Devil is in the details

Vahingot ja onnettomuudet (suuretkin) saavat useimmiten alkunsa pikkujutuista, jotka eivät yksittäisinä tapahtumina heilauta normaalia toimintaa suuntaan taikka toiseen. Sen sijaan peräkkäin tapahtuvat, yleensä, yhteistyö- tai kommunikaatiovirheet voivat aiheuttaa suurvahinkoja ja -onnettomuuksia.

Malcolm Cladwell kertoo kirjassaan Outliers, miten maailman ensimmäinen* vakava ydinonnettomuus sai alkunsa Three Mile Islandilla Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa 1979, jossa voimalan toisen reaktorin sydän suli osittain.

Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten piti ja valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta. Tieto venttiilien viasta ei siten välittynyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.

Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti.

Sama pätee käytännössä kaikkiin vahinkoihin.

Esimerkiksi lentokoneonnettomuuksia tapahtuu harvoin niin kuin elokuvissa. Moottorit eivät räjähtele tai siivet ja peräsimet eivät putoile G-voimien vaikutuksesta. Yleensä kysmys on sinäsä mitättömien pikkujuttujen kumuloitumisesta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi.

Lento-onnettomuuksien tutkinnassa löytyneitä tyypillisiä olosuhteita ovat mm.:

  • Huono sää. Ei tosihuono, mutta sen verran huono, että lentäjän stressitaso on normaalia korkeammalla.
  • Lento on jo reilusti myöhässä ja lentäjät yrittävät pitää kiirettä.
  • 52%:ssa lentäjät ovat olleet valveilla yli 12 tuntia ja väsyneitä ajattelemaan selkeästi.
  • 44%:ssa lentäjät eivät ole aikaisemmin lentäneet yhdessä, eivätkä siten tunne toistensa toimintatapoja.

Onnettomuuden aiheuttajiksi on havaittu yleensä seitsemän peräkkäistä inhimillistä virhettä, joista mikään yksittäisenä tapahtumana ei aiheuttaisi suuria ongelmia.

Mikään näistä seitsemästä virheestä ei yleensä johdu lentäjien amaatitaidon tai -tiedon puutteesta, vaan pikemminkin yhteistyön ja kommunikaation puutteesta tai virheestä.

Toinen pilotti tietää jotain kriittistä, mutta jostain syystä ei kerro siitä toiselle. Toinen tekee jonkin pikku virheen, mutta toinen ei huomaa sitä. Vaikea tilanne pitää ratkaista moniutkaisten vaiheiden kautta, ja jotain unohtuu. Ja niin edelleen.

 

Varmista, että firmassasi on toimiva ja avoin kommunikaatioilmapiiri ja motivoituneet työntekijät ja ennalta sovitut toimintatavat. Siten on ilmeisempää, että säästyt tulevaisuudessa monelta päänsäryltä. Keksit varmasti itse parhaat keinot työntekijäidesi työhyvinvoinnin ja -motivaation ylläpitämiseksi.

 

* Three Mile Islandin onnettomuus on yhä Tsernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavin ydinturma.

 

Lähde: Malcolm Gladwell, Outliers, Penguin Books, 2008

 

Vahinkojen tarkastaminen

Vahinkotarkastus on osa vakuutusyhtiön suorittamaa korvauskäsittelyä. Sillä tarkoitetaan vahinkopaikalla, asiakkaan luona tapahtuvaa vahingonselvittelyä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus vahinkotarkastuksen suorittamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää ja koota vakuutusyhtiölle ilmoitetusta vahinkotapahtumasta teknisiä, taloudellisia ja muita tietoja siten, että vakuutusyhtiö pystyy niiden perusteella ratkaisemaan vahingon korvattavuuden ja korvausmäärän.

Omaisuuvahinkojen tarkastusta suorittaa yleensä vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja. Vakuutusyhtiöt käyttävät vahinkotarkastukseen myös eri alojen asiantuntijoitaja sopimus- tai palveluliikkeitä. He tekevät tarkastuksia yleensä vakuutusyhtiö toimeksiannosta.

On olemassa myös vahinkotarkastukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka suorittavat vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja puolueettomia vahinkotarkastuksia. Näiden yritysten toimeksiantaja on yleensä vahinkoa kärsinyt asiakas.

Ensimmäinen vahinkotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian vahingon havaitsemisen jälkeen. Suurin osa vahingoista vaatiikin vain yhden tarkastuskäynnin.

Vahinkotarkastaja selvittää vahingon syntyyn ja olosuhteisiin vaikuttavat seikat sekä tarkistaa vakuutustietojen oikeellisuuden ja korvauslaajuuden.

Mitä suurempi ja monisäikeisempi vahinko on kyseessä, sitä aktiivisemman roolin se vaatii vahinkotarkastajalta.

Tarkastaja laatii tarkastamastaan vahingosta tarkastuskertomuksen tai -raportin. Tarkastuskertomukseen kirjataan vakuutuksenottajan, vahinkoa kärsineen ja vahinkoa hoitavien henkilöiden tiedot, sekä vahingon tapahtuma-aika, vahinkotapahtuman kuvaus, sekä todetaan sisältyykö vahingoittunut omaisuus vakuutuksen kohteisiin.

Vahingon jälkeisen korjaustyön rakennuttajana tai työsoritusten tilaajana toimii aina omaisuuden omistaja, eli yleensä vakuutuksenottaja. Vahinkotarkastuksen aikana selvitetään rakennuttamiseen ja suunnitteluun tarvittavat resurssit.

Vahinkotarkastus on asiakkaan näkökulmasta vakuutussopimukseen liittyvä palvelutapahtuma. Vahingon kärsinyt saattaa kokea itsensä vahinkopaikalla hyvin avuttomaksi, koska hänellä ei ole kokemusta eikä tietoa vahingon jälkeen suoritettavista toimenpiteistä. Juuri silloin hän konkreettisimmin tarvitsisi vakuutusyhitön palveluita itse vahinkopaikalla.

 

Lähde: Pellikka, et al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan koulutus ja kustannus oy, 1998 (Kirjan uudempi painos on vuodelta 2005)

Green Card maksulliseksi?

Vakuutusyhtiöt ovat voineet tämän vuoden alusta lukien periä palvelu- tai vastaavaa maksua vihreän kortin myöntämisestä.

Vihreä kortti on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta. Vihreän kortin antaa liikennevakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö. Vihreän kortin hankkiminen on suotavaa aina, kun automatka suuntautuu Pohjoismaiden ulkopuolelle.

Liikennevakuutuskeskuksen hallituksen päätöksen mukaisesti vakuutusyhtiöt ovat voineet tämän vuoden alusta lukien periä palvelu- tai vastaavaa maksua vihreän kortin myöntämisestä. Liikennevakuutuskeskuksella ei ole tietoa siitä, perivätkö yhtiöt tuota maksua.

 

Lähde: Autoliitto

Yrityksen henkilöriskit

Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.

Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:

  • omistajat
  • avainhenkilöt
  • muu henkilökunta

Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:

  • kuolema
  • työkyvyttömyys

Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:

  • eläkkeelle siirtyminen
  • irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
  • laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys

Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.

Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.

Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.

Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.

Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.

Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.

Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.

Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.

Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.

Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Henkilöriskit

Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

 

  1. Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
  2. Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin

 

Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.

Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.

Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.

Työtön voi jäädä ilman tuloja.

Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.

Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.

Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.

Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.

Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.

Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.

Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.

Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.

Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.

Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.

 

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Työkyvyttömyyseläke

Olipa kerran suurehko yritys, joka palkkasi teinipojan parilla tonnilla kuukaudeksi kesätöihin. Pojan piti saada työkokemusta ja vähän käyttörahaa, olihan tällä tuore ajokortti ja vähemmän tuore BMW.

Poika päätti kuitenkin humalapäissään lähteä ajamaan autolla. Ajo päättyi männyn kylkeen. Humalainen kuljettaja kuitenkin selvisi hengissä rysäyksestä. Työmiestä hänestä ei kuitenkaan enään tullut. Koskaan. Hänelle kirjoitettiin työkyvyttömyyseläke.

Humalaisen teinipojan työkyvyttömyys maksoi yritykselle yli puoli miljoonaa Euroa. *

Työnantaja vastaa itse omista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneista kustannuksista.

Työeläkevakuutuksen maksusta osa koskee työkyvyttömyyseläkkeitä. Mitä suurempi yritys (mitä suuremmat kokonaispalkat), sitä suurempi osuus työkyvyttömyysosasta tulee itse kustannettavaksi. Perusmaksu on kaikille sama, mutta maksuluokan mukainen maksu voi korottaa tai alentaa TyEL maksua. Maksuluokka määräytyy työnantajan työkyvyttömyyseläkehistorian perusteella.

Pienet työnantajat, joilla kokonaispalkksumma on alle 1.788.000€ maksavat vain perusmaksua. Omat työkyvyttömyyseläkkeet eivät vaikuta maksun suuruuteen.

Jos palkkasumma on välillä 1,788M€ – 28,606 M€, maksaa työnantaja osin perusmaksua ja osin maksuluokan mukaista maksua.

Yli 28,606M€ palkoilla maksu on pelkästään maksuluokan mukainen.

Maksuluokkia on 11. Maksuluokka 4 ei vaikuta maksun suuruuteen. Luokat alle 4 alentavat maksua ja luokat yli 4 korottavat maksua.

Maksuluokkaa määrättäessä verrataan työnantajan omia työkyvyttömyyseläkekustannuksia keskimääräisiin saman ikärakenteen omaavan työnantajan työkyvyttömyyseläkekustannuksiin.

Jos kustannuksia on keskimääräistä enemmän, määräytyy maksuluokka keskimääräistä (luokka 4) korkeammaksi ja jos kustannuksia on keskimääräistä vähemmän, määräytyy luokka sitä pienemmäksi.

Kannattaa olla tarkaana tässäkin asiassa. Voi käydä hyvinkin kalliiksi jos yrittää päästä mahdollisimman halvalla.

Lähde: Asiakaan Etera 4/2004 (Työeläkeyhtiö Eteran asiakaslehti)

* Esimerkki on vanhan asiakaan todellinen tapaus vuosien takaa.

Riskien arviointi

Uudessa Turvallisuuslehdessä on käsitelty laajasti riskien arvioimista.

VTT.n tutkimusprofessori Veikko Rouhiaisen mukaan tärkeimmät riskien arviointimenetelmät ovat potentiaalisten ongelmien analyysi (POA), toimintovirheanalyysi, poikkeamatarkastelu, työn turvallisuusanalyysi, vika- ja vaikutusanalyysi ja reakstiomatriisi.

Analyysimenetelmistä löytyy tarkempaa tietoa mm. VTT:n ja PKRH:n sivuilta.

Hyvän riskien arvioinnin edellytyksiä ovat:

  • tavoitteen määrittely
  • kohteen rajaus
  • oikeat menetelmät
  • lähtötietojen laatu
  • vetäjän pätevyys
  • resurssien varaus
  • dokumentointi
  • viestintä

 

Riskienarvioinnin käytönnön onnistumisen kulmakivet ovat:

  1. kunnollinen valmistelutyö ja perehtyminen
  2. hyvä toteutus
  3. hyvä tiedotus
  4. tulosten konkreettinen vienti käytäntöön

 

Samassa lehdessä konsultti Lassi Väisänen ja Pöyry Oyj:n riskienhallintajohtaja Tua Forsell toteavat, että riskien arviointi on jokapäiväistä toimintaa. Se ei saa olla vain kerran vuodessa tapahtuva teoreettinen toimi.

 

”Kun esimerkiksi tiettyjä raportteja, budjettia tai vastaavia päivitetään, samassa yhteydessä päivitetään myös riskiarvio.”

 

Pitää miettiä millaisia asioita voisi tapahtua jos esimerkiksi budjetti ei pidä.

Riskejä luokiteltaessa voidaan apuna käyttää Value & Risk menetelmää. Se on yksinkertainen kertolaskutoimenpide. Riskin toteutumisen todennäköisyys kerrotaan sen taloudellisella vaikutuksella. Laskutoimituksen tuloksen perusteella riskit voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen.

Haittapuolena mainitaan toteutumisen todennäköisyyden ja taloudellisen vaikutuksen arviointien subjektiiviset näkemykset. Totuus voi olla jotain ihan muuta, kuin mihin on äänestyksellä päädytty.

Laskutoimitukset tai niiden tulokset eivät siten saa jäädä lopullisiin raportteihin näkyviin, sillä ne muuttuvat helposti absoluuttiseksi totuudeksi ja siten voivat harhauttaa yrityksen johtoa.

Hyvällä riskienhallinnalla mahdollistetaan strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen halutulla ja kestävällä tavalla.

 

Lähde: Turvallisuuslehti 6/2010, Turvallisuuden ja Riskienhallinnan Tietopalvelu Oy

Netin varijat

Valtio lopettaa tulvavahinkojen korvaamisen

Yle uutiset:

Hallitus esittää, ettei valtio enää vastedes korvaisi rakennuksille aiheutuvia tulvavahinkoja, vaan omistajan tulisi ottaa vakuutus tulvien varalle. Taustalla ovat arviot ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä tulvavahingoista. Maatalouden tulvavahingot korvattaisiin edelleen nykyisellä tavalla ja yksityisteiden vahinkojen korvaamiseen voitaisiin myöntää avustusta.

Lue koko juttu täältä

Tällä hetkellä vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa tuvan aiheuttamia vahinkoja.

Vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoja Vammalaan?

Yle Tampere, 29.11.2010:

Vammalan aluesairaalaa lähdetään uudistamaan ensi vuonna. Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee neliosaista tulevaisuushanketta maanantaina. Ensimmäinen muutos on synnytystoiminnan siirtyminen yliopistosairaalan vastuulle ensi syksynä.

Synnytykset jatkuvat kuitenkin Vammalassa arkisin.

Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja aluesairaalan päivystystoiminta puolestaan aiotaan yhdistää alueelliseksi päivystykseksi.

Vammalan aluesairaalaan suunnitellaan käynnistettäväksi myös vakuutusyhtiöpotilaiden hoitoa sekä aivoverenkiertohäiriöisten vuodeosastokuntoutusta. Osana hanketta otetaan käyttöön ns.alue-erikoislääkärimalli yliopistosairaalan ja aluesairaalan yhteistyönä.

Sairaanhoitopiirin valtuusto käsittelee toiminnan muutosta maanantaina.