Category: Autoilu
Ajoneuvojen lunastuksesta
Jos moottoriajoneuvo menee lunastukseen, tarjoaa vahinkotarkastaja yleensä ensimmäisenä naurettavan ja itkettävän välillä olevaa korvaussummaa. Usein se sellaiseksi myöskin jää.
Lunastushintana käytetään ajoneuvon käypää arvoa, eli markkinahintaa. Vakuutusehtojen mukaan esim:
”Käypä arvo on se käteishinta, joka lunastettavasta vakuutuksen kohteesta olisi vahinkohetkenmarkkinatilanteessa saatu myytäessä se tarkoituksenmukaisella tavalla ennen vahinkoa. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeiden myyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa.” (Fennia)
”Käypä hinta on se käteishinta, joka vahinkohetken markkinatilanteessa ajoneuvosta tai sen varusteista – ottaen huomioon niiden kunto – on yleisesti saatavissa, kun niitä pidetään myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla.” (If)
Vakuutusehdot jättävätkin vahnkotarkastajalle harvinaisen venyvät raamit luovaan vahinkoajoneuvojen ostoon.
Tyypillisesti lunastettavaa ajoneuvoa verrataan esim. Nettiautossa tai autoliikkeissä myynnissä oleviin samanlaisiin ajoneuvoihin. Sattumalta ja vahngossa vahinkotarkastaja löytää aina verrokkiajoneuvoksi enemmän ajetun, vähemmän varustellun, pienempi moottorisen tai mitä tahansa hilatakseen lunastushintaa mahdollisimman alas.
Sen lisäksi, että tarkastaja etsii halvimman edes vähän sinne päin olevan kotteron, löytynyt pyyntihnta ei tokikaan ole lopullinen lunastustarjous. Ajoneuvon myyntihinnasta vähennetään vielä autoliikkeen katteen osuus, korkokulut, liikkeen vuokra- ja henkilöstökuluista, takuusta, tinkimisvarasta, jne. aiheutuviksi väitetyt osuudet.
Tarkastajan yksisilmäinen näkemys on, että ajoneuvo ei missään tapauksessa voi maksaa samaa yksityisellä myyjällä, kuin vaikka autoliikkeessä. Lunastustilanteessa olet aina yksityinen myyjä, vaikka kyse olisi yritysajoneuvostakin. Tällä varjolla hintaa voidaan taas hilata alaspäin.
Itse vieroksun sellaista ajatusta, että käytetyn tavaran pyyntihinta pitäisi automaattisesti olla alhaisempikaikkialla muualla kun kaupassa.
Lunastustilanteessa et tule saamaan sellaista korvausta, millä pystyisit ostamaan itellesi vastaavan ajoneuvon vahingoittuneen tilalle, vaan sellaisen korvauksen, jonka saattaisi saada myydessään ajoneuvoa pakon edessä ketkuimmalle kehä kolmosen jopparille.
Vielä enemmän kuin se, että olisi tse ajanut ajoneuvonsa lunastuskuntoon harmittaa se, kun joku muu on aiheuttanut lunatuksen (liikennevahinko).
Onneksi tähän ongelmaan löytyy ainakin osittanen ratkaisu. Ja joudut siitä kyllä maksamaan. Ratkasu on lunastusturva, autovakuutukseen (kasko) saatava lisäturva, josta korvataan tietyin ehdoin uusi vastaava ajoneuvo. Tai jos uusarvolunastuksen ehdot eivät täyty, korvataan tyypillisesti ajoneuvon käypä arvo +30% (ei välttämättä kaikilla vakuutusyhtiöillä samanlainen). Tällä päästään lunastustilanteessa kenties lähelle vastaavan ajoneuvon hintaa. Kaskon lunastusturva toimii niin kaskosta kun vastapuolen liikennevakuutuksestakin korvattaviin ajoneuvoihin.
Vakuutusyhtiön venkoilulle tuli loppu
”60-vuotias nainen ajoi VW Polollaan kahdeksaakymppiä 18. joulukuuta 2001 viitostietä Kajaanissa, kun sivutieltä eteen tuli tilataksi. Tuoreeltaan nainen ei näyttänyt saaneen kolarissa pahempia vammoja, mutta vuosien mittaan oireet pahenivat.
Nainen vaati Helsingin käräjäoikeudessa korvauksia vakuutusyhtiöltä. Häntä avusti oikeudessa lakimies Vesa Laukkanen, jonka kokkolalainen toimisto on erikoistunut aivovammajuttuihin.
Naisen mukaan hän sai rajusta kolarista aivovamman ja kaularankavamman, jotka ovat aiheuttaneet pysyvän työkyvyttömyyden. Nainen työskenteli kolarin aikaan siivousyrityksessä asiakaspalvelupäällikkönä ja ansaitsi tuolloin noin 2100 e kuukaudessa.
A-vakuutuksen käsityksen mukaan naiselle aiheutui kolarissa enintään lievä aivotärähdys.
Turvatyyny laukesi. Nainen tutkittiin kolaripaikalla ja sairaalassa, eikä mitään vakavaa havaittu. Sairaalahoitoa ei tarvittu.
Vakuutusyhtiö huomautti, että epäily aivovammasta otettiin esille vasta vuonna 2006. A-Vakuutuksen mukaan työkyvyttömyydelle pyritään vain löytämään jälkikäteen selitys vahinkotapahtumasta.
Naisen mukaan oireet alkoivat vähitellen 2002-2004. Nainen irtisanottiin joulukuussa 2006. Pysyvä työkyvyttömyys alkoi 2007.
Naisesta tehtiin vuosien mittaan lukuisia tutkimuksia ja hänellä todettiin epilepsia ja työkyvyttömyyttä aiheuttanut masennus ja työuupumus. 2005 todettiin fibromyalgia, mutta esimerkiksi 2006 tehdyssä pään tietokonetomografia-kuvauksessa ei todettu poikkeavaa.
2007 tehdyssä aivojen magneettikuvassa ei todettu poikkeavaa, mutta 2009 kuvassa oli vammaperäisiä muutoksia. Nainen oli kaatunut 2008.
2010 nainen oli ollut Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa päädiagnoosiksi katsottiin monilukuisten aivovammojen myöhäisvaikutukset. Ongelmia oli mm. motoriikassa, hajuaistissa, tunne-elämän säätelyssä, muistissa ja puheessa.
2014 liikennevahinkolautakunta totesi, ettei kyseessä ole liikennevahingosta aiheutunut aivovamma.
Oikeus huomautti, että korvaus edellyttää vamman tai sairauden olevan syy-yhteydessä liikennevahinkoon. Toisaalta seuraukset voivat ilmetä vasta ajan kulumisen myötä.
Oikeudessa kuultiin lukuisia todistajia, mutta tärkeimpinä käräjäoikeus piti neurologian dosentti Olli Tenovuota ja neurokirurgian professori Juha Öhmania. Oikeus piti heidän asiantuntemustaan diffuuseissa aivovammoissa erittäin korkeatasoisena ja lausumia erittäin vahvana näyttönä.
Molempien käsitys oli se, että onnettomuudella ja työkyvyttömyydellä on syy-yhteys eikä mikään muun selitä oirekuvaa. Öhman totesi, että aivovamma jäi kolarin yhteydessä ja myöhemmin diagnosoimatta. Oireet ja vammamekanisimi sopivat toisiinsa.
Asiantuntijat totesivat, että esimerkiksi juuri hajuaisti saattoi kadota vuosia kolarin jälkeen.
Korvauksia vuodesta 2001
Oikeus määräsi vakuutusyhtiön maksamaan kivusta ja särystä 10000 euron korvaukset ja pysyvästä haitasta 37000 euroa.
Oikeus määräsi vakuutusyhtiön myös maksamaan naiselle työansion menetyksestä vuosilta 2001-2006 korvausta 2100 euroa kuukaudessa. Naisen täytettyä 65 vuotta maaliskuussa 2006 korvaus alennettiin 60 prosenttiin. Summasta voidaan vähentää esim. maksetut palkat, työttömyyskorvaukset ja eläkkeet.
Ilman vähennyksiä summa on muutamia satojatuhansia euroja.
Vakuutusyhtiön on myös maksettava naisen 32000 euron oikeudenkäyntikulut.”
Liikennevakuutus ei korvaa
Liikennevakuutuksesta ei pääsääntöisesti korvata ajoneuvolla omalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Miksi?
Tähän tilanteeseen sovelletaan liikennevakuutuslain 5§:ää, jossa todetaan:
Vahinkoa ei korvata moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta, kun se on kohdistunut
1. kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen kestäessä tämän moottoriajoneuvon ollessa liikkumattomana ajoneuvon omistajaan, kuljettajaan tai muuhun henkilöön, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä.
Vahinko voidaan korvata esim. lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tai yrittäjän tapaturmavakuutuksen kautta. Vapaa-ajalla sattunutta henkilövahinkoa ei välttämättä korvata mistään, ellei vahingoittuneella satu olemaan vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.
2. kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen kestäessä sen kohteena olevaan omaisuuteen taikka tähän toimintaan osalliseen toiseen moottoriajoneuvoon.
Omaisuusvahinko voidaan korvata esim. kuljetus- tai omaisuusvakuutuksesta, riippuen mm. toimituslausekkeesta, vakuutuksen voimassaoloalueesta, jne. Toisen moottoriajoneuvon (joka oletettavasti on se ajoneuvo, joka liikkuu) vahingot käsitellään kyseisen ajoneuvon kaskon kautta, jos sellainen sattuu olemaan.
3. liikenneväylällä valvomatta olleeseen muuhun eläimeen kuin poroon, ellei ajoneuvon omistaja, kuljettaja tai matkustaja ole tahallisesti tai tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkoa.
Porolle aiheutunut vahinko (tyypillisesti varmaan kuolema) siis korvataan poron omistajalle, mutta ei vaikkapa koiraan törmäämisen koiralle aiheuttamia vahinkoja koiran omistajalle, ellei ajoneuvon kuljetttaja ole aiheuttanut törmäystä tuottamuksellaan (huolimattomuus tai laiminlyönti).
4. tässä moottoriajoneuvossa olleeseen omaisuuteen taikka ajoneuvon omistajan tai kuljettajan muuhunkaan omaisuuteen; siitä korvataan kuitenkin matkustajan yllä tai mukana olleiden pukimien tai muiden henkilökohtaisten käyttöesineiden vahingoittuminen.
Omaan omaisuuteen törmäämistä ei korvata ajoneuvon liikennevakuutuksesta, vaan törmäyksen johdosta rikkoutuneella omaisuudella on oltava laaja, rikkoutumiset sisältävä omaisuusvakuutus. Olisikin turhan helppoa uusia vaikkapa autotallin ovet törmäämällä niihin omalla autolla ja maksattamalla uudet ovet vakuutusyhtiöllä, omavastuuttoman liikennevakuutuksen perusteella.
Lunastuskunnossa
Yle Uutiset, 7.8.2013:
Kun auto menee lunastukseen, kannattaa korvauksesta olla tarkkana. Jos oma menopeli päätyy syystä tai toisesta vakuutusyhtiön lunastettavaksi, kannattaa asiakkaan pitää puolensa korvaussumman kanssa.
Jos vahinkotarkastajalta jää esimerkiksi huomaamatta, että autossa on ilmastointi, saattaa korvaus pudota sadoilla euroilla. Yhtiöt kuitenkin korostavat, että asiakkaalle ei tarjota tahallaan halvinta korvausta.
Kun auto menee lunastukseen, asiakkaan kannattaa olla tarkkana vakuutusyhtiön tarjoaman korvaussumman kanssa. Mikäli tarkastaja ei esimerkiksi ota hinta-arviossa huomioon, että autossa on ilmastointi, voi tarjottu korvaussumma tippua sadoilla euroilla.
– Jos huomiotta on jäänyt auton hintaan vaikuttava lisävaruste, kannattaa se ehdottomasti tuoda vakuutustarkastajan tietoon. Mikäli tarkastaja on sitä mieltä, että varuste vaikuttaa auton arvioon, lunastusarvoa muokataan sen mukaan, Pohjola-vakuutuksen korvauslakimies Vesa Apukka sanoo.
Kaikki Suomen suurimmat autovakuutusyhtiöt kertovat, että tarkastajat ja yhtiöt pyrkivät tarjoamaan autoista oikean hinnan. Korvaussummasta ja perusteista keskustellaan aina asiakkaan kanssa.
Toisinaan esimerkiksi varusteista ja remonteista ei kuitenkaan saada kaikkea tarpeellista tietoa.
– Kun tarkastaja käy katsomassa autoa paikan päällä, hän pyrkii haarukoimaan auton kunnon ja huoltohistorian. Mikäli auto on varastettu, ei aina pystytä selvittämään tai näkemään, mitä varusteita autossa on. Rekisteriotteessa ei lue, onko autoon vaikka jälkikäteen asennettu ilmastointi, LähiTapiolan tarkastuspäällikkö Rolle Rosendahl kertoo.
Käyvällä arvolla ei aina saa vastaavaa autoa
Vakuutusyhtiö lunastaa auton itselleen, jos sen korjaaminen tulisi suhteettoman kalliiksi verrattuna auton käypään arvoon. Monesti asiakas ja yhtiö ovat kuitenkin eri mieltä siitä, mikä on oikea korvaussumma romuttuneesta autosta.
Ongelma liittyy usein käyvän arvon käsitteeseen. Käypä arvo on lähes poikkeuksetta korvausperusteena auton lunastustapauksissa. Käypä arvo ei ole auton pyynti- tai myyntihinta esimerkiksi nettikaupassa tai autoliikkeessä. Siksi lunastussummalla ei aina saa vastaavaa ja samanikäistä autoa, jonka menetti.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:en otetaan joka viikko yhteyttä liittyen autojen lunastushintoja koskeviin erimielisyyksiin.
– Voimme antaa neuvontaa siinä, miten käypä arvo määritellään ja miten muutosta voi hakea siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiö on tehnyt päätöksen ja suorittanut riidattomana osana sen määrän korvauksesta, mihin on keskustelujen tuloksena päädytty, jaostopäällikkö Tuomas Korkeamäki selvittää.
Hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneen vahingon määrästä. – Tuomas Korkeamäki
Käytännössä vakuutusyhtiöt arvioivat käyvän arvon selaamalla hintatietoja muun muassa nettikaupoista ja liikkeiden hinnastoista. Lunastusarviossa otetaan huomioon muun muassa auton kunto, huoltokirja ja osittain myös lisävarusteet. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n Tuomas Korkeamäki muistuttaa, että muutoksenhaku ei takaa muhkeampaa korvausta.
– Hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneen vahingon määrästä. Muutoksenhakutilanteessa pitää olla esittää näyttöä siitä, että auton käypä arvo on korkeampi kuin maksettu korvaus.
Aina yksimielisyyteen ei päästä neuvotteluiden avulla. Vakuutusasiakas saa korvauspäätöksen mukana muutoksenhakuohjeen.
Korvausasian voi viedä esimerkiksi vakuutuslautakunnan tai liikennevahinkolautakunnan päätettäväksi. Lautakunnat antavat asiasta kirjallisen suosituksen. Lautakunnat käsittelevät asian maksuttomasti, mutta käsittely voi viedä jopa kymmenen kuukautta.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n jaostopäällikkö Tuomas Korkeamäki kertoo, että vakuutuslautakunta käsittelee joka vuosi noin 10–20 asiaa, jotka koskevat lunastetun ajoneuvon käypää arvoa.
Vakuutusyhtiöiden mukaan tapauksia tulee harvoin. Yhtiöiden arvion mukaan Suomessa lunastetaan vuosittain noin 20 000 autoa.
– Lunastamme vuosittain noin 6 000 moottoriajoneuvoa, joista valtaosa on autoja. Yhtiön sisäisessä muutoksenhaussa oli kymmenisen lunastuskorvausta koskevaa asiaa. Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi meni viime vuonna yksittäisiä asioita, Pohjola-vakuutuksen korvauslakimies Vesa Apukka sanoo.
Emme pyri tekemään lunastusta niin, että tarjoamme pientä korvausta ja nostamme sitä sitten, jos ihmiset pyytävät. – Eero Heino
Yhtiöiden mukaan hankalimpia lunastustapauksia ovat vanhat autot, joita on maassa vähän. Silloin verrokkihintoja ei löydy. Näissäkin tapauksissa pyritään löytämään korvaus, joka miellyttää sekä yhtiötä että asiakasta, korostaa IF-vahinkovakuutuksen autovahinkotarkastusvastaava Eero Heino. Asiakkaalle ei Heinon mukaan tarkoituksella tarjota alhaista korvausta.
– Auton hinnoittelu ei ole huutokauppaa. Emme pyri tekemään lunastusta niin, että tarjoamme halpaa hintaa tai pientä korvausta ja nostamme sitä sitten, jos ihmiset pyytävät, Heino vakuuttaa.
Asiakkaan ei silti pidä yllättyä, jos lunastuskorvaus eroaa hinnoista, joita nettikaupassa pyydetään tietyistä autoista.
– Lähdemme siitä, että pyrimme tietystä massasta hakemaan keskiarvohinnan. Sitten meidän tehtävämme on peilata keskiarvohintaa lunastettavaan ajoneuvoon, että onko se parempi vai huonompi varusteiltaaan ja kunnoltaan. Sitä kautta pyrimme hakemaan se oikean hinnan, Heino selventää.
Ulkomaan vastuuvakuutus autovakuutuksessa
Kun ajelee omalla autolla ulkomailla, on hyvä muistaa että liikennevahingon sattuessa vahingot korvataan vahinkomaan liikenne vakuutuslain mukaisesti, ja että vahingonkorvauslainsäädäntö vaihtelee maittain. Kun syyllisyyttä ratkaistaan, suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat velvollisia noudattamaan paikallisen edustajan näkemystä, ja ratkaisu tehdään useimmiten vahinkopaikalla yhteisesti allekirjoitetun vahinkoilmoituksen perusteella tai molempien osapuolten kertomusten ja mahdollisten muiden todisteiden perusteella.
Kullakin maalla on omat maakohtaiset korvausrajansa liikennevakuutuksesta maksettaville korvauksille ja rajat saattavat joissakin maissa olla yllättävänkin alhaisia: esimerkiksi Venäjällä korvauskatto liikennevakuutuksesta maksettaville korvauksille on vain noin 10 000 euroa per vahinko. Vakavan vahingon sattuessa syytön osapuoli voi hakea vahingon aiheuttajalta korvauksia korvausrajan ylittävältä osalta oikeusteitse, ja mikäli kyseessä on esimerkiksi henkilövahinko tai syyttömän osapuolen erityisen kallis ajoneuvo, voivat korvausmäärät olla yllättävän suuria. Tällaisiin tilanteisiin voi varautua ja korvausvastuulta suojautua ottamalla juuri näihin tilanteisiin erityisesti tarkoitetun moottoriajoneuvon ulkomaan vastuuvakuutuksen.
Lähde: http://www.rantapallo.fi/autonvuokraus/autovakuutuksien-kattavuus-ulkomailla/
Ajoneuvon liikennekäytöstä poisto sähköisesti
Trafin sivuilla voi tehdä ajoneuvon liikenteestäpoistoilmoituksen sähköisesti.
Ilmoituksen tekeminen edellyttää tunnistautumista, esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Tämän jälkeen ajoneuvon voi poistaa liikenteestä.
Palvelussa voit ilmoittaa auton pois liikennekäytöstä, jos poiston yhteydessä ei palauteta rekisterikilpiä. Sähköinen ilmoitus koskee vain autoja. Liikennekäytöstäpoisto tulee voimaan heti tekopäivänä, eikä sitä voi tehdä etukäteen. Ilmoitukseen tarvitset auton rekisteritunnuksen sekä voimassaolevassa rekisteritunnuksen osassa II (ilmoitusosa) olevan tarkistenumeron. Varmista siis, että käytössäsi on viimeisimmän rekisteri-ilmoituksen jälkeen saamasi rekisteröintitodistus. Kaikista ilmoituksista rekisteriin merkitty 1. omistaja saa aina uuden rekisteröintitodistuksen ja tarkistenumeron postitse 7 päivän kuluessa. Niitä tarvitaan seuraavan ilmoituksen tekemiseen.
Palvelussa voit ilmoittaa myös liikennekäytöstä poistetun auton takaisin liikenteeseen, jos siinä on rekisterikilvet kiinnitettyinä.
Tästä pääset suoraan Trafin sivuille tunnistautumislinkkiin.
Sähköiset ilmoitukset maksavat kirjoitushetkellä 4€/ ilmoitus.
Vakuutusmajuri 