklari. Vakuutusmeklari on vakuutusyhtiöistä riippumaton vakuutusasioiden erikoisasiantuntija.

Lähde: Jaana Norio-Timonen, Vakutuuksenantajan vastuu vakuutustapahtumasta, Talentum 2003

Vakuutuskelpoisuudesta

Kaikki rikit eivät ole vakuutuskelpoisia. Mistä sitten tietää mikä riski on vakuutuskelpoinen ja mikä ei? Onko tyydyttävä vakuutusyhtiön kantaan, että jotain asiaa ei kerta kaikkiaan vakuuteta? Monesti on, mutta kun tietää raamit, voi turvaa kysellä muualtakin kuin omasta vakuutusyhtiöstä.

Ensimmäinen edellytys: Ennustettavuus

Riskin toteutumisen todennäköisyys on riittävällä tarkkuudella pystyttävä ennustamaan. Tällöin on olemassa edellytykset vakuutusmaksun ennakolta määrittämiseksi.

Vakuutusyhtiöt voivat vakuuttaa myös vähemmän ennustettavissa olevia riskejä. Suurten vahinkojen johdosta yleensä korotetaan vakuutusmaksuja jälkikäteen, jos peritty maksu ei riitä kattamaan vahinkoja. Tämä koskee yleensä pakollisesti otettavia vakuutuksia. Muissa tapauksissa vakuutuksenottajat voisivatkin pakoilla jälkimaksuja.

Suomalaisessa liikennevakuutuksessa ei ole mitään rahamääräistä ylärajaa henkilövahinkojen korvaamiselle. Suurvahinkojen vaikutus voidaankin helposti kattaa seuraavien vuosien maksunkorotuksilla.

Toinen edellytys: Riippumattomuus

Vakuutuskelpoisuuden kannalta olennaista on, että riskin toteutuminen on edunsaajasta riippumaton. Tämän periaateen johdosta esimerkiksi liikeriskejä ei yleensä voi vakuuttaa.

Jos vakuutus kattaisi kaikki vahingot, yrityksen johto saattaisi ryhtyä uhkarohkeisiin liiketoimiin. Tällöin tappiot kattaisi vakuutus ja voitot korjaisi yritys.

Vakuutusmaksu ei ole tällöin luotettavasti ennalta määriteltävissä.

Vakuutuksiin liittyykin yleensä aina ehto, jonka mukaan korvausta ei suoriteta, jos edunsaaja on itse tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheuttanut vahingon tai vaikuttanut sen määrän suurenemiseen.

Kolmas edellytys: Stabiliteetti

Stabiliteetilla tarkoitetaan riskin ajallista stabiliteettia. Jos riski voi ajan mukana muuttua ennalta arvaamattomasti, ei vakuutusmaksun laskemiselle ole edellytyksiä. Taas tullaan liikeriskien vakuutuskelvottomuuteen: ne riippuvat ja muuttuvat yleisten suhdanteiden takia, hintavaihtelun johdosta, kilpailutilanteen takia, jne.

Neljäs edellytys: Riskin harvinaisuus

Riskin, tai vähintään suurvahingon, harvinaisuus on vakuutuskelpoisuuden edellytys. Jos vahingon toteutuminen on hyvin yleinen, tai joissain tapauksissa lähes varma, vakuutusmaksu muodostuisi lähes suoritettavan korvauksen suuruiseksi. Tällöin ei vakuutuksen ottaminen eikä myöntäminen ole mielekästä.

Ei se ole myöskään vakuutussopimuslain mukaista. Sellaisen vakuutuksen myöntäminen, jonka tarjoama turva on mitätön, on kielletty.

Tällaisten epämielekkäiden tapausten poissulkemiseksi esimerkiksi tavalliseen kuoleman varalta otettuun henkivakuutukseen liittyy aina jonkinlainen varmistus siitä, että vakuutetun henkilön terveydellinen tila on vakuutusta otettaessa normaali.

Vakuutuskelpoisuuden edellytykset eivät aina ole ehdottomia sikäli, että niiden kaikkien olisi toteuduttava yhtä aikaa, mutta niiden perusteella saa yleisen käsityksen siitä millä perusteella jotain voidaan vakuuttaa tai ei voida.

Kuka huijaa ja ketä?

Löysin taannoin Finanssialan keskusliiton 2008 tekemän tutkimuksen. Tutkimuksessa todetaan neljänneksen siinä haastatelluista tuntevan jonkun, joka on huijannut vakuutusyhtiötä.

Vakuutusalan yhteistyöjärjestön gallupissa ei tietenkään kysytty kuinka moni tuntee jonkun, joka kokee tulleensa vakuutusyhtiönsä huijaamaksi.

Vakuutusehdot on usein kirjoitettu niin kierosti, että korvauksen evääminen ehtojen logiikkaa tuntemattomalle käy käden käänteessä.

Kirjoitin aikaisemmin siitä, miten Aktia on huijannut asiakastaan vakuuttamalla oikeusturvavakuutuksellaan asiakkaansa kaikki palkat (palkkasumma on oikeusturvavakuutuksen maksuperuste, jolla pyritään kuvaamaan yrityksen toiminnan laajuutta), mutta kun tuli korvauksen maksamisen aika, löytyi jos jonkinlaista selitystä miksi juuri nyt ei voida korvata mitään. Kaikki selitykset juonsivat kuitenkin juurensa Aktian omiin törttöilyihin vakuutusta tehtäessä. Aktia ei tietenkään myönnä tehneensä mitään väärin!

Vastaavanlaisia tapauksia tulee eteen tasaista tahtia. Esimerkiksi aikaisemmin puheena ollut tapaus, jossa Tapiola otti asiakkaan rahat ja piti ne. Tapiola tosin maksoi korvauksen kun asiassa pyydettiin vakuutuslautakunnan lausuntoa ”ettei se turhaan mene vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi”.

Ei sillä, etteikö mainittu tutkimustulos olisi oikea ja etteikö rehellinen vakuutuksenottaja näin ollen joudu maksamaan huijareiden kotkotukset, mutta kyllä vakuutusyhtiössäkin, jos missä, osataan vedättää.

Miltä tuntuisi jos voittaisit aina?

Miltä tuntuisi, jos elämä olisi yhtä juhlaa ja voittaisit aina ilman, että sinut pitää tehdä mitään itse?

Riskcraft™ -palveluiden avulla voitat aina.

Riskcraft™ kilpailutuspalvelun avulla löydät markkinoiden edullisimman vakuutusturvan kun kyse on samasta vakuutuksesta. Useimmiten vakuutusturva on kilpailutuksessa parantunut vaikka kustannukset ovat laskeneet radikaalisti, jopa 20 – 40% entisestä. Kilpailutuspalkkio on vain puolet yhden vuoden säästöistä.

Kun otat Riskcraft™ vakuutuspalvelun vakuutusasioidesi hoitajaksi, säästät vakuutusten nettohinnoittelun johdosta vielä jopa 15% lisää (ns. meklarialennus). Sinulle jää itsellesi enemmän rahaa viivan alle, puhumattakaan säästyneestä ajasta ja vaivasta. Vakuutusten hoitopalkkio on n. 2/3 vakuutusyhtiön meklarialennuksesta.

Riskcraft™vahinkopalvelun avulla varmistat parhaat korvaukset vahingoistasi. Vakuutusehdot ovat usein niin kierosti laaditut, että korvauksen evääminen käy käden käänteessä. Riskcraft™ vahinkopalvelu varmistaa, että vakuutusehtoja venytetään myös sinun suuntaasi. Vahinkopalvelun palkkio on osa saamastasi korvauslisästä.

Riskcraft™ palveluiden palkkiot ovat aina vain osa saamastasi hyödystä, joten käyttämällä niitä voitat aina.

Soita heti suoraan Hannulle, puh. 0440 200 627, ja hanki epäreilu kilpailuetu vakuuttamisen alueella.

Kaikki joukolla samastamaan

Vahinkovakuutuksessa on pääsääntönä, että jokainen vakuutettu vastaa vain omasta menettelystään. Yleensä kohtuullisena kuitenkin pidetään, että tietyssä intressisuhteessa vakuutettuun olevien henkilöiden moitittava menettely aiheuttaa samat seuraukset kuin vakuutetun itsensä vastaava menettely.

Samastamista sovelletaan siis henkilöihin, jotka:

  • vakuutetun suostumuksella ovat vastuussa vakuutetusta ajoneuvosta.
  • omistavat vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttävät sitä yhdessä hänen kanssaan.
  • asuvat vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttävät vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutettuun samastetaan myös työsuhteessa tai virkasuhteessa oleva henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta.

Yrityksen palovakuutuksesta ei makseta korvausta, jos yrityksen työnjohtaja on jättänyt suojeluohjeiden vastaisesti tulitöiden jälkivartioinnin hoitamatta.

Samastamissääntöjä tulkitaan suppeasti. Tulkinnassa otetaan huomioon samastamissääntöjen tarkoitus ohjata sellaisten henkilöiden käytöstä, jotka voivat vaikuttaa vakuutustapahtuman sattumiseen, eli vahingon syntymiseen.

Tyypillisin esimerkki samastamisesta on se, kun annat autosi toisen ajettavaksi. Jos tämä on esimerkiksi humalassa, se on sama asia kuin jos itse olisit kuljettanut autoasi humalassa.

Korkeimman oikeuden päätöksen (KKO:2000:52) mukaan silläkään, että auton luovuttajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa autoa kuljettaneen henkilön menettelyyn (humalassa ajoon) sen jälkeen kun auto oli luovutettu, ei ollut merkitystä vakuutuskorvauksen eväykselle.

Lähde: Lehtipuro, Luukkonen, Mäntyniemi, Vakuutuslainsäädäntö, Suomen  vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004

Pohjantähti sotki asiakkaan rahat pahemman kerran

Siirsin asiakkaan ajoneuvovakuutukset Pohjantähteen. Koska ajoneuvoja on paljon sovittiin, että laskut maksetaan koontilaskulla neljässä erässä.

Kaikki menikin ihan hyvin. Ensimmäisen erän lasku tuli ja maksettiin. Kaikki olivat tyytyväisiä. Paitsi Pohjantähti.

 

Tässä välissä sattui vahinko, josta korvattavaa jäi parituhatta euroa.

 

Pohjantähti kuittasi korvauksen muka maksamattomiin vakuutusmaksuihin, vaikka saatu lasku oli asiallisesti maksettu. Outo ratkaisu siinäkin mielessä, että laskun maksut eivät olleet edes myöhässä.

Pohjantähti ilmeisesti kuittaa normaalista käytännöstä poiketen vakuutusmaksut jo ennen eräpäivää. Muut yhtiöt kuittaavat tyypillisesti vain myöhässä olevia maksuja.

No tästä turhasta kuittauksesta sotku vasta alkoikin. Ensimmäinen erä oli siis maksettu. Samaan erään käytettiin myös kuitattua korvausta. Koska rahaa oli nyt liikaa käytettiin ensimmäisen erän maksua myös toiseen erään. Kaiken lisäksi osa ensimmäisen erän maksua palautettiin.

Sitten tuli toisen erän lasku. Sekin maksettiin asian mukaisesti. Mutta tähänhän olikin jo käytetty osa ensimmäisen erän maksusta, joten osa tästäkin maksusta palautettiin.

Seuraavaksi Pohjantähti lähetti pienen koontilaskun muutamasta ajoneuvosta, jotka luonnollisesti maksettiin. Sitten tuli yhdestä ajoneuvosta erilliset laskut liikennevakuutuksesta ja kaskosta. Kun ne oli maksettu, Pohjantähti päättikin palauttaa tämän yksittäin laskutetun ajoneuvon rahat saman tien.

Tässä vaiheessa kaikki alkoivat jo olla aikalailla pihalla koko kuviosta, varsinkin kun koko laivueesta tuli seuraavaksi erilliset laskut jokaisesta ajoneuvosta. Tässä kohdassa olisi tietenkin pitänyt tulla koontilasku kolmannesta erästä. Sitä paitsi aikaisemmin oli jo tullut pieni koontilasku (vrt. edellinen kappale), jota kuittaukset huomioon ottaen voitiin pitää kolmannen erän laskuna, vaikka myöhemmin osoittautuikin, että näin ei ole.

Palautuksista ei tietenkään ole tullut minkäänlaista ilmoitusta ainakaan allekirjoittaneelle. Ilmeisesti rahat ovat vain ilmaantuneet asiakkaan tilille. Myöskään sotkun alunperin aiheuttaneen korvausten kuittauksesta ei ole tullut kuittia tai selvitystä.

 

Vakuutusyhtiön vanha periaate: ”Otamme asiakkaan rahat ja pidämme ne”, vai miten se nyt oli.