Tagged: vakuuttamien

Sairaanhoitovakuutuksen verovapaus laajenemassa

YLE uutiset 25.3.2011:

Korkein hallinto-oikeus KHO väljentää työnantajan ottaman sairaanhoitovakuutuksen verovapautta. KHO katsoo, että lakisääteistä työterveyshuoltoa laajentavasta vakuutuksesta voidaan korvata verottomasti esimerkiksi leikkauskuluja 10.000 euroon asti.

Verottaja on aikaisemmassa päätöksessään katsonut, että kyseessä olisi verotettava etu.

Lain mukaan verovapaana etuna voidaan pitää työnantajan järjestämää tavanomaista ja kohtuullista työterveyshuoltoa. Oikeuskäytännössä raja on kulkenut noin 2 000 euron hintaisessa hoitotoimenpiteessä.

KHO antoi ratkaisunsa tapauksessa, jossa 700 hengen yritys olisi ottanut työntekijöilleen vakuutuksen, joka olisi kattanut sairaanhoito- ja lääkekustannukset työ- ja vapaa-ajalla 10 000euroon asti.

Vakuutus olisi kattanut sairauden ja vamman tutkimuksen ja hoidon mukaanluettuna muun muassa leikkauskustannukset ja sairaalan hoitopäivämaksut.

KHO katsoi, että työntekijöiden etu rajoittuisi runsaan 270 euron vuotuiseen vakuutusmaksuun, minkä työnantaja olisi maksanut vakuutuksesta. Etu olisi KHO:n päätöksen mukaan verovapaa, koska sitä ei voi pitää kohtuuttomana.

KHO vertaa vakuutusmaksun suuruutta esimerkiksi työntekijän liikunta- ja kulttuuritoiminnasta verottomana maksettavaan 400 euron vuosittaiseen etuun.

Jatkossa verottajan on linjattava verotusta KHO:n päätöksen mukaisesti.

EK: Työnantajille ongelmallinen ratkaisu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää ratkaisua sairaanhoitovakuutusten kannalta hyvänä, mutta työnantajien kannalta ongelmallisena.

Jos työnantaja korvaa sairaudenhoitokustannuksia suoraan, arvioidaan etua hoidon kustannusten mukaan. Käytännössä sairausvakuutuksen kautta verovapaaseen työterveyshuoltoon voisi kuulua kallis leikkaus yksityissairaalassa, mutta suoraan työnantajan maksamana ei, sanoo EK:n veroasiantuntija Virpi Pasanen.

– Näin ei voi olla. Asia vaatii lainsäädäntömuutoksen, jolla työnantajan suoraan maksama hoito saatetaan samaan asemaan kuin vakuutuksesta saatu hoito, sanoo Pasanen.

Työnantajien ottamien sairaanhoitovakuutusten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Niiden määrä on kuitenkin ollut selvässä kasvussa, kertoo johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta.”

 

Kateellisten valitusta. Ei asiassa ole mitään ongelmallista. Vakuutus on vakuutus ja vakuutusmaksu on vakuutusmaksu. Leikkaukset ja hoidot on ihan asia erikseen. Jos ei ole otettu vakuutusta kattamaan kustannuksia on aivan turha alkaa valittamaan verovapaista tai veron alaisista kustannuksista, ja varsinkaan alkaa vertailemaan niitä millään tavalla toisiinsa.

Työtapaturmien määrä kasvussa.

Turun Sanomat 14.3.2011:

”Työtapaturmissa kuoli viime vuonna 29 työntekijää.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto kertoo, että työtapaturmien määrä on kääntynyt taas kasvuun. Tapaturmien määrä on ennakkotietojen perusteella noussut vuodesta 2009 noin viidellä prosentilla. Vuonna 2009 työtapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa.

Vakuutuslaitokset maksoivat viime vuonna korvauksia reilusta 120 000 työtapaturmasta. Näistä noin joka kuudes turma sattui työmatkalla.

Työtapaturmia sattuu edelleen runsaasti rakennusalalla. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton työturvallisuusjohtaja Mika Tynkkynen kertoo, että ala on jakautumassa jyviin ja akanoihin. Joissakin rakennusalan konserneissa tapaturmataso on toimistotyön tasolla, mutta heikoimmissa yrityksissä riski on monikymmenkertainen hyviin yrityksiin verrattuna.”

Kehitys iskee kaikkia tapaturmavakuutuksen maksajia nilkkaan kohoavina vakuutusmaksuina. Varsinkin sellaisissa vakuutusyhtiöissä, johin on keskittynyt rakennus- ja muuta riskialtista toimintaa.

Ankara vastuu

Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jolloin korvausvelvollisuus syntyy tuottamuksesta (huolimattomuus tai laiminlyönti) riippumatta. Ankara vastuu syntyy yleensä lain tai oikeuskäytännön perusteella.

Ankaralla vastuulla on perusteensa siinä, että yhteiskunnan toimintojen kehittyessä ei tuottamusvastuun ole enää katsottu riittävän kaikissa tilanteissa.

 

Esimerkiksi liikenteen vilkkaus tai erilaisten räjähdysaineiden käyttö ovat siinä määrin ympäristölleen ja ympäristössä liikkuville ihmisille vaarallisia, että on pidetty kohtuullisena asettaa tällaisen toiminnan harjoittajalle tuottamuksesta riippumaton korvausvastuu vaaran kohteena oleville sattuvista vahingoista.

 

Toiminta sinänsä voi olla yhteiskunnalle hyvinkin tärkeää ja sallittavaa, vaikka se olisikin vaarallista. Toisaalta toiminnan vaarallisuus on saanut yhteiskunnan luomaan järjestelmän, jolla vahingonkärsineelle on annettu mahdollisuus korvaukseen hänen kärsiessään vahingon sallitun vaarallisen toiminnan johdosta.

Liikenne muodostaa laajan vaara-alueen vahinkojen syntymiselle. Tästä syystä rautatie-, ilmailu-, vesi- ja moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien vahinkojen varalle on säädetty omat erityislait. Niiden mukaan ajoneuvon omistaja on tuottamuksestaan riippumatta vastuussa vahingosta, jonka ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen aiheuttaa sivullisille.

 

Liikennevakuutuksen säännös poikkeaa muista siten, että korvausvastuu onkin liikennevakuutuksen myöntäneellä vakuutusyhtiöllä. Vahingonkärsineellä on liikennevahingon johdosta suora oikeus saada korvausta asianomaiselta liikennevakuutusyhtiöltä.

 

Energian tuotantoa pidetään vaarallisena toimintana. Siitä sivullisille aiheutunut vahinko on energiantuotantolaitoksen halitjan korvattava tuottamuksestaan riippumatta.

Joissakin laissa mainituissa tapauksissa eläinten omistajalle tulee korvausvastuu eläinten aiheuttamista vahingoista, vaikka omistaja ei olisikaan syyllistynyt tuottamukseen. Kyseessä on lähinnä eläimen toiselle eläimelle aiheuttamasta vahingosta. Silloinkaan omistaja ei ole vastuussa koko vahingon määrästä.

Vesilaissa on säännöksiä uittovahingoista, joista korvausvelvollinen on uitetun puutavaran omistaja tai uittoyhdistys. Uittovahinko voi syntyä sellaisissa olosuhteissa, että mainitut tahot ovat korvausvelvollisia, vaikka vahinko ei olekaan aiheutunut tuottamuksesta.

Kaivostoiminta voi aiheuttaa kaivosoikeudenhaltijalle tuottamuksesta riippumattoman vastuun.

Ympäristövastuu on ympäristövahinkolain mukaan ankaraa vastuuta. Naapuruussuhteista annetussa laissa on tuottamuksesta riippumaton vastuu, jos kiinteistön käyttämisestä aiheutuu naapurille tai muulle lähistöllä olevalle kiinteistön tai huoneiston omistajalle kohtuutonta haittaa. Tällaisia haittoja ovat ulkoapäin tulevat jatkuvat haitalliset vaikutukset, kuten savun, hajun ja tärinän aiheuttama jatkuva haitta.

Öljyvahingosta aluksen omistajalla on tuottamuksesta riippumaton vastuu silloin, kun vahinko on aiheutunut aluksen käytöstä.

Terveyden ja sairaanhoidon yhteydessä sattuvat potilasvahingot ovat osittain ankaran vastuun piirissä. Lääkevahinkovakuutus antaa vahingon kärsijälle ankaraan vastuuseen perustuvaa tuotevastuulakia jonkin verran laajemman suojan.

Tuotevastuu on tuotevastuulain mukaan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

Henkilörekisterinpitäjällä on on vastuu sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka rekisteröidylle henkilölle aiheutuu virheellisen tiedon käytöstä ja luovutuksesta.

Tilaisuuden järjestäjälle saattaa tilaisuuden luonteesta riippuen syntyä tuottamuksesta riippumaton vastuu. Tilaisuuden järjestäjillä on myös eräissä tapauksissa katsottu olevan käännetty todistustaakka vapautuakseen korvausvastuusta.

 

Esimerkiksi jääkiekko-ottelun järjestäjä on velvoitettu korvaamaan vahinko, joka aiheutuu siitä, että pelissä ollut kiekko lentää katsomoon ja osuus siellä olevaan katsojaan.

 

Lähde: Hällström, Ijäs, Vastuuvakuutus, Suomen Vakuutusalan Koulutus ja Kustannus Oy, 2003

Sirpalevakuutus?

Kaleva 2.3.2011:

”Tietokonevakuutus, silmälasivakuutus ja golffarille hole in one -vakuutus. Jos erilaiset riskit pelottavat, on vakuutusyhtiöillä tarjolla kaikenmaailman vakuutuksia turvallisuuden tunnetta tuomaan.

Moni kuluttaja on tyytyväinen ottamaansa täsmävakuutukseen. Esimerkiksi lapsivakuutus kattavalla hoitokuluturvalla voi osoittautua erittäin hyödylliseksi. Jos lapsi sairastaa paljon, on hädän hetkellä helpompi keskittyä lapsen hoitoon kuin penninvenytykseen.

Mielenrauhasta kannattaa toki maksaa, mutta liikaa sitä ei kannata painottaa. Joskus ylimääräinen turva tarkoittaa ainoastaan turhaa rahanmenoa.

Markkinoille on tulvinut sirpalevakuutuksia suojaamaan yksittäisiltä riskeiltä. Näitä vakuutuksia tarjotaan pääasiassa tapaturmien ja sairauksien sekä kodinkoneiden ja elektroniikan varalle. Kaupan on muun muassa luunmurtuma-, tuulilasi- ja syöpävakuutuksia.

”Sirpalevakuutusten ottamista kannattaa harkita. Esimerkiksi joidenkin tavaroiden käyttöturvavakuutukset ovat turhia, ne eivät välttämättä tuo mitään lisäturvaa kuluttajan lakisääteisten oikeuksien päälle”, kertoo lakimies Riitta Kokko-Herrala Kuluttajavirastosta.

TV-kaupan yhteydessä kuluttajalle saatetaan esimerkiksi tarjota vakuutusta, joka antaa töllöttimelle suojan kolmeksi vuodeksi. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalla on kuitenkin oikeus odottaa laitteen kestävän realistisen käyttöikänsä ajan.

Jos laite rikkoontuu heti kahden vuoden takuun päätyttyä, on myyjällä yleensä yhä vastuu laitteen korjaamisesta. Jos laite puolestaan rikkoutuu vahingon vuoksi, niin korvausta voi hakea kotivakuutuksesta.

Myyjät perustelevat sirpalevakuutuksia usein kotivakuutusta pienemmällä omavastuuosuudella.

Kokko-Herrala suosittelee kuitenkin miettimään isoja kokonaisuuksia.

”Laajan kotivakuutuksen voi saada halvemmalla kuin yksittäisen tuotevakuutuksen.”

Tuotevakuutus voi olla hyvä asia, jos yksittäistä tavaraa kohtaa vahinko. Laajemman ongelman iskiessä kattava kotivakuutus on kuitenkin parempi. Esimerkiksi tietokonevakuutus lämmittää vain vähän, jos työpöydälle kaatunut limupullo kastelee tietokoneen lisäksi kameran ja kännykän.”

EU:n määräys: kuolema ei saa syrjiä miehiä

 

Taloussanomat 1.3.2011:

”Euroopan unionin (EU) tuomioistuin määräsi 1.3.2011, että vakuutettavan sukupuoli ei saa olla vakuutusmaksun perusteena.

EU:n tuomioistuimen päätöksen mukaan kansalliset poikkeukset, joiden mukaan sukupuoli vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen, ovat ristiriidassa tasa-arvoa ja syrjintäkieltoa koskevan periaatteen kanssa.

Siirtymäaikaa lakien muuttamiseen on ensi vuoden loppuun saakka.

Muun muassa henki- ja terveydenhoitovakuutusten taikka tapaturmavakuutusten hintaa laskettaessa sukupuoli on yleisesti mukana yhtenä tekijänä.

Tilastollisesti naiset esimerkiksi elävät pitempää ja käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Miehet taas joutuvat naisia useammin tapaturmiin ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia enemmän kuin naiset.”

Uusi Suomi jatkaa (1.3.2011):

”Miesten alhaisempi elinajan odote ei saa olla syy korkeampaan vakuutusmaksuun, sanoo EU-tuomioistuin.

– Vaikea sanoa, mitä tuomareiden päässä on liikkunut, Finanssialan keskusliiton vakuutusasiantuntija Mari Pekonen-Ranta hämmästelee.

Hän kommentoi Uudelle Suomelle tänään annettua EU-tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan vapaaehtoisessa vakuutuksessa sukupuoli ei saa olla hinnoitteluperuste.

Finanssialan keskusliiton ja Euroopan vakuutusalan mukaan päätös on huono, sillä sukupuoli vaikuttaa ihmisen elämään ja sen tuomaan vakuutusriskiin.

– Alan perusperiaate on se, että tuote rakennetaan ja hinnoitellaan riskin mukaan. Riskiarviossa käytetään eri perusteita, kuten ikä, sukupuoli, terveyden tila ja esimerkiksi asuinpaikka, Pekonen-Ranta kertoo.

EU-tuomioistuimen päätös tarkoittaa vakuutusalan mukaan käytännössä sitä, että jotkin vakuutukset ovat jatkossa kalliimpia.

Tällä hetkellä miehet joutuvat maksamaan enemmän esimerkiksi henki- ja tapaturmavakuutuksesta kuin naiset. Peruste on se, että miesten elinajan odote on alempi kuin naisten, ja miehet joutuvat tilastollisesti useammin tapaturmiin.

Naiset puolestaan käyttävät useammin terveyspalveluita ja elävät pidempään. Näin naisten vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset ja sairauskuluvakuutukset ovat hinnakkaampia. Miehille nämä vakuutukset ovat edullisempia.

Nykyisellään riskiarvioissa käytetään esimerkiksi ikää, sukupuolta, harrastuksia ja asuinpaikkaa. Etnisen taustan ottaminen vakuutuksen riskiarvioon on laissa kielletty.

Perusteita valvoo Finanssivalvonta, jolle riskitekijöiden käyttö tulee perustella. Toistaiseksi Suomessa miehellä ja naisella on ollut erilaiset riskit vakuutusten suhteen.

Vuoden 2012 lopussa voimaan astuva laintulkinta tarkoittaa sitä, että hinnat pitää tasata. Vielä ei ole tiedossa, koskeeko muutos myös jo otettuja vakuutuksia.

Vakuutusala pelkää hintojen nousevan. Syy on ketjureaktion:

– Ihmiset jättävät kalliimman vakuutuksen ottamatta, jos he kokevat sen liian kalliiksi. Jäljelle jäävät ne, jotka uskovat tarvitsevansa vakuutuksia ja joilla on korkeampi riski, Pekonen-Ranta selittää.

Vakuutusala ei ole vielä ehtinyt laskea, kuinka paljon vakuutusten hinta mahdollisesti tulisi nousemaan.

– Hinnoittelu tulee jokaisen vakuutusyhtiön laskettavaksi ja päätettäväksi, Pekonen-Ranta sanoo.

EU-tuomioistuin on aiemmin kieltänyt sukupuolitetun hinnoittelun esimerkiksi kampaamoilta. Näin miesten hiusten leikkuusta ei saa pyytää pienempää hintaa kuin naisten hiusten leikkuusta.

Samaa logiikkaa ei kuitenkaan voi soveltaa vakuutusalaan, sanoo Pekonen-Ranta.

– Vakuutusten riskiarviointi ja hinnoittelu on paljon monimutkaisempi asia kuin tavallisten kuluttajatuotteiden, hän sanoo.”

 

Vahinkojen tarkastaminen

Vahinkotarkastus on osa vakuutusyhtiön suorittamaa korvauskäsittelyä. Sillä tarkoitetaan vahinkopaikalla, asiakkaan luona tapahtuvaa vahingonselvittelyä.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiölle on annettava mahdollisuus vahinkotarkastuksen suorittamiseen. Sen tarkoituksena on selvittää ja koota vakuutusyhtiölle ilmoitetusta vahinkotapahtumasta teknisiä, taloudellisia ja muita tietoja siten, että vakuutusyhtiö pystyy niiden perusteella ratkaisemaan vahingon korvattavuuden ja korvausmäärän.

Omaisuuvahinkojen tarkastusta suorittaa yleensä vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja. Vakuutusyhtiöt käyttävät vahinkotarkastukseen myös eri alojen asiantuntijoitaja sopimus- tai palveluliikkeitä. He tekevät tarkastuksia yleensä vakuutusyhtiö toimeksiannosta.

On olemassa myös vahinkotarkastukseen erikoistuneita yrityksiä, jotka suorittavat vakuutusyhtiöistä riippumattomia ja puolueettomia vahinkotarkastuksia. Näiden yritysten toimeksiantaja on yleensä vahinkoa kärsinyt asiakas.

Ensimmäinen vahinkotarkastus pyritään suorittamaan mahdollisimman pian vahingon havaitsemisen jälkeen. Suurin osa vahingoista vaatiikin vain yhden tarkastuskäynnin.

Vahinkotarkastaja selvittää vahingon syntyyn ja olosuhteisiin vaikuttavat seikat sekä tarkistaa vakuutustietojen oikeellisuuden ja korvauslaajuuden.

Mitä suurempi ja monisäikeisempi vahinko on kyseessä, sitä aktiivisemman roolin se vaatii vahinkotarkastajalta.

Tarkastaja laatii tarkastamastaan vahingosta tarkastuskertomuksen tai -raportin. Tarkastuskertomukseen kirjataan vakuutuksenottajan, vahinkoa kärsineen ja vahinkoa hoitavien henkilöiden tiedot, sekä vahingon tapahtuma-aika, vahinkotapahtuman kuvaus, sekä todetaan sisältyykö vahingoittunut omaisuus vakuutuksen kohteisiin.

Vahingon jälkeisen korjaustyön rakennuttajana tai työsoritusten tilaajana toimii aina omaisuuden omistaja, eli yleensä vakuutuksenottaja. Vahinkotarkastuksen aikana selvitetään rakennuttamiseen ja suunnitteluun tarvittavat resurssit.

Vahinkotarkastus on asiakkaan näkökulmasta vakuutussopimukseen liittyvä palvelutapahtuma. Vahingon kärsinyt saattaa kokea itsensä vahinkopaikalla hyvin avuttomaksi, koska hänellä ei ole kokemusta eikä tietoa vahingon jälkeen suoritettavista toimenpiteistä. Juuri silloin hän konkreettisimmin tarvitsisi vakuutusyhitön palveluita itse vahinkopaikalla.

 

Lähde: Pellikka, et al., Omaisuuden vakuuttaminen, Suomen Vakuutusalan koulutus ja kustannus oy, 1998 (Kirjan uudempi painos on vuodelta 2005)

Green Card maksulliseksi?

Vakuutusyhtiöt ovat voineet tämän vuoden alusta lukien periä palvelu- tai vastaavaa maksua vihreän kortin myöntämisestä.

Vihreä kortti on kansainvälinen todistus voimassa olevasta liikennevakuutuksesta. Vihreän kortin antaa liikennevakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö. Vihreän kortin hankkiminen on suotavaa aina, kun automatka suuntautuu Pohjoismaiden ulkopuolelle.

Liikennevakuutuskeskuksen hallituksen päätöksen mukaisesti vakuutusyhtiöt ovat voineet tämän vuoden alusta lukien periä palvelu- tai vastaavaa maksua vihreän kortin myöntämisestä. Liikennevakuutuskeskuksella ei ole tietoa siitä, perivätkö yhtiöt tuota maksua.

 

Lähde: Autoliitto

Yrityksen henkilöriskit

Edellä oli puhetta henkilöriskeistä yksilön kannalta. Seuraavassa tarkastellaan henkilöriskejä yrityksen näkökulmasta.

Yrityksen henkilöpiiriin kuuluu:

  • omistajat
  • avainhenkilöt
  • muu henkilökunta

Yrityksen kannalta henkilöriskit voivat olla samoja kuin yksilönkin kannalta:

  • kuolema
  • työkyvyttömyys

Niiden lisäksi yrityksessä voi toteutua muitakin henkilöriskejä:

  • eläkkeelle siirtyminen
  • irtisanoutuminen (erityisesti avainhenkilöt)
  • laadukkaan työvoiman saanti ja sen pysyvyys

Yrityksen omistajan kuolema johtaa pahimmassa tapauksessa koko yritystoiminnan loppumiseen.Näin voi käydä sellaisissa yrityksissä, joissa omistajan työpanoksella on tärkeä merkitys. Useamman omistajan tapauksessa yritys saattaa hajota yhden omistajan kuollessa, ja siten sen toiminta voi loppua.

Muun avainhenkilön, kuin omistajan kuolema voi myös johtaa isoihiin ongelmiin, mutta ei ylensä lopeta yrityksen toimintaa. Kuoleman johdosta voidaan menettää tärkeitä suhteita, kilpailijoiden tuntemusta, jne.

Ns. tavallisen työntekijän kuolema ei yleensä ole yrityksen kannalta merkittävä taloudellinen riski.

Työntekijän tai toimihenkilön työkyvyttömyys on yritykselle merkittävä ja vaikeasti hallittava riski. Työkyvytön henkilö ei kerrytä yritykselle tuloa, mutta yritys on usein kuitenkin velvollinen maksamaan hänelle sairausajan palkkaa pitkältäkin ajalta.

Työkyvyttömyyden pituudesta ei useinkaan ole tarkaa tietoa. Yritys saattaa joutua turvautumaan monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin ja kalliiseen ylityön teettämiseen voidakseen jatkaa toimintaansa keskeytyksettä.

Yksinyrittäjän tai pienehkön yhtiön osakkaan työkyvyttömyys voi olla yhtä mittava riski kuin tämän kuolema, jos hänen työpanoksensa on merkittävä.

Kyvykkään henkilöstön hankinta ja pitäminen yrityksen palkkalistoilla lienee monen henkilöstöosaston päivittäinen päänsärky. Epäonnistuminen niissä johtaa liialliseen henkilökunnan vaihtumiseen ja alenevaan tietotaidon määrään.

Työntekijän siirtymistä eläkkeelle ei yrityksissä yleensä pidetä riskinä, sillä eläkkeelle jääminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun ja on siten ajallisesti aika hyvin ennustettavissa.

Yrityksen omistajan ja pääosakkaan kannalta tilanne on toinen. Hän ei välttämättä itsekään tarkalleen tiedä milloin siirtyisi eläkkeelle.

Omat voimavarat ja kiinnostus omaa yritystä kohtaan saattavat pitää häntä mukana yrityksen toiminnassa vielä hyvinkin vanhana. Toisaalta yrittämisen rasittavuus saattaa ajaa häntä eläkkeelle ennen aikojaan.

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Henkilöriskit

Henkilöriskit horjuttavat ihmisten taloudellista turvallisuutta. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään:

 

  1. Ennalta arvaamattomiin, ei toivottuihin
  2. Väistämättömiin, elämän kulkuun kuuluviin

 

Tapahtumat tai olosuhteet voivat estää joko kokonaan tai osittain riittävien ansioiden hankkimisen.

Ihmisen kuolema voi johtaa siihen, että hänen velkansa jää maksamatta tai huollettavana olevat henkilöt jäävät vaille riittävää toimeentuloa.

Sairaus tai tapaturma voi aiheuttaa huomattavia hoitokustannuksia ja sairaus tai vammautuminen voi johtaa työkyvyttömyyteen ja ansaintakyvyn heikkenemiseen, ainakin väliaikaisesti.

Työtön voi jäädä ilman tuloja.

Työuran päätyttyä työtulot lakkaavat. Ellei säästöön ole kertynyt riittäviä varoja, syntyy vakavia ongelmia.

Sen lisäksi, että mietitään ennalta arvaamattomia ja ei toivottuja tapahtumia, on vastattava myös kysymykseen, mitä tapahtuu, jos elän. Kysymystä ei tarvitse ajallisesti rajoittaa pelkästään eläkeikään, vaan aikaisemminkin voi tulla vastaan elämäntilanteita, jolloin normaalit tulot eivät riitä.

Henkilöön voi kohdistua myös muita kuin taloudellisia riskejä, esimerkiksi fyysiseen turvallisuuteen, sosiaaliseen arvostukseen, ihmissuhteisiin tai mielen tasapainoon kohdistuvat riskit.

Henkilöriskit ovat todennäköisyydeltään ja vakavuusasteeltaan erilaisia ja riippuvatkin usein voimakkaasti elämänvaiheesta.

Lapsuuteen ja opiskeluun liittyvä toimeentuloriski on periaatteessa aina etukäteen tiedossa . Toimeentulo riippuu yleensä vanhemmista ja yhteiskunnan tukijärjestelmistä.

Korkeasta iästä johtuva voimien hupeneminen ja työstä vetäytyminen ovat elämän lainalaisuuksia ja jonkinlaisella todennäköisyydellä tiedossa etukäteen.

Korkeassa iässä kuolemaa ei yleensä voida pitää odottamattomana tapahtumana, vaikka tarkkaa ajankohtaa ei tiedetäkään. Sen sijaan esimerkiksi 30 vuotiaana kuoleminen on melko epätodennäköistä, mutta niin tapahtuessa seuraukset ovat usein laajoja ja raskaita.

Työttömyys on riski, jota ei esiinny lapsilla tai vanhuksilla. Sen sijaan aktiivi-ikäiseen kohdistuessaan sen vaikutukset ovat vakavia.

Säästäminen voi olla yksi ratkaisu henkilöriskien varalle, mutta usein, erityisesti nuorilla ihmisillä, ei riittäviä varoja ehdi kertyä niin paljoa, että kaikki henkilöriskit voitaisiin kohdata täysin varustautuneena.

Sosiaaliturva ja vapaaehtoiset henkilövakuutukset muodostavat käyttökelpoisen ratkaisun henkilöriskiongelmaan.

 

Lähde: Antila, Erwe, Lohi, Salminen, Vapaaehtoinen henkilövakuutus, Finva, 2007

Työkyvyttömyyseläke

Olipa kerran suurehko yritys, joka palkkasi teinipojan parilla tonnilla kuukaudeksi kesätöihin. Pojan piti saada työkokemusta ja vähän käyttörahaa, olihan tällä tuore ajokortti ja vähemmän tuore BMW.

Poika päätti kuitenkin humalapäissään lähteä ajamaan autolla. Ajo päättyi männyn kylkeen. Humalainen kuljettaja kuitenkin selvisi hengissä rysäyksestä. Työmiestä hänestä ei kuitenkaan enään tullut. Koskaan. Hänelle kirjoitettiin työkyvyttömyyseläke.

Humalaisen teinipojan työkyvyttömyys maksoi yritykselle yli puoli miljoonaa Euroa. *

Työnantaja vastaa itse omista työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneista kustannuksista.

Työeläkevakuutuksen maksusta osa koskee työkyvyttömyyseläkkeitä. Mitä suurempi yritys (mitä suuremmat kokonaispalkat), sitä suurempi osuus työkyvyttömyysosasta tulee itse kustannettavaksi. Perusmaksu on kaikille sama, mutta maksuluokan mukainen maksu voi korottaa tai alentaa TyEL maksua. Maksuluokka määräytyy työnantajan työkyvyttömyyseläkehistorian perusteella.

Pienet työnantajat, joilla kokonaispalkksumma on alle 1.788.000€ maksavat vain perusmaksua. Omat työkyvyttömyyseläkkeet eivät vaikuta maksun suuruuteen.

Jos palkkasumma on välillä 1,788M€ – 28,606 M€, maksaa työnantaja osin perusmaksua ja osin maksuluokan mukaista maksua.

Yli 28,606M€ palkoilla maksu on pelkästään maksuluokan mukainen.

Maksuluokkia on 11. Maksuluokka 4 ei vaikuta maksun suuruuteen. Luokat alle 4 alentavat maksua ja luokat yli 4 korottavat maksua.

Maksuluokkaa määrättäessä verrataan työnantajan omia työkyvyttömyyseläkekustannuksia keskimääräisiin saman ikärakenteen omaavan työnantajan työkyvyttömyyseläkekustannuksiin.

Jos kustannuksia on keskimääräistä enemmän, määräytyy maksuluokka keskimääräistä (luokka 4) korkeammaksi ja jos kustannuksia on keskimääräistä vähemmän, määräytyy luokka sitä pienemmäksi.

Kannattaa olla tarkaana tässäkin asiassa. Voi käydä hyvinkin kalliiksi jos yrittää päästä mahdollisimman halvalla.

Lähde: Asiakaan Etera 4/2004 (Työeläkeyhtiö Eteran asiakaslehti)

* Esimerkki on vanhan asiakaan todellinen tapaus vuosien takaa.